Keittiön asennus: keittiön asennuksen hinta 2026

Se, miten hyvin keittiö lopulta asettuu paikalleen, ratkeaa pitkälti jo ennen kuin ensimmäinen kaappi kannetaan sisään. Valmistaja tai myyjä suunnittelee huoneen mittojen mukaan, mutta todellisuus on usein toinen. Käytännössä seinät eivät aina ole suorassa kulmassa, lattia nousee toisesta päästä, ja vesi-, viemäri- ja sähköliitännät ovat vähän eri kohdassa kuin piirustuksessa. Mittauksessa ei siksi riitä, että kirjaat seinien pituudet. Merkitse myös kaikkien liitäntöjen paikka ja korkeus, ikkunan, patterin ja ilmanvaihtoventtiilien paikat sekä se, kuinka paljon lattia ja seinät ovat vinossa.

Työtason korkeus on yleensä noin 85 ja 95 senttimetrin välillä, ja Suomessa moni valitsee noin 90 senttiä. Korkeuden pitäisi sopia niille, jotka keittiössä oikeasti laittavat ruokaa, ei taulukon keskiarvolle. Korkeutta säädetään lähinnä kaappien jalkojen ja työtason paksuuden avulla, joten sovi siitä etukäteen. Suunnittelussa auttaa, kun jaat keittiön alueisiin: säilytys, tiskaus, ruoan valmistus ja kypsennys. Jätä altaan ja keittotason väliin yhtenäinen pätkä työtasoa. Jos sitä ei ole, siirtelet kattiloita ja astioita jatkuvasti paikasta toiseen.

Jos putkia tai sähköjä on tarkoitus siirtää, tee se ennen kalusteiden asennusta ja ennen välitilan laatoitusta. Urien piikkaaminen valmiiseen seinään uusien kaappien takana on työlästä, ja samalla rikkoutuu lähes aina jotain jo valmista.

Useimmat keittiökaappien rungot ovat melamiinipinnoitettua lastulevyä, jonka reunoissa on ABS- tai PVC-reunanauha. Lastulevy pitää muotonsa hyvin, kunhan se pysyy kuivana. Heikkoja kohtia ovat siksi allaskaappi ja astianpesukoneen viereinen kaappi, joissa kosteus pääsee paljaisiin leikkausreunoihin. Jokainen jälkikäteen tehty reikä, esimerkiksi viemärille tai letkulle, suljetaan asennuksen yhteydessä tiivistysmassalla tai reunanauhalla.

Suomessa allaskaapin pohjalle asennetaan yleensä vesitiivis suojapohja tai kaukalo, ja astianpesukoneen alle vuotokaukalo. Ne eivät estä vuotoa, mutta vesi näkyy ajoissa eikä valu lattian ja kaappien rakenteisiin. Kysy tarvittaessa myös vakuutusyhtiöltäsi, mitä ne edellyttävät.

Alakaapit seisovat säädettävien jalkojen varassa. Ne suoristetaan vesivaa'an avulla sekä pituus- että syvyyssuunnassa. Ennen kuin sokkeli asennetaan, kaapit ruuvataan toisiinsa kiinni, jotta ovien etupinnat asettuvat samaan linjaan. Jääkaapin ja astianpesukoneen kohdalla sokkelissa on tuuletusritilä tai aukko, jos laitteen valmistaja sitä edellyttää.

Yläkaapit ripustetaan kiinnityskiskoon tai ankkureihin säädettävien ripustimien avulla. Sopiva kiinnike riippuu siitä, mistä seinä on tehty:

• betoni ja täystiili: tavalliset riittävän pitkät levitystulpat,
• reikätiili ja kevytbetoni: pitkät tulpat onteloihin ja pehmeisiin materiaaleihin tai kemiallinen ankkuri,
• kipsilevy: kantava ranka tai puinen tukirima väliseinässä, joka pitää asentaa ennen levytystä, tai kantavuudeltaan varmistetut onteloseinäkiinnikkeet.

Täysi yläkaappi astioineen ja kuivatarvikkeineen painaa paljon enemmän kuin asennusvaiheessa uskoisi. Kiinnitys mitoitetaan siksi sen mukaan, mitä kaapissa normaalisti on, ei tyhjän kaapin painon mukaan. Kipsilevyseinien tukirimat kannattaa sopia kipsilevyasentajan kanssa jo seinien rakennusvaiheessa.

Tavallisin on laminaattitaso lastulevyrungolla, yleensä noin 38 mm paksu. Lisäksi käytetään täyspuisia tasoja, HPL-kompaktilevyä, keraamisia tasoja sekä kiveä tai kvartsikomposiittia. Jokainen materiaali käyttäytyy omalla tavallaan:

• laminaatti: ei kestä vettä leikkausreunoissa eikä kuumia kattiloita suoraan pinnalla,
• täyspuu: elää kosteuden mukana, joten se tarvitsee öljyämistä ja tilaa liikkua,
• kompaktilevy: kestää vettä koko paksuudeltaan, mutta on kova työstää ja vaatii erikoistyökalut,
• kivi ja komposiitti: mitataan sapluunalla vasta, kun kaapit ovat paikallaan, ja kiviliike tekee sekä aukot että asennuksen.

Laminaattitason kulmasauma jyrsitään sapluunan mukaan. Tason alapintaan jyrsitään urat vetoruuveille, jotka kiristävät osat tiukasti yhteen. Pelkkä liima ei pitäisi saumaa koossa. Ennen kiristystä sauman reunat sivellään tiivistysmassalla, jotta vesi ei pääse lastulevyyn.

Aukkoja tehdessä varmista, että aukon ja tason reunan tai sauman väliin jää riittävän leveä kaistale materiaalia. Kapea kannas altaan tai keittotason edessä katkeaa helposti, varsinkin kun tasoa kannetaan tai joku nojaa siihen. Aukon mitat otetaan aina kyseisen altaan ja keittotason asennusohjeesta, ei koskaan arvioimalla.

Allas liitetään viemäriin vesilukon kautta. Jos samaan liitetään myös astianpesukone, tarvitset vesilukon, jossa on sivuliitäntä, tarvittaessa takaiskuventtiilillä. Valmistajat suosittelevat viemään astianpesukoneen letkun korkealla kaarella, jotta likainen vesi ei valu vesilukosta takaisin koneeseen. Altaan viemärillä pitää olla tasainen kaato kohti pystyviemäriä. Miksi se on niin tärkeää? Keittiön rasvat kertyvät suoriin tai notkolla oleviin kohtiin, ja putki tukkeutuu vähitellen.

Kylmän ja lämpimän veden liitäntöihin kuuluvat sulkuventtiilit, ja astianpesukoneelle on yleensä oma venttiili. Niiden ansiosta voit sulkea veden pelkältä hanalta tai koneelta ilman, että koko asunnon vesi pitää katkaista. Keittiötä uusittaessa hanalle kannattaa vaihtaa uudet liitäntäletkut. Vanhat punotut letkut ovat tavallinen vesivahinkojen syy. Jos altaan alla on pieni avoin vedenlämmitin, siihen tarvitaan erityinen matalapainehana, tavallinen hana ei sovi. Vesiliitännät tekee yleensä LVI-asentaja.

Pistotulpalla varustetut laitteet, kuten jääkaappi, mikroaaltouuni ja astianpesukone, kytketään pistorasioihin. Pistorasioiden pitäisi olla helposti ulottuvilla, esimerkiksi viereisessä kaapissa, jotta laitteen saa irti verkosta vetämättä sitä ulos. Keittotaso ja useimmat kalusteuunit liitetään kiinteästi. Suuritehoinen induktiotaso liitetään yleensä kolmivaiheisena. Kaapelin poikkipinnan ja sulakkeen koon päättää sähköasentaja laitteen tehon ja asunnon sähköverkon kunnon perusteella.

Laitteiden kiinteä liitäntä, uudet pistorasiaryhmät ja pistorasioiden siirrot ovat sähkötöitä. Niitä saa tehdä vain rekisteröity sähköurakoitsija. Uusien tai muutettujen asennusten jälkeen tehdään käyttöönottotarkastus, ja saat siitä tarkastuspöytäkirjan.

Kaasuliesiä on Suomessa lähinnä joissakin vanhoissa kerrostaloissa. Kaasukeittotason liittää aina kaasulaitteisiin pätevä asentaja, joka tekee liitännän jälkeen tiiviyskokeen ja antaa siitä merkinnän. Kaasua ei liitetä itse. Jos haistat joskus kaasua, älä sytytä valoja äläkä käynnistä laitteita, avaa ikkunat, poistu asunnosta ja soita hätänumeroon 112.

Tarkista myös laitteiden tuuletus. Kalusteuunin, jääkaapin ja astianpesukoneen ohjeissa on ilmoitettu tuuletusraot ja etäisyydet. Kaappi tai sokkeli ei saa peittää niitä.

Liesituuletin toimii kahdella tavalla. Poistossa ilma johdetaan kanavaa pitkin ulos. Kierrätyksessä ilma kulkee hiilisuodattimen läpi ja palaa takaisin keittiöön. Poisto vie kosteuden ja hajut paremmin pois. Kierrättävä malli on helpompi asentaa, mutta suodattimet pitää vaihtaa säännöllisesti ja kosteus jää huoneeseen.

Poistossa kanava ratkaisee enemmän kuin moottorin teho. Kanavan pitäisi olla lyhyt, siinä pitäisi olla mahdollisimman vähän mutkia ja sen koon pitäisi olla valmistajan suosittelema, usein 125 tai 150 mm. Kavennus tai pitkä taipuisa letku heikentää imua, ja tuuletin pitää enemmän ääntä. Takaiskuläppä estää kylmää ilmaa ja hajuja palaamasta ulkoa keittiöön.

Monessa suomalaisessa kerrostalossa on koneellinen poisto katolla olevan huippuimurin kautta. Silloin keittiöön asennetaan usein liesikupu ilman omaa moottoria, ja se kytketään talon poistokanavaan. Moottorillinen liesituuletin voi sotkea koko talon ilmanvaihdon tasapainon, joten yhteiseen kanavaan ei liitetä mitään omin päin, vaan asiasta sovitaan isännöitsijän kanssa. Omakotitalossa liesituuletinta ei yleensä liitetä lämmöntalteenottokoneen kanaviin, koska rasva likaa kennon.

Savuhormiin, jota pitkin kulkevat tulisijan tai muun laitteen savukaasut, liesituuletinta ei liitetä koskaan. Ole tarkkana myös talossa, jossa on takka tai muu tulisija. Tehokas poisto synnyttää alipaineen ja voi imeä savukaasuja takaisin sisälle. Ratkaisuna on korvausilman tuonti tai lukituskytkin, ja niistä päättää nuohooja tai LVI-suunnittelija. Liesituulettimen korkeuden keittotason yläpuolella määrää valmistaja. Kaasutason yläpuolella se on yleensä suurempi kuin sähkötason yläpuolella.

Välitila suojaa ala- ja yläkaappien välistä seinää rasvalta ja vedeltä. Se tehdään tavallisesti laatoista, karkaistusta lasista, laminaatti- tai kompaktilevystä tai samasta kivestä kuin työtaso. Laatoitusta voi korjata, ja materiaali on yleensä edullisempaa. Lasi ja levy ovat sileitä ja helppoja puhdistaa, mutta pistorasioiden ja kytkimien aukot pitää leikata niihin tarkasti etukäteen. Lasia ei voi muokata jälkikäteen.

Välitila tehdään vasta, kun työtaso on paikallaan, jotta se liittyy suoraan tasoon. Tason ja välitilan välinen sauma suljetaan saniteettisilikonilla tai peitelistalla. Kaasutason takana pitää olla lämpöä kestävä materiaali. Lasin kohdalla tarkista etäisyys polttimista sekä keittotason että lasin valmistajan ohjeista. Laatoituksen jälkeen pistorasioiden kehyksiä korotetaan tai suoristetaan, jotta rasiat eivät jää syvälle laattojen sisään. Laatoittaja ja sähköasentaja kannattaa saada tässä samaan aikatauluun.

Kun vaihdat keittiön samaan paikkaan, kyse on tavallisesta asunnon kunnostuksesta. Toisin on, jos keittiö siirretään toiseen huoneeseen, väliseinä puretaan, kantavaan seinään tehdään muutoksia tai ulkoseinään tehdään uusi aukko poistoa varten. Kantaviin rakenteisiin kohdistuvat muutokset arvioi aina rakennesuunnittelija ennen töiden aloittamista.

Kerrostalossa ja rivitalossa keittiöremontista tehdään yleensä muutostyöilmoitus isännöitsijälle hyvissä ajoin ennen töitä, varsinkin kun työ koskee vesi- tai viemäriliitäntöjä, sähköjä, ilmanvaihtoa, kaasua tai rakenteita. Taloyhtiö voi antaa ohjeita siitä, miten työt tehdään ja kuka ne tekee. Meluavien töiden ajat löytyvät taloyhtiön järjestyssäännöistä. Ammattilaisen tekemän työn osuudesta voi saada kotitalousvähennystä, ja ajantasaiset ehdot kannattaa tarkistaa Verohallinnosta.

Muutaman kuukauden käytön jälkeen ovet usein painuvat hieman, eivätkä rakojen leveydet ole enää samat. Säädön teet hyvin itse, sillä putkiin tai sähköihin ei kosketa ja ruuvimeisseli riittää.

1. Tyhjennä kaappi, jotta sisällön paino ei vääristä oven asentoa.
2. Tarkista, että saranan kiinnitysruuvit rungossa ja ovessa ovat kireällä.
3. Säädä sivurako oven puoleisella saranaruuvilla, kunnes raot viereisiin oviin ovat tasaiset.
4. Säädä oven syvyys saranan takaruuvilla niin, että suljettu ovi asettuu suoraan runkoa vasten.
5. Säädä oven korkeus siirtämällä saranoita kiinnitysalustalla tai joissakin malleissa erillisellä korkeussäätöruuvilla.
6. Vedä laatikko ulos ja säädä etulevyn korkeus ja kallistus etulevyn takana olevilla säätimillä liukujen valmistajan ohjeen mukaan.
7. Tarkista ovien ja laatikoiden liike sekä rakojen tasaisuus koko keittiön pituudelta.

• kaapit ovat vaakasuorassa ja ovien etupinnat muodostavat suoran linjan tasaisin raoin,
• ovet ja laatikot sulkeutuvat kevyesti ja vaimentimet vetävät ne kiinni,
• yläkaapit on kiinnitetty tukevasti eivätkä ne liiku kuormitettuna,
• työtason leikkausreunat ja aukot on tiivistetty ja tason sauma on suora ja raoton,
• altaan alla ei tipu mitään, kun allas täytetään ja astianpesukone käynnistetään,
• allaskaapin suojapohja ja astianpesukoneen vuotokaukalo ovat paikallaan,
• sulkuventtiilit ovat helposti ulottuvilla ja sulkeutuvat,
• kodinkoneet toimivat ja kiinteistä liitännöistä sinulla on sähköurakoitsijan tarkastuspöytäkirja,
• kaasutasosta sinulla on merkintä liitännästä ja tiiviyskokeesta,
• liesituuletin tai liesikupu imee kaikilla tehoilla eikä kanavassa ole turhia mutkia tai kavennuksia,
• laitteiden tuuletusraot ja sokkelin ritilät ovat ennallaan,
• välitilan silikonisauma on yhtenäinen ja siisti,
• sait käyttöohjeet, takuutodistukset ja varaosat helojen säätöön.