Pohjan tiivistys tärylevyllä

Maassa ja levitetyssä murskeessa on rakeiden välissä ilmaa. Kun tällaisen kerroksen päälle tehdään kiveys tai valetaan betonia, rakeet asettuvat kuorman, veden ja roudan vaikutuksesta vähitellen tiiviimmin. Tuloksena on painumia, lätäköitä, haljenneita laattoja ja vinoon kääntyneitä reunakiviä. Tiivistys tekee tämän painumisen etukäteen: tärinä ja paino järjestävät rakeet niin, että ne lukittuvat toisiinsa eikä kerros enää puristu kasaan.

Suomessa mukana on vielä routa. Huonosti tiivistetty ja hienoainesta sisältävä rakenne imee vettä, ja talvella jäätyvä vesi nostaa pintaa epätasaisesti. Kun rakenne on tehty oikeista materiaaleista ja tiivistetty kerroksittain, se kestää routakaudet paljon paremmin.

Tiivistystä tarvitaan käytännössä aina, kun maan päälle tulee jotain, minkä pitää kantaa kuormaa:

• Betonikiveysten, kulkuväylien ja terassien alusrakenne
• Pihatiet ja autopaikat
• Maanvaraisen laatan tai lattian alla olevat kerrokset
• Liittymäkaivantojen ja perustusten ympärystäytöt
• Pihavaraston, autotallin tai uima-altaan pohja

Kannattaa erottaa kaksi asiaa. Pohjamaa on kaivannon pohja eli alkuperäinen maa, jonka päälle rakennetaan. Rakennekerrokset ovat tuotuja materiaaleja, yleensä hiekkaa ja eri raekokojen mursketta. Molemmat tiivistetään, mutta eri tavalla ja eri lopputulokseen.

Pohjamaan valmistelu ja tiivistys

Kaivun jälkeen pohjalta poistetaan ensin kaikki pintamaa, juuret ja pehmeät kohdat. Multaa ei tiivistetä, koska siinä on eloperäistä ainesta, joka lahoaa ja painuu ajan myötä. Pohja muotoillaan haluttuun kallistukseen ja ajetaan levyllä tai jyrällä. Hiekka- ja soramaalla tämä onnistuu hyvin. Savi- ja silttimaalla tärinä vaikuttaa heikommin, ja märkä maa alkaa koneen alla "pumpata" eli aaltoilla ja puristaa vettä pintaan. Silloin tiivistys keskeytetään, märät kohdat vaihdetaan karkeampaan materiaaliin tai pohjan annetaan kuivua.

Savisen ja siltin pohjamaan päälle levitetään yleensä suodatinkangas. Se estää hienoa maata nousemasta murskeeseen, jolloin rakenne säilyttää kantavuutensa ja pysyy vähemmän routivana. Kangasta valitaan kuormituksen ja pohjan mukaan, ja sauma tehdään riittävällä limityksellä valmistajan ohjeen mukaan.

Levitys ja tiivistys kerroksittain

Mursketta ei koskaan levitetä kerralla koko paksuuteen. Se levitetään kerroksena, jonka käytettävä kone pystyy tiivistämään läpi, ja vasta sitten lisätään seuraava kerros. Kevyillä levyillä kerros on yleensä noin 15 tai enintään 20 cm, raskaammat suunnanvaihtolevyt ja jyrät pystyvät valmistajan tietojen mukaan paksumpiin kerroksiin. Kerros madaltuu tiivistyessä, joten materiaalia levitetään hieman lopullista korkeutta ylemmäs.

Jokainen kerros ajetaan toistensa päälle limittyvinä kaistoina, tavallisesti neljästä kuuteen kertaan. Työ aloitetaan reunoista keskelle päin, rinteessä alhaalta ylöspäin. Kokenut koneenkäyttäjä tunnistaa tiiviin kerroksen siitä, että levy alkaa pomppia, ääni muuttuu eikä pintaan jää enää jälkiä. Raskaammissa koneissa on tiiviysmittari, joka kertoo tämän suoraan.

Reunat, nurkat ja putkien kohdat

Levy ei ylety aivan seinän viereen, nurkkiin eikä kaivojen ympärille. Nämä kohdat tiivistetään täryjuntalla, jossa on pieni jalka ja jota on helppo ohjata ahtaissa paikoissa. Juuri asennettujen putkien päällä alkutäyttö tiivistetään ensin käsin tai kevyesti, ja raskas kone tuodaan vasta, kun putken päällä on riittävästi täyttöä. Rakenteen pitää jatkua tulevan kiveyksen reunan yli, jotta reunakivet eivät jää tiivistämättömän reunan varaan.

Kuinka kauan työ kestää

Itse ajokerrat levyllä ovat nopeita. Aikaa kuluu lähinnä materiaalin tuontiin, levitykseen ja kasteluun. Tavallisessa muutaman kymmenen neliön pihatiessä, jossa on kaksi tai kolme kerrosta, työhön menee yleensä yhdestä kahteen päivää. Tiivistyksellä ei ole kuivumis- eikä kovettumisaikaa, joten valmiin pohjan päällä voi jatkaa heti. Jos välissä sataa runsaasti tai pakastaa, pinta tarkistetaan ennen seuraavaa työvaihetta ja tarvittaessa tiivistetään uudelleen.

Samalla hinnaston sivulla on kaksi nimikettä: tiivistys tärylevyllä ja tiivistys täryjyrällä. Molemmat lasketaan neliöinä, mutta ne eroavat koneen, syvyysvaikutuksen ja sopivan kohteen osalta.

Kevyt yhteen suuntaan kulkeva levy

Kulkee vain eteenpäin, ja käännös tehdään käsin. Sopii kulkuväyliin, pieniin terasseihin, asennuskerroksen tiivistykseen ja valmiin betonikiveyksen täryttämiseen kumi- tai polyuretaanisuojan kanssa. Pihatien paksuihin murskekerroksiin se on liian kevyt.

Suunnanvaihtolevy

Raskaampi kone, joka kulkee eteen ja taakse ilman kääntämistä. Se on tavallisin valinta pihateiden, pysäköintialueiden ja omakotitalon maanvaraisen laatan alusrakenteisiin. Se tiivistää paksumpia kerroksia ja toimii hyvin myös suljetuissa pihoissa ja seinien vieressä.

Täryjyrä

Käsin ohjattava duplex-jyrä tai ajettava jyrä kannattaa isoilla ja avoimilla alueilla: pitkät pihatiet, suuremmat pysäköintialueet ja kiinteistöjen sisäiset ajoväylät. Sillä on suurempi syvyysvaikutus ja se tekee enemmän neliöitä tunnissa. Jyrä tarvitsee kuitenkin tilaa kääntymiseen ja kulkureitin kuljetukselle, ja pienillä pinnoilla sen etu häviää. Vanhojen rakennusten, heikkojen naapuriperustusten tai tuoreen muurauksen lähellä tärinä pitää arvioida etukäteen, sillä sekä jyrä että raskas levy välittävät värähtelyä ympäristöön.

Täryjuntta

Kapeisiin kaivantoihin, nurkkiin, kaivojen ympärille ja koheesiomaille. Siinä missä levy tärisee pinnalla, juntta painaa materiaalia iskuilla syvemmälle. Käytännössä työ tehdään usein yhdistelmänä: pinta levyllä tai jyrällä, reunat juntalla.

Tarjouksia vertaillessa kannattaa kysyä, mikä kone työmaalle tuodaan, kuinka paksu yksi kerros on ja koskeeko neliöhinta yhtä kerrosta vai koko rakennetta. Tämä on tavallisin syy siihen, miksi samannäköiset tarjoukset eivät ole vertailukelpoisia.

Pihan rakennekerroksissa käytetään yleensä kalliomursketta, jossa on tasainen rakeisuus. Jakavaan kerrokseen käytetään usein mursketta 0/56 tai sitä karkeampaa, kantavaan kerrokseen tyypillisesti 0/32 ja kiveyksen asennuskerrokseen kivituhkaa tai asennushiekkaa. Suodatinkerros tehdään tarvittaessa hiekasta. Murskatuissa rakeissa on terävät reunat, joten ne lukittuvat toisiinsa. Pyöreä luonnonsora tai koristesora vain pyörii tärinän alla eikä muodosta lujaa kerrosta, joten se ei kuulu ajettavien pintojen alle.

Miksi kosteudella on väliä? Kuiva materiaali tiivistyy huonosti, koska rakeiden välinen kitka on suuri ja hienoaines pölyää pois. Liian märkä materiaali taas puristaa vettä pintaan eikä tiivisty. Paras on hieman kostea murske: kun puristat sitä kämmenessä, se pysyy koossa mutta siitä ei valu vettä. Kesällä kerroksia kastellaan ennen tiivistystä, sateen jälkeen odotetaan, että vesi pääsee valumaan pois.

Jäätynyttä materiaalia tai jäätynyttä pohjaa ei tiivistetä. Sulaessaan kerros painuisi ja koko työ menisi hukkaan. Suomessa tämä rajaa työkautta: syksyn lopulla ja keväällä roudan sulaessa pohja on usein liian märkä tai jäinen hyvään tulokseen.

Tiivistys on nopea työ, joka viivästyy helposti asioista, jotka olisi pitänyt hoitaa etukäteen. Ennen kuin tekijät tulevat paikalle, näiden pitäisi olla selvillä:

• Kaivanto on valmis oikeaan syvyyteen ja kallistukseen, ja pintamaa on viety pois
• Alueen putket ja kaapelit on asennettu, peitetty alkutäytöllä ja niiden paikka merkitty muistiin (viemäri, vesi, sähkö, salaoja, suojaputket tulevalle valaistukselle)
• Maakaapelit ja niiden liitokset on asentanut rekisteröity sähköurakoitsija
• Oikean raekoon materiaali on tilattu riittävä määrä, varaten tiivistymiselle
• Lopullinen korkeus ja kallistukset on sovittu, mieluiten merkitty paaluilla tai linjalangalla
• Kuorma-autolle ja koneelle on kulkureitti ja tarvittaessa paikka materiaalikasalle
• Kasteluvettä on saatavilla

Ennen kaivua kannattaa selvittää alueella kulkevat maakaapelit ja putket. Verkkoyhtiöt näyttävät omat johtonsa maastossa, ja tieto saattaa säästää katkenneen kaapelin ja pitkän katkon.

Jos alue kuuluu taloyhtiölle, esimerkiksi yhteinen piha tai pysäköintialue, sovi työt etukäteen isännöitsijän kanssa. Taloyhtiössä on usein tapana tehdä tällaisista töistä muutostyöilmoitus, ja samalla sovitaan kulkureitit, työajat ja materiaalien säilytys.

Helppo kohde on tasainen, avoin alue, jonka pohjamaa on soraa, jonne pääsee hyvin ja jonne materiaali voidaan kipata suoraan. Työ vaativoituu, kun:

• Materiaalia pitää kantaa tai ajaa kottikärryillä kapean portin tai puutarhan läpi
• Alueella on paljon kulmia, kaaria, portaita ja läpivientejä, joissa tarvitaan junttaa
• Pohjamaa on savea tai märkää, ja pehmeitä kohtia pitää vaihtaa, suodatinkangasta asentaa tai salaojitusta tehdä
• Tiivistetään rinteessä tai kapeissa kaivannoissa
• Rakenne on paksu ja koostuu useista kerroksista
• Suunnitelma edellyttää kantavuuden mittausta
• Työskennellään vanhojen rakennusten vieressä ja tärinää pitää rajoittaa
• Alue on pieni, jolloin koneen kuljetus vie suhteessa paljon aikaa itse työhön nähden

Tiivistys on kaivun ja kaiken sen päälle tulevan välissä, joten siihen liittyy monta ammattia. Ennen tiivistystä pitää kaivutöiden ja kaikkien liittymien olla valmiina. Jälkikäteen tehty kaivanto valmiin tiivistetyn rakenteen läpi rikkoo koko alueen, eikä kaivannon täyttö käyttäydy enää koskaan samalla tavalla kuin ympäristö. LVI-asentajan, sähköasentajan ja salaojien tekijän pitäisi siksi saada putkensa ja suojaputkensa paikoilleen ennen kuin mursketta aletaan levittää.

Tiivistyksen jälkeen asennetaan reunakivet, asennuskerros ja kiveys, tai tehdään muotit ja valetaan maanvarainen laatta, tai pinta asfaltoidaan. Reunakivet asennetaan betonialustaan tiivistetyn kerroksen päälle, ei kuohkeaan maahan. Laatan alle tulee usein vielä routaeriste tai lämmöneriste ja kosteussulku, ja niiden asentaminen vaatii tasaisen, lujan pinnan ilman teräviä irtokiviä.

Jos kohteesta on suunnitelma, kerrospaksuudet, routasuojauksen ja vaaditun kantavuuden määrittää suunnittelija tai rakennesuunnittelija. Henkilöautoille tarkoitetuissa kiveyksissä noudatetaan usein kivivalmistajan ohjeita, jotka löytyvät heidän teknisistä tiedoistaan ja asennusohjeistaan.

• Liian paksu kerros kerralla. Pinta näyttää tiiviiltä, mutta alaosa jää kuohkeaksi. Kiveys painuu vuoden tai kahden jälkeen urille renkaiden kohdalta.
• Pintamaa tai juuret jätetty pohjalle. Eloperäinen aines lahoaa, ja pintaan syntyy paikallisia kuoppia.
• Kuivan tai liian märän materiaalin tiivistys. Kerros ei saavuta tarvittavaa tiiviyttä ja painuu epätasaisesti.
• Pyöreä sora murskeen sijasta. Rakenne liikkuu kuorman alla, ja kiveys aaltoilee.
• Tiivistämättömät reunat. Reunakivet kallistuvat ajan myötä, ja kiveyksen reunarivit painuvat.
• Suodatinkangas puuttuu savipohjalta. Savi nousee murskeeseen, rakenne menettää kantavuuttaan ja routa nostaa pintaa talvella.
• Raskas kone suoraan juuri asennettujen putkien päällä. Putki voi haljeta tai painua kasaan, mikä selviää vasta, kun viemäri tukkeutuu.
• Väärä kallistus jo alusrakenteessa. Vesi jää seisomaan kiveyksen alle ja päälle, ja talvella jäätyvä vesi vaurioittaa koko rakennetta.

Pienemmän alueen, esimerkiksi puutarhapolun tai terassin pohjan, voit tiivistää myös itse vuokratulla tärylevyllä. Älä kuitenkaan ryhdy omin voimin tiivistämään syviä kaivantoja, vanhojen talojen perustusten vierustoja tai kohtia, joissa et tiedä tarkasti putkien ja kaapelien sijaintia. Moottorikäyttöinen levy tuottaa pakokaasuja, joten sillä ei saa työskennellä suljetuissa tiloissa eikä syvissä kaivannoissa. Varaudu tärinään ja meluun: kuulosuojaimet, tukevat jalkineet ja käsineet ovat välttämättömät.

1. Poista pintamaa ja juuret ja muotoile pohja noin 1 tai 2 prosentin kallistukseen talosta poispäin.
2. Aja pohja levyllä ja vaihda pehmeät ja märät kohdat karkeampaan materiaaliin.
3. Levitä savi- tai silttipohjan päälle suodatinkangas limityksin.
4. Levitä mursketta 0/32 levyn valmistajan suosittelemina kerroksina, kevyillä koneilla yleensä enintään noin 15 tai 20 cm kerrallaan.
5. Kastele kuiva materiaali niin, että se on kosteaa mutta siitä ei valu vettä.
6. Aja jokainen kerros neljästä kuuteen kertaan limittyvinä kaistoina reunoilta keskelle.
7. Tiivistä nurkat ja seinän vierukset juntalla tai käsitampilla.
8. Tarkista tasaisuus ja kallistus suoralla laudalla ja vesivaa'alla, täytä painaumat ja tiivistä uudelleen.
9. Kun kiveys on asennettu ja saumahiekka harjattu saumoihin, täryytä kiveys levyllä, jossa on kumisuoja.

Yksinkertaisin tarkistus on silmä ja askel. Hyvin tiivistettyyn pintaan ei jää kengän jälkeä, pinta ei jousta eikä auton alle synny uria. Tasaisuus tarkistetaan kahden metrin oikolaudalla, ja poikkeamien pitäisi pysyä kivivalmistajan tai suunnitelman sallimissa rajoissa.

Pihateiden, pysäköintialueiden ja maanvaraisten laattojen alla kantavuus voidaan varmistaa mittaamalla. Siihen käytetään levykuormituskoetta tai nopeampaa kevyttä pudotuspainolaitetta. Tuloksena saadaan kantavuutta kuvaava moduuli, jota verrataan suunnitelmassa vaadittuun arvoon. Mittauksen tekee pohjatutkimuksiin tai laadunvalvontaan erikoistunut yritys, ja tulos saadaan pöytäkirjana. Jos suunnitelma edellyttää mittausta, sovi se etukäteen, ennen kuin rakenteen päälle aletaan rakentaa.

• Pintamaa ja eloperäinen aines on poistettu koko alueelta
• Materiaali vastaa sovittua raekokoa ja on mursketta, ei pyöreää soraa
• Kerrosten määrä ja paksuus vastaavat sopimusta tai suunnitelmaa
• Pinta on tasainen, siihen ei jää askeleen jälkiä eikä se jousta
• Kallistukset ovat kuivatuksen suuntaan ja vastaavat merkintöjä
• Reunat, nurkat ja kaivojen ympärykset on tiivistetty
• Rakenne jatkuu tulevan kiveyksen tai laatan reunan yli
• Alueen putket ja kaapelit ovat ehjiä ja niiden sijainti on merkitty piirustukseen
• Kantavuusmittauksen pöytäkirja on saatavilla, jos suunnitelma sitä edellyttää