Puisen käsijohteen asennus

Käsijohteessa tärkeintä on tarkka mittaus ja kunnollinen kiinnitys. Itse profiilin ruuvaaminen käy nopeasti.

Mittaus ja linjan merkitseminen

Ensin puuseppä selvittää, millainen seinä on: betonia, täystiiltä, reikätiiltä, kevytbetonia, kipsilevyä vai puurunkoa. Kiinnikkeet valitaan sen mukaan. Sen jälkeen merkitään käsijohteen linja. Johteen kuuluu seurata portaan kaltevuutta, joten korkeus mitataan pystysuoraan askelman etureunasta, ei lattiasta. Asunnoissa ja omakotitaloissa käsijohde asennetaan yleensä noin 900 ja 1 000 millimetrin välille. Tarkka korkeus kannattaa tarkistaa portaan suunnitelmasta tai valmistajan ohjeesta.

Poraus ja kiinnitys

Betoniin ja täystiileen käytetään laadukkaita tulppia. Reikätiileen ja vanhempaan muuraukseen sopii paremmin kemiallinen ankkuri. Kevytbetoniin on omat, sille tarkoitetut kiinnikkeensä. Puurunkoisessa tai kipsilevyseinässä kannake kiinnitetään runkotolppaan, metallirankaan tai valmiiksi asennettuun puiseen taustavahvikkeeseen. Pelkkä kipsilevy ei käsijohdetta pidä.

Kannakkeiden ja johteen kiinnittäminen

Kannakkeet sijoitetaan yleensä noin 80 ja 120 senttimetrin välein, raskaammalla profiililla mieluummin tiheämmin. Johteen alkuun ja loppuun tulee aina tukeva kiinnityskohta. Johde ruuvataan kannakkeisiin alapuolelta, jotta ruuvit eivät näy eivätkä tunnu kämmenessä. Lopuksi päät viimeistellään, reunat hiotaan ja pinta käsitellään.

Kun käsijohde asennetaan kaiteen päälle, profiili kiinnitetään tolppiin tai kaiteen yläpuuhun. Kulmissa ja välitasanteilla osat liitetään tapeilla, ruuviliitoksilla tai taivutetuilla kappaleilla, jotta saumaa ei tunne kädessä.

Käsijohteisiin käytetään useimmiten pyökkiä, tammea, saarnea ja Suomessa usein myös koivua. Tärkeintä on, että puu on kovaa ja hyvin kuivattua. Kostea puu kieroutuu ja halkeilee asennuksen jälkeen.

• pyökki on lujaa, sen syy on tasainen ja hienojakoinen ja se ottaa petsin hyvin, joten se sopii useimpiin sisätiloihin,
• tammi on kovempaa ja muotonsa hyvin pitävää, syy on näyttävä ja puu kestää päivittäistä käyttöä,
• saarni on vaaleaa ja sitkeää, ja se sopii hyvin metallikannakkeiden ja pelkistetyn modernin sisustuksen kanssa,
• koivu on vaalea ja tasainen, ja se sopii luontevasti moneen suomalaiseen kotiin.

Pinnaksi valitaan lakka tai öljy. Lakka muodostaa kovan kalvon, kestää hankausta ja on helppo pyyhkiä puhtaaksi. Vaurioitunutta lakkapintaa on kuitenkin hankalampi korjata. Öljy korostaa puun syykuviota ja tuntuu kädessä lämpimämmältä. Kulunut kohta riittää hioa ja öljytä paikallisesti, mutta öljyä täytyy aika ajoin lisätä valmistajan ohjeen mukaan. Paljon käytettyihin portaisiin sopii kova lakka tai kovaan kulutukseen tarkoitettu öljy.

Helpoin tapaus on suora, yksivartinen porras ja tukeva betoni- tai tiiliseinä. Työtä taas pidentävät:

• kierre- tai kääntyvä porras, jossa johdetta täytyy taivuttaa tai jatkaa kulmissa,
• heikko tai ontto alusta, joka vaatii kemiallisia ankkureita tai lisävahvikkeita,
• vino seinä, jolloin kannakkeita joudutaan välipalaamaan, jotta johde kulkee suorassa linjassa,
• usean kerroksen tai välitasanteen yli yhtenäisenä jatkuva käsijohde,
• mittatilauksena tehty erikoisprofiili ja vasta paikan päällä viimeisteltävä pinta,
• vanhan käsijohteen purku ja vanhojen kannakkeiden reikien paikkaus.

• kiinnitys pelkkään rappaukseen: kannake on vain rappauksessa tai kipsilevyssä ilman runkoa ja irtoaa ensimmäisellä kovemmalla kuormituksella,
• väärä korkeus: matalan johteen kohdalla joutuu kumartumaan, korkeasta johteesta käsi ei saa luontevaa tukea, mikä haittaa eniten alas kulkiessa,
• liian harvat kannakkeet: johde taipuu niiden välissä ja liitokset löystyvät,
• liian vähän tilaa kädelle: jos johde on liian lähellä seinää, sormet hankautuvat seinään, joten väliin jätetään yleensä ainakin noin neljä tai viisi senttimetriä,
• tottumaton puu: suoraan kylmästä varastosta tuotu johde elää lämpimässä sisätilassa asennuksen jälkeen, joten sen pitää antaa olla huoneessa muutama päivä,
• terävät päät: suoraksi sahattuun päähän tarttuu hiha tai laukun hihna, joten päät pyöristetään tai käännetään seinää kohti.

Käsijohteen asentaminen suoraan, tukevaan seinään tavallisessa portaassa onnistuu itsekin, jos sinulla on porakone, vesivaaka ja kärsivällisyyttä. Jos alusta on epävarma, porras kiertävä tai johde osa kantavaa kaidetta, jätä työ puusepälle. Seinän sisällä voi kulkea sähköjohtoja, joten tarkista porauskohta aina ilmaisimella. Jos vahingoitat sähköjohtoa, korjauksen tekee rekisteröity sähköasennusliike.

1. Anna käsijohteen tasaantua muutama päivä siinä huoneessa, johon se asennetaan.
2. Mittaa korkeus pystysuoraan ensimmäisen ja viimeisen askelman reunasta ja merkitse molemmat kohdat seinään.
3. Yhdistä merkit suoralla viivalla laserin tai rimaa ja vesivaakaa apuna käyttäen.
4. Mittaa kannakkeiden paikat ja sijoita ensimmäinen ja viimeinen lähelle johteen päitä.
5. Tarkista porauskohdat johto- ja putki-ilmaisimella.
6. Poraa reiät seinämateriaaliin sopivalla terällä ja puhdista ne pölystä.
7. Asenna tulpat tai ankkurit ja kiinnitä kannakkeet, mutta älä vielä kiristä niitä täysin.
8. Nosta johde paikalleen, tarkista linja ja korkeus jokaisen askelman kohdalla ja kiristä kannakkeet.
9. Kiinnitä johde kannakkeisiin alapuolelta sopivan pituisilla ruuveilla, jotka eivät tule läpi yläpinnasta.
10. Pyöristä tai peitä päät ja käsittele sahauspinnat samalla aineella kuin muu johde.
11. Paina johdetta aikuisen voimalla sivulta ja ylhäältä ja varmista, ettei se liiku mistään kohdasta.

• johde ei liiku, kun sitä painaa voimakkaasti sivulle tai alaspäin, eivätkä kannakkeet narise,
• korkeus on sama koko matkalta askelmien reunasta mitattuna,
• johde alkaa ensimmäisen ja päättyy viimeisen askelman kohdalla eikä lopu kesken portaan,
• johteen ja seinän välissä on niin paljon tilaa, että johteen ympäri saa mukavasti otteen,
• kämmenessä ei tunnu ruuveja, saumoja eikä teräviä reunoja,
• päät on pyöristetty tai käännetty seinää kohti, eikä niihin tartu mitään,
• pinta on tasainen, ilman lakkavaluma tai hiomattomia kohtia,
• kannakkeiden ympäristö on siisti, ilman lohkeillutta rappausta tai vanhoja reikiä.