Epoksivalulattia enintään 4 mm

Ohut kerros kestää tavallisen kävelyn, henkilöauton, öljyn, tiesuolan ja pesuaineet. Pinnassa ei ole saumoja, joten lika ei jää rakoihin eikä vesi pääse liitoksiin. Siksi epoksi toimii hyvin autotalleissa, verstaissa, pannuhuoneissa ja eteisissä, mutta myös myymälöissä ja toimistoissa. Talvella autotalliin kulkeutuva sohjo ja suola eivät pääse imeytymään betoniin.

Joissakin paikoissa kannattaa olla tarkkana. Epoksi on jäykkää eikä jousta alustan liikkeiden mukana. Jos pintavalu liikkuu tai halkeilee, halkeamat siirtyvät ajan myötä myös uuteen pintaan. Vanhoissa kellareissa, joissa maaperän kosteutta ei ole katkaistu, alhaalta nouseva kosteus voi nostaa epoksin rakkuloille. Tavallinen epoksi myös kellastuu suorassa auringonvalossa, joten isojen ikkunapintojen lähellä pintakerrokseksi valitaan UV-valoa kestävä lakka. Asuinhuoneisiin, joihin haluat pehmeämmän ja hiljaisemman pinnan, sopii joskus paremmin polyuretaanivalulattia, joka joustaa hieman enemmän.

Lattian kestävyys ratkeaa suurelta osin jo alustan esikäsittelyssä. Varsinainen valu on vasta työn toinen puolisko.

1. Alustan arviointi. Tekijä tarkistaa lujuuden, halkeamat, tasaisuuden ja kosteuden. Suomessa betonin kosteus mitataan yleensä suhteellisena kosteutena porareikämenetelmällä, ja sen pitää alittaa valmistajan ilmoittama raja-arvo. Kosteus mitataan aina, arvio silmämääräisesti ei riitä.
2. Mekaaninen käsittely. Alusta hiotaan, jyrsitään tai sinkopuhalletaan, jotta liimojen ja maalien jäämät, rasva ja heikko pintakerros saadaan pois. Tavoitteena on puhdas ja hieman karhea pinta. Isommat epätasaisuudet korjataan etukäteen tasoitteella, ei paksulla epoksikerroksella.
3. Pölynpoisto. Hionnan jälkeen pinta imuroidaan huolellisesti teollisuusimurilla. Hieno pöly on yksi yleisimmistä syistä pinnan irtoamiseen.
4. Pohjustus. Kuivalle alustalle levitetään epoksipohjuste. Se lujittaa pintaa, tasaa imukykyä ja toimii tartuntakerroksena. Imevälle alustalle pohjuste levitetään joskus kahteen kertaan.
5. Sekoitus. Hartsi ja kovete sekoitetaan valmistajan ilmoittamassa suhteessa hitaasti pyörivällä sekoittimella, kunnes seos on tasainen. Työaika on pidettävä mielessä, muuten seos alkaa jähmettyä astiaan.
6. Levitys. Seos levitetään hammaslastalla tai teräslastalla alue kerrallaan niin, että uusi osa liitetään edelliseen sen ollessa vielä märkä. Näin jatkoskohdat eivät jää näkyviin.
7. Ilmanpoisto. Piikkitelalla puristetaan vielä nestemäisestä kerroksesta ilmakuplat pois.
8. Kovettuminen. Lattialla voi yleensä kävellä noin vuorokauden jälkeen. Täyteen kuormitukseen se on valmistajan ja lämpötilan mukaan tavallisesti valmis muutaman päivän, usein noin viikon kuluttua. Siihen asti lattia suojataan pölyltä, vedeltä ja raskailta esineiltä.

Kovettumaton epoksi ärsyttää ihoa ja voi aiheuttaa allergian. Työssä käytetään suojakäsineitä ja suojalaseja, ja tila tuuletetaan. Jos teet lattian kerrostalon kellariin tai autotalliin, kerro siitä etukäteen isännöitsijälle, koska haju voi levitä porraskäytäviin ja muihin yhteisiin tiloihin.

• Yksivärinen pinta. Yleisin valinta. Sävy valitaan yleensä RAL-värikartasta. Kiiltävä pinta näyttää siistiltä, mutta naarmut ja pöly näkyvät siinä helpommin. Kotona matta tai puolikiiltävä on käytännöllisempi.
• Liukueste. Kerrokseen sirotellaan tai sekoitetaan hienoa kvartsihiekkaa tai muuta täyteainetta. Sopii autotalliin, verstaaseen ja eteiseen, joissa kuljetaan märillä kengillä. Mitä karkeampi pinta, sitä pitävämpi, mutta sitä hieman työläämpi se on pestä.
• Koristehiutaleet. Värilliset hiutaleet sirotellaan märkään kerrokseen ja lukitaan kirkkaalla pintalakalla. Lopputulos muistuttaa terrazzoa ja peittää hyvin pientä likaa.
• Metallinhohto. Metallipigmentit antavat kiiltävän, syvältä näyttävän pinnan. Se on näyttävä, mutta vaatii tekijältä paljon taitoa, ja jokainen lattia näyttää vähän erilaiselta.
• Värialueet ja merkinnät. Työtiloihin voidaan merkitä turva-alueita, pysäköintipaikkoja tai yrityksen logo.

Mieti väriä myös käytön kannalta: vaaleat sävyt saavat tilan näyttämään suuremmalta, tummat ja harmaat kätkevät paremmin likaa. Siksi autotalleihin valitaan useimmiten harmaa.

Helpoin kohde on iso, suorakaiteen muotoinen tila, jossa on luja, kuiva ja tasainen betoni. Työtä ja samalla kustannuksia lisäävät:

• vanha maali, liima tai laatoitus, joka pitää poistaa tai hioa perusteellisesti,
• halkeamat, irtonaiset kohdat ja epätasaisuudet, jotka pitää korjata ja tasoittaa,
• kostea alusta, jonka kuivumista pitää odottaa tai jolle tarvitaan erikoispohjuste,
• rikkonainen pohjamuoto, paljon nurkkia, pilareita ja kynnyksiä,
• koristepinnat ja pintalakat, jotka tarkoittavat lisäkerroksia ja odotusaikaa niiden välillä,
• kylmä tila, kuten lämmittämätön autotalli talvella, joka pitää lämmittää etukäteen.

Useimmat viat eivät näy heti, vaan vasta muutaman viikon tai kuukauden kuluttua. Käytännössä samat virheet toistuvat usein:

• Alustaa ei ole puhdistettu kunnolla. Pöly, rasva tai pintavalun heikko yläkerros saavat pinnan irtoamaan ja rakkuloimaan.
• Väärä sekoitussuhde. Seos ei kovetu kunnolla, vaan jää pehmeäksi tai tahmeaksi.
• Ilmanpoisto on jäänyt tekemättä. Pintaan jää pieniä kraattereita ja kuoppia, joihin lika tarttuu.
• Huonot olosuhteet. Kylmässä epoksi kovettuu hitaasti ja epätasaisesti. Kosteassa ilmassa pintaan voi tulla maitomainen kalvo tai tahmea pinta. Alustan lämpötilan pitäisi yleensä olla vähintään noin kolme astetta kastepisteen yläpuolella.
• Halkeamat on jätetty korjaamatta. Alustan halkeamat on korjattava, muuten ne näkyvät myös epoksissa. Pintavalun liikuntasaumat on tuotava myös uuteen kerrokseen.
• Liian aikainen kuormitus. Huonekalut, auto tai märkäpesu liian pian valun jälkeen jättävät jälkiä.

• pinta on yhtenäinen, eikä siinä ole rakkuloita, kraattereita tai irronneita kohtia,
• koputettaessa mistään kohdasta ei kuulu onttoa ääntä,
• väri ja kiilto ovat tasaiset, eikä jatkoskohtia näy,
• pinta ei ole tahmea eikä pehmeä valmistajan ilmoittaman ajan jälkeen,
• reunat seinien, karmien ja kynnysten kohdalla on viimeistelty siististi,
• liikuntasaumat on säilytetty ja täytetty,
• liukueste on jakautunut tasaisesti koko alalle, jos siitä on sovittu,
• olet saanut tiedot käytetystä tuotejärjestelmästä, täyden kuormituksen ajankohdasta ja suositellusta puhdistuksesta.