Polyuretaaninen designvalulattia

Työllä tarkoitetaan yleensä koko järjestelmää. Siihen kuuluvat alustan valmistelu, pohjustus, polyuretaaninen peruskerros, designkerros ja lopuksi suojalakka. Kokonaispaksuus on järjestelmästä riippuen yleensä noin kahdesta kolmeen millimetriä. Lattian korkeus nousee siis tuskin lainkaan, eikä ovia tarvitse useinkaan lyhentää.

Miksi polyuretaani eikä epoksi? Epoksi on kovempaa, ja se sopii paremmin autotalliin, verstaaseen tai varastoon. Polyuretaani on elastisempaa. Se joustaa hieman askeleen alla, tuntuu lämpimämmältä ja kopisee kävellessä vähemmän. Siksi sitä käytetään etenkin asuintiloissa. Ihmeitä ei kannata odottaa: ohut kerros vaimentaa askelääntä huoneen sisällä, mutta alakerran naapurille kantautuvaan askelääneen auttaa vasta oikein tehty lattiarakenne eristeineen.

Valulattia sopii hyvin yhteen lattialämmityksen kanssa, joka on Suomessa yleinen sekä omakotitaloissa että kylpyhuoneissa. Ohut kerros päästää lämmön läpi ilman suurta hukkaa. Kerro lattialämmityksestä tekijälle etukäteen, jotta hän osaa valita sopivan järjestelmän ja neuvoa lämmityksen käynnistyksessä.

Tavallisen huoneen lattiaan kuluu yleensä useampi päivä, koska jokaisen kerroksen on annettava kovettua. Työ etenee suunnilleen näin:

1. Alustan lujuus, tasaisuus, halkeamat ja kosteus arvioidaan. Betonin kosteus mitataan yleensä rakenteen suhteellisena kosteutena mittalaitteella, ja sallitun rajan kertoo järjestelmän valmistaja.
2. Pinta hiotaan, ja vanhat liimat, maalit, öljy ja rasva poistetaan. Lopuksi kaikki imuroidaan huolellisesti.
3. Halkeamat ja vauriot korjataan. Tarvittaessa alusta tasoitetaan itsestään siliävällä tasoitteella tai tehdään pintavalu.
4. Alustalle levitetään pohjuste, joka lujittaa pintaa, vähentää imukykyä ja parantaa tartuntaa.
5. Polyuretaaninen peruskerros valetaan ohjeen mukaiseen paksuuteen, ja ilmakuplat poistetaan piikkitelalla.
6. Designkerros tehdään joko yksivärisenä, pigmenteillä sävytettynä, metallihohtoisena tai kuvioituna.
7. Kun kerros on kovettunut, pinta lakataan valitulla kiiltoasteella, tarvittaessa liukuesteellä.
8. Kovettumisaikaa noudatetaan. Lattialla voi kävellä yleensä noin vuorokauden kuluttua, mutta huonekalut ja täysi kuormitus vasta muutaman päivän päästä valmistajan ohjeen mukaan.

Valun ja kovettumisen aikana huonetta on tuuletettava. Lasten, lemmikkien ja herkkien ihmisten on hyvä olla silloin muualla. Kovettumaton hartsi ärsyttää ihoa, eivätkä sen huurut ole miellyttäviä. Täysin kovettunut lattia on hajuton.

• Yksivärinen lattia harmaana, beigenä, hiekan sävyisenä tai antrasiittina. Se on rauhallinen ja ajaton, ja teknisesti se on helpoin toteuttaa.
• Metallihohto antaa pinnalle syvyyttä, joka vaihtelee valon mukaan. Se sopii edustaviin tiloihin, mutta lopputulos on aina hieman ainutlaatuinen, eikä sitä voi ennustaa aivan tarkasti etukäteen.
• Kuvio tai jäljitelmä, esimerkiksi betonin tai kiven näköinen pinta. Se tehdään käsin paikan päällä, joten kannattaa pyytää nähtäväksi juuri sen tekijän malli.
• Matta tai satiininen lakka näyttää vähemmän pölyä, jalanjälkiä ja pieniä naarmuja. Kotiin, jossa on koira tai lapsia, se on käytännöllisempi valinta.
• Kiiltävä lakka näyttää näyttävältä, mutta jokainen roska erottuu, ja märkänä pinta voi olla liukas.
• Liukueste on järkevä keittiössä, eteisessä ja kylpyhuoneessa.

Jos valitset vaalean pinnan, kysy, kestääkö pintalakka UV-säteilyä. Osa polyuretaaneista kellastuu ajan mittaan auringossa, kestävämmät järjestelmät pitävät värinsä. Suomessa tämä koskee etenkin suuria etelä- ja länsi-ikkunoita, joista kesällä paistaa aurinko pitkään.

Työ sujuu nopeimmin, kun pinta on suuri, tasainen ja kuiva eikä tiellä ole esteitä. Tällainen on esimerkiksi uuden talon kunnolla kuivunut betonilaatta tai luja anhydriittivalu. Yksivärinen pinta on helpompi kuin kuvio tai metallihohto.

Enemmän työtä aiheuttavat:

• Vanha laatoitus, joka pitää hioa, saumat täyttää ja pinta tasoittaa
• Mureneva, rasvainen tai kostea alusta
• Rikkonaiset tilat, joissa on syvennyksiä, kulkuaukkoja ja portaita
• Liitos seinään tai valetut portaat
• Pieni pinta-ala, jolloin valmistelu ja kalusto jakautuvat harvoille neliöille
• Asuttu koti, jossa kaikki on tyhjennettävä ja suojattava

• Alustaa aliarvioidaan. Lika, pöly tai kosteus näkyvät myöhemmin kuplina, irtoamisena ja halkeiluna. Alhaalta nouseva kosteus on yleinen syy siihen, että kerros irtoaa.
• Väärä paksuus tai kerrosjärjestys. Liian ohut kerros kestää huonommin, ja jos kovettumisaikaa ei noudateta, pintaan tulee laikkuja ja läikkiä.
• Liikuntasaumat unohdetaan. Alustan liikuntasaumat on tuotava myös valukerrokseen, muuten lattia repeää niiden kohdalta.
• Lattialämmitys on päällä valun aikana. Lämmityksen pitää olla pois päältä levityksen ajan, ja kovettumisen jälkeen se käynnistetään vähitellen valmistajan ohjeen mukaan.
• Väärä pinta väärässä paikassa. Kiiltävä lattia ilman liukuestettä eteisessä tai kylpyhuoneessa on turha riski.
• Lattiaa kuormitetaan liian aikaisin. Kovettumattomalle pinnalle nostetut huonekalut jättävät jälkiä.

• Pinta on yhtenäinen, eikä siinä ole kuplia, kraatereita tai näkyviä saumoja
• Väri ja kiilto ovat tasaiset, eikä sivuvalossa näy laikkuja tai raitoja
• Reunat seinien, karmien ja kynnysten kohdalla on viimeistelty siististi
• Liikuntasaumat on säilytetty ja täytetty
• Lattia on tasainen, eikä jalkalistan alla tunnu aaltoja
• Olet saanut tiedot käytetystä järjestelmästä, kuormitusajoista ja lattialämmityksen käynnistyksestä
• Olet saanut ohjeet puhdistukseen ja hoitoon