Betonialustan hionta

Hiomakone käsittelee pintaa, mutta suuria korkeuseroja se ei korjaa. Se poistaa hyvin pienet kohoumat, seinän vierustoille valuneen betonin sekä liima-, maali- ja vanhan tasoitteen jäämät. Lisäksi se karhentaa liian sileän betonin, jolloin pohjuste, tasoite tai liima tarttuu siihen paremmin.

Hionta kannattaa erityisesti silloin, kun:

• alustalle on jäänyt edellisen lattiapäällysteen, liiman tai maalin jäämiä,
• pinnalla tuntuu käsin kokeiltaessa kohoumia ja reunoja,
• betonin pinta on pehmeä, pölyävä tai murenee,
• betoni imee vettä epätasaisesti, eli pisara imeytyy yhdessä kohdassa heti ja toisessa jää pinnalle.

Jos lattia on painunut, siinä on kuoppia tai huone viettää selvästi yhteen suuntaan, pelkkä hionta ei auta. Mittaa epätasaisuudet suoralla oikolaudalla. Kelluvan lattian alle tasaisuusvaatimukseksi mainitaan yleensä noin 2-3 mm kahden metrin matkalla, ja vinyylin tai liimattavien päällysteiden alla vaatimus on usein tiukempi. Tarkan arvon kertoo päällysteen valmistaja. Jos poikkeama on suurempi, hionnan jälkeen tehdään pohjustus ja pintavalu tai tasoitus. Hionta on siis usein ensimmäinen työvaihe, mutta ei aina ainoa.

Ensin alusta tarkistetaan. Oikolaudalla tai laserilla etsitään koholla olevat kohdat, ja vasaralla koputtelemalla löydetään ontot ja irtonaiset kohdat. Halkeamat ja kolot merkitään, jotta ne voidaan korjata myöhemmin. Jos lattiassa on vanhaa liimaa, on selvitettävä, mistä materiaalista on kyse. Tästä kerrotaan lisää virheitä käsittelevässä osiossa.

Sitten vuorossa on varsinainen hionta. Siinä käytetään yksilautaista tai planeettahiomakonetta, jossa on timanttisegmentit ja johon on liitetty rakennusimuri. Karkeammat segmentit poistavat liimat ja kohoumat, hienommat tasaavat pinnan yhtenäiseksi. Seinien vierustat, nurkat ja putkien ympärykset viimeistellään pienemmällä käsihiomakoneella ja timanttikuppilaikalla, koska iso kone ei ylety seinään asti.

Lopuksi alusta imuroidaan huolellisesti, mieluiten kahteen kertaan. Huokosiin jäänyt pöly heikentäisi seuraavien kerrosten tartuntaa. Heti tämän jälkeen levitetään yleensä pohjuste. Se tasaa betonin imukykyä ja valmistaa pinnan tasoitetta tai liimaa varten.

Helpoin tilanne on luja ja vain vähän likainen betoni isossa, tyhjässä huoneessa. Kone liikkuu sujuvasti, ja käsin viimeisteltävää jää vähän. Työn vaativuutta ja samalla hintaa nostavat etenkin seuraavat asiat:

• paksut vanhan liiman kerrokset sekä kumi- tai bitumijäämät, jotka tukkivat segmentit,
• pienet ja monimuotoiset tilat, joissa suurin osa työstä tehdään käsikoneella seinien vierustoilla,
• erittäin kova betoni, joka vaatii toisenlaiset segmentit ja useamman hiontakierroksen,
• vaurioitunut alusta, jonka halkeamat ja irtonaiset kohdat on korjattava ensin,
• kalusteet, karmit tai kynnykset, jotka pitää suojata tai kiertää,
• työ asutussa asunnossa, jossa ovet on tiivistettävä huolellisesti ja pölyä ja melua on rajoitettava.

Kerrostalossa kannattaa kertoa työstä etukäteen isännöitsijälle ja naapureille. Lattiatöistä tehdään taloyhtiöissä yleensä muutostyöilmoitus taloyhtiön omien käytäntöjen mukaan. Hiomakone pitää kovaa ääntä, ja järjestyssäännöt määräävät usein, mihin aikaan meluisia töitä saa tehdä.

Käytännössä käy usein niin, että vain huoneen keskiosa hiotaan ja reunat jäävät vähemmälle. Asennusvaiheessa seinänvierustan lankut eivät silloin asetu kunnolla tai lukot eivät loksahda paikalleen. Toinen yleinen virhe on hioa ilman imua. Betonipölyssä on hienoa kvartsipölyä, joka on haitallista keuhkoille, ja lisäksi se leviää joka puolelle asuntoa.

Muita toistuvia virheitä:

• yksi kohta hiotaan kuopalle, kun kone seisoo paikallaan liian kauan,
• suuria korkeuseroja yritetään tasata pelkällä hionnalla pintavalun sijaan,
• pöly imuroidaan huonosti ennen pohjustusta,
• pohjustus jätetään väliin, jolloin tasoitekerros voi irrota tai halkeilla,
• tuntematonta vanhaa liimaa hiotaan selvittämättä, mitä se on.

Viimeinen kohta on tärkeä vanhoissa taloissa ja asunnoissa. Mustat bitumiliimat ja osa vanhoista lattiapäällysteistä voivat sisältää asbestia, etenkin ennen 1990-luvun alkua rakennetuissa kohteissa. Jos epäilet asbestia, teetä näytteestä analyysi ennen hiontaa. Asbestia sisältävien materiaalien poisto kuuluu asbestityöhön erikoistuneelle yritykselle, ei tavalliselle lattia-asentajalle eikä tee-se-itse-tekijälle.

Pienen huoneen, jossa betoni on lujaa, voit hioa itsekin, kun vuokraat hiomakoneen imurin kanssa etkä pidä kiirettä. Jos lattiassa on tuntematonta vanhaa liimaa, laajoja vaurioita tai pinta-alaa on paljon, ammattilainen on parempi valinta.

1. Tyhjennä huone ja suojaa ovet, ilmanvaihtoventtiilit ja sähkökeskus muovilla ja teipillä.
2. Tarkista alusta oikolaudalla ja merkitse koholla olevat kohdat tussilla.
3. Koputtele pinta vasaralla ja piikkaa irtonaiset kohdat pois.
4. Pue päälle FFP3-luokan hengityssuojain, suojalasit, kuulosuojaimet ja työkengät.
5. Liitä hiomakone rakennusimuriin, joka on tarkoitettu hienolle pölylle. Kvartsipölylle suositellaan vähintään M-luokan, mieluiten H-luokan imuria.
6. Hio tasaisina kaistoina pienellä limityksellä äläkä anna koneen seistä paikallaan.
7. Käy merkityt kohoumat läpi useaan kertaan ja tarkista välillä oikolaudalla.
8. Viimeistele reunat ja nurkat käsihiomakoneella, timanttikuppilaikalla ja kohdeimulla.
9. Imuroi koko pinta huolellisesti kahteen kertaan.
10. Levitä pohjuste valmistajan ohjeen mukaan ja anna sen kuivua.

Käy alusta itse läpi ennen asennusta tai tasoitusta, vaikka hionnan olisi tehnyt yritys. Tarkistukseen riittävät pitkä oikolauta, matalalle lattian yläpuolelle asetetun taskulampun valo ja omat kädet.

• pinta on luja, ei murene, eikä avaimella raaputtaessa synny syviä uria,
• eri suuntiin asetetun oikolaudan alla ei ole suurempia rakoja kuin päällysteen valmistaja sallii,
• pinnalla ei ole liima- tai maalijäämiä eikä rasvatahroja,
• reunat, nurkat ja putkien ympärykset on hiottu yhtä hyvin kuin keskiosa,
• missään ei ole hionnasta jääneitä kuoppia,
• alusta on imuroitu huolellisesti, eikä kämmeneen jää pölykerrosta, kun sillä pyyhkäisee pintaa,
• halkeamat ja kolot on korjattu tai merkitty selvästi korjattaviksi,
• betonin kosteus on tarvittaessa mitattu ennen päällystystä, koska hionta ei kuivata laattaa,
• on sovittu, tehdäänkö seuraavaksi pohjustus, pintavalu vai suoraan asennus.