Kerrostalon märkätilaremontti: elementtikerrostalon kylpyhuoneen ja WC:n remontin hinta 2026

Elementtikerrostalossa kylpyhuone ja WC on yleensä sijoitettu vierekkäin putkihormin ympärille. Niihin tulevat vesi ja viemäri. Monessa 1960- ja 1970-lukujen talossa kylpyhuone tehtiin valmiina kylpyhuone-elementtinä, joka nostettiin paikalleen rakennusvaiheessa. Toisissa taloissa märkätilojen seinät ovat ohuita levyseiniä puu- tai metallirangalla, ja putket kulkevat levyjen takana. Myöhemmin seiniä tehtiin myös ohuista betonielementeistä tai muurattiin. Mitat, hormien paikat ja seinien kiinnitystapa vaihtelevat talosta toiseen. Siksi kaksi samankokoista asuntoa voi remontissa käyttäytyä aivan eri tavalla.

Märkätiloihin kuuluvat niiden seinät, lattia, putket nousulinjasta kalusteisiin ja ilmanvaihto hormiin. Niihin eivät kuulu välipohjalaatta, ulko- ja kantavat seinät eivätkä nousulinjat, jotka palvelevat koko porrasta. Keittiö on usein kylpyhuoneen seinän takana ja saa veden ja viemärin samasta hormista. Ilmanvaihtohormi on yleensä yhteinen kaikille päällekkäisille asunnoille. Kun tämä jako on selvä jo etukäteen, on helpompi sopia asioista tekijöiden ja isännöitsijän kanssa.

Vesi- ja viemärinousut ovat taloyhtiön yhteistä omaisuutta. Niiden uusimisesta ja sulkemisesta päättää taloyhtiö, ei asunnon omistaja. Käytännössä putkiasentaja ei voi sulkea nousulinjan vettä omin päin. Vesikatkosta sovitaan isännöitsijän tai huoltoyhtiön kanssa, naapureille ilmoitetaan porraskäytävän tiedotteella ja venttiilit avaa ja sulkee usein huoltoyhtiön edustaja.

Märkätilaremontti on osakkaan muutostyö. Siitä tehdään ilmoitus taloyhtiölle ennen töiden aloittamista. Taloyhtiö voi antaa ehtoja työn tekemiselle ja nimetä valvojan. Ehdot kannattaa kysyä isännöitsijältä hyvissä ajoin.

Käytännössä käy usein niin, että taloyhtiö suunnittelee putkiremonttia vuoden tai kahden päähän. Silloin aikataulu kannattaa selvittää ja ajoittaa oma remontti niin, ettei uutta laattapintaa tarvitse pian avata uudelleen. Jos putkiremonttia ei ole tulossa ja nousulinja on huonossa kunnossa, asunnon kohdalla olevan osan uusimisesta voi sopia taloyhtiön kanssa. Sopimus kannattaa tehdä kirjallisesti. Siitä pitää käydä ilmi, kuka vastaa liitoksesta muuhun linjaan ja kuka korvaa mahdolliset vahingot naapureille.

Tarvitaanko remonttiin rakennusvalvonnan lupa tai ilmoitus, riippuu töiden laajuudesta. Asiaa ei voi luvata etukäteen yleisesti. Jos työ koskee kantavia rakenteita, yhteisiä putkia tai ilmanvaihtoa tai jos huonejärjestys muuttuu, menettely kannattaa tarkistaa kunnan rakennusvalvonnasta. Rakennusvalvonnan kanta ei korvaa taloyhtiön lupaa. Ne ovat kaksi eri asiaa.

Kun vanhat märkätilat avataan, esiin voi tulla materiaaleja, joita ei enää käytetä. Joissakin taloissa ilmanvaihtoputket tai viemärin osat ovat asbestisementtiä. Se näyttää harmaalta betonilta, jossa on kuituinen rakenne. Ehjänä se ei ole vaarallista. Ongelma syntyy, kun sitä sahataan, rikotaan tai hiotaan ja kuituja vapautuu ilmaan. Asbestia voi olla myös vanhoissa laattaliimoissa, tasoitteissa ja lattiamatoissa.

Vanhemmissa taloissa tehdään ennen purkua yleensä asbesti- ja haitta-ainekartoitus. Asbestipitoisia materiaaleja saa purkaa vain urakoitsija, jolla on asbestipurkutyöhön vaadittava lupa. Maallikon tai tavallisen purkuporukan ei pidä koskea niihin. Jos asbestia epäillään, purku keskeytetään siltä kohdin ja materiaali tutkitaan. Koska kyse on usein yhteisestä ilmanvaihdosta, päätös kulkee myös taloyhtiön kautta. Lattian alta voi löytyä myös vanhoja bitumiliimoja, lyijytiivisteitä ja ruostuneita teräsputkia. Ne eivät ole katastrofi, kunhan ne otetaan huomioon purku- ja kuljetussuunnitelmassa.

Vanhojen levyseinien tilalle muurataan nykyään usein kevytbetoniharkoista tehdyt seinät. Ne ovat lujia ja yksinkertaisia. Seinään voi kiinnittää kaapin, peilin ja painavamman lämminvesivaraajan ilman suurempia mietintöjä, kun käyttää kevytbetonille tarkoitettuja kiinnikkeitä. Seinä kestää kosteutta paremmin eikä hajoa, jos jossain vuotaa. Haittoina ovat paino, märkä työvaihe ja tasoitteiden kuivumisaika.

Kipsilevyseinä on kevyempi ja nopeampi tehdä, ja levyjen välissä voi kuljettaa putkia ja johtoja ilman urittamista. Märkätiloissa käytetään kuitenkin märkätilaan sopivia levyjä ja tiheämpää runkoa, yleensä järjestelmän valmistajan ohjeen mukaan. Painavat esineet tarvitsevat vahvikkeet, jotka asennetaan etukäteen. Muuten kiinnitys on hankalaa. Äänieristykseen vaikuttaa eniten mineraalivilla seinän sisällä ja rungon erottaminen katosta ja lattiasta. Vedenvetoääni kuuluu heikosti tehdyn kipsilevyseinän läpi selvästi enemmän kuin muuratun seinän läpi.

Yleinen kompromissi on muurata kylpyhuoneen ja WC:n seinät ja kuljettaa putket kipsilevyisessä asennuskotelossa. Seinät ovat lujat, ja putkiin pääsee käsiksi tarkastusluukkujen kautta.

Märkätilojen väliseinät eivät yleensä ole kantavia, joten huonejärjestystä voi muuttaa. Kylpyhuoneen ja WC:n yhdistäminen vapauttaa tilaa, mutta samalla toinen huone aamukiireisiin katoaa. Lapsiperheessä on usein parempi pitää erillinen WC ja siirtää ovea niin, että pesukone mahtuu kylpyhuoneeseen. Ovia siirretään usein myös siksi, että alkuperäinen ovi aukeaa eteiseen ja tukkii kulun huoneeseen.

Rajan asettaa viemäri. Viemäri tarvitsee kaadon nousulinjaa kohti, eikä kerrostalossa lattian alle voi upottaa syvemmälle. Mitä kauempana nousulinjasta WC-istuin tai suihku on, sitä korkeammalla liitoksen on oltava ja sitä todennäköisemmin lattiaan tulee porras tai koroke. Välipohjalaattaan ei saa piikata, urittaa eikä porata läpivientejä ilman rakennesuunnittelijan arviota. Sama koskee märkätilojen vieressä olevia kantavia seiniä. Pesukone tarvitsee oman vesiliitännän, hajulukolla varustetun viemärin ja pistorasian. Kone kannattaa sijoittaa niin, että sen saa vedettyä esiin huoltoa varten. Kylpyhuoneen yksityiskohdista, kuten vedeneristyksestä, kynnyksettömästä suihkusta, laatoituksesta tai WC-istuimen korkeudesta, on omat ohjeensa.

Vesi ja viemäri

Vanhoissa märkätiloissa vesijohdot ovat usein sinkittyä terästä. Ne kasvavat sisältä umpeen ja ruostuvat liitoksista. Joskus vastaan tulee myös kupari- tai muita osuuksia myöhemmistä korjauksista. Remontissa vanhat putket uusitaan yleensä kokonaan nousulinjan sulkuventtiiliin asti. Uudet putket kuljetetaan usein asennuskotelossa, joka peittää myös seinä-WC:n asennustelineen ja antaa suoran pinnan laatoitukselle. Sulkuventtiilien, vesimittareiden ja viemärin puhdistusluukkujen on jäätävä helposti saavutettaviksi. Vesimittarin lukeminen kapeasta raosta peilin takaa ei ilahduta ketään.

Sähkö

Joissakin vanhoissa kerrostaloissa on vielä alumiinijohtoja. Ne haurastuvat, liitokset löystyvät ja johdot lämpenevät, kun niitä kuormittavat pesukone, kuivausrumpu tai lämmitin. Märkätilaremontissa uudet ryhmät vedetään siksi kuparijohdoilla. Liitos muuhun asuntoon tehdään alumiinin ja kuparin liittämiseen tarkoitetuilla liittimillä, mieluiten vasta sähkökeskuksessa. Kylpyhuoneessa on määrätyt alueet, joille pistorasioita ja valaisimia saa sijoittaa, ja niistä kerrotaan kylpyhuoneen omissa ohjeissa. Sähkötöitä saa tehdä vain pätevä sähköasentaja tai sähköurakoitsija. Töiden jälkeen pyydetään käyttöönottotarkastuksen pöytäkirja. Ilman sitä vakuutusasioiden hoitaminen ja asunnon myyminen vaikeutuvat.

Kerrostalon kylpyhuoneessa ja WC:ssä ei yleensä ole ikkunaa, vaan ilma poistuu yhteiseen hormiin. Joissakin taloissa ilmanvaihto on painovoimainen. Toisissa katolla oleva huippuimuri pitää hormin alipaineisena. Sellaiseen järjestelmään ei pidä lisätä omaa tehokasta puhallinta harkitsematta. Se voi työntää ilmaa naapureille tai häiritä koko hormin vetoa.

Jos märkätilaan asennetaan moottoroitu puhallin, siinä pitää olla takaiskuläppä, jotta naapurien hajut ja kosteus eivät tule takaisin asuntoon. Koneellisessa poistossa tarvitaan yleensä taloyhtiön lupa, ja joskus sallitaan vain poistoilmaventtiili. Hormin aukkoa ei saa pienentää eikä muurata umpeen. Käytännössä käy usein niin, että vanha ilmanvaihtoputki vaurioituu purun aikana. Yhteisen putken korjaus menee silloin taloyhtiön kautta. Siksi hormin ympäristö puretaan varovasti ja käsin.

Kerrostalossa keittiö on usein kylpyhuoneen seinän takana ja liittyy samaan nousulinjaan. Kun märkätilat ovat auki, on paras hetki tehdä keittiölle uudet vesi- ja viemäriliitännät sekä astianpesukoneen liitäntä. Myöhemmin pitäisi avata valmis kylpyhuoneen seinä uudelleen. Jos keittiö on tarkoitus uusia vasta vuoden päästä, venttiilit ja viemäri kannattaa tuoda valmiiksi nyt ja tulpata.

Kipsilevyisessä asennuskotelossa on hyvä muistaa, että keittiön yläkaapit roikkuvat seinän toisella puolella. Seinään asennetaan vahvikkeet etukäteen tai seinä muurataan. Jos tiskiallasta siirretään, sama kaatorajoitus pätee kuin kylpyhuoneessa. Pitkä vaakasuora viemäri keittiökaappien alla tukkeutuu helposti ja pitää ääntä.

Märkätilaremontin aikana asunnossa ei ole kylpyhuonetta eikä WC:tä. Jos asunnossa aiotaan asua remontin ajan, tarvitaan sopimus sukulaisten tai naapurien kanssa tai väliaikainen asunto. Jotkin urakoitsijat asentavat muutamaksi päiväksi väliaikaisen WC:n, mutta suihkua sillä ei ratkaista. Raskaimpia ovat purkupäivät ja päivät, jolloin työvaiheet seuraavat toisiaan eikä vettä voi käyttää.

Märkätilojen purku on meluisaa ja pölyistä. Taloyhtiön järjestyssäännöissä määrätään yleensä, milloin meluisia töitä saa tehdä, ja viikonloppuisin säännöt ovat usein tiukemmat. Naapureille on kohteliasta ilmoittaa etukäteen porraskäytävän tiedotteella. Hissi ja porraskäytävä suojataan ja siivotaan säännöllisesti. Pöly kulkee myös suljettujen ovien läpi, joten huonekalut kannattaa suojata kaikissa huoneissa eikä vain märkätilojen lähellä.

Aikataulua ei voi kiristää loputtomiin. Tasoitteiden ja vedeneristeen on kuivuttava, ja tilauskalusteet voivat myöhästyä. Realistinen suunnitelma sisältää väljyyttä. Kalusteet tilataan heti, kun valinnat ovat lopulliset, eikä vasta laatoitusvaiheessa.

Purku ja putki- ja sähkötyöt kuuluvat ammattilaisille. Asunnon valmistelun hoitaa kuitenkin myös maallikko. Se säästää urakoitsijan aikaa ja omia hermoja.

1. Tyhjennä kylpyhuone, WC, eteinen ja märkätilan seinän vieressä olevat keittiökaapit, jotta nousulinjalle pääsee esteettä.
2. Valokuvaa märkätilojen nykytila, sulkuventtiilit, vesimittarit ja sähkökeskus sulakkeiden merkintöineen.
3. Kirjaa vesimittareiden lukemat ja lähetä päivätty kuva isännöitsijälle.
4. Merkitse värillisellä teipillä asunnon pääsulkuventtiilit ja märkätiloja syöttävä sulake.
5. Suojaa eteisen ja huoneiden lattiat muovilla ja teipillä ja teippaa huoneiden ovet, jotta pöly ei pääse raoista.
6. Kiinnitä porraskäytävään tiedote purkupäivistä ja vastuuhenkilön yhteystiedoista.
7. Järjestä peseytyminen koko remontin ajaksi ja sovi jätelavan paikasta etukäteen taloyhtiön tai kunnan ohjeiden mukaan.

• sulkuventtiilit, vesimittarit ja puhdistusluukut ovat saavutettavissa tarkastusluukkujen kautta,
• putkista on luovutettu painekokeen pöytäkirja,
• sähköasennuksista on luovutettu käyttöönottotarkastuksen pöytäkirja,
• putkista on valokuvat ennen peittämistä ja reitit on merkitty,
• liitos nousulinjaan on kuiva eikä nousulinja ole vaurioitunut,
• poistoilmaventtiili tai puhallin vetää ja takaiskuläppä toimii,
• ovet aukeavat vapaasti eivätkä osu kalusteisiin tai pesukoneeseen,
• keittiön liitännät on tehty ja tulpattu sovitusti,
• väliseinät ovat tukevat ja kaappien kohdalla on vahvikkeet,
• ilmanvaihtohormin ympäristö ja yhteiset tilat ovat vahingoittumattomia,
• isännöitsijä on saanut tiedon töiden valmistumisesta ja mittarilukemat.