Väliseinien muuraus enintään 12,5 cm (tiili/kevytbetoni)

Työ etenee tiilellä ja kevytbetonilla lähes samoin. Ero on lähinnä siinä, millä kappaleet liitetään toisiinsa. Kevytbetoni liimataan ohutsaumalaastilla, ja sauma on yleensä enintään noin 3 mm. Tavalliset tiilet muurataan muurauslaastilla noin sentin saumalla. Hiotut tiilet kiinnitetään valmistajan ohjeen mukaan liimalla tai vaahdolla.

1. Seinän paikka mitataan ja merkitään lattiaan, seiniin ja kattoon. Samalla merkitään oviaukot.
2. Alusta tarkistetaan ja puhdistetaan. Märkätilassa ja maanvaraisella betonilaatalla ensimmäisen kerroksen alle laitetaan eristyskaista, joka katkaisee kosteuden nousun.
3. Ensimmäinen kerros ladotaan tasauslaastiin ja säädetään huolellisesti vaakaan. Ensimmäisen kerroksen virheitä ei saa myöhemmin korjattua.
4. Seuraavat kerrokset muurataan limitettynä. Pystysaumat siirtyvät kerrosten välillä vähintään kolmanneksen harkon pituudesta.
5. Uusi seinä sidotaan vanhoihin seiniin ruostumattomilla lattasiteillä, jotka painetaan vaakasaumoihin yleensä joka toiseen tai kolmanteen kerrokseen.
6. Oviaukon päälle asennetaan aukonylityspalkki. Palkin pitää ulottua kummallakin puolella riittävän pitkälle valmistajan ohjeen mukaan.
7. Katon alle jätetään noin yhden tai kahden sentin rako, joka täytetään joustavalla materiaalilla, esimerkiksi asennusvaahdolla.

Ennen rappausta tai tasoitusta eri materiaalien liitoskohtiin ja oviaukkojen kulmiin upotetaan raudoitusverkko. Se pienentää selvästi riskiä, että seinään tulee myöhemmin hiushalkeama.

Molemmat sopivat tavalliseen väliseinään, mutta niiden vahvuudet ovat erilaiset.

• Kevytbetoni on kevyttä, se sahataan käsisahalla, ja sähkörasioiden urat syntyvät helposti. Seinä nousee nopeasti ja on hyvin suora, joten ohut tasoite riittää. Heikkouksia ovat heikompi ääneneristys ja pienempi lujuus raskaille ripustuksille. Niihin tarvitaan kevytbetonille tarkoitetut tulpat.
• Poltetut väliseinätiilet ovat painavampia ja vaimentavat siksi ääntä paremmin. Ne sopivat makuuhuoneen ja olohuoneen väliin tai kahden asunnon väliin. Myös keittiön kaapit tai lämminvesivaraaja pysyvät niissä paremmin. Työ on hieman hitaampaa, ja laastilla muuratessa rappauskerroksesta tulee paksumpi.
• Kipsiharkot liimataan nekin, ja niistä saa sileän pinnan. Märkätiloihin käytetään vain kosteutta kestäviä harkkoja.

Miksi kevytbetoni valitaan usein silloinkin, kun tiili olisi äänen kannalta parempi? Koska se on kevyttä, mikä on eduksi vanhoissa välipohjissa, ja työ sujuu nopeasti. Jos hiljaisuus on sinulle tärkeää, kysy paksumpaa tai painavampaa seinävaihtoehtoa.

Nopeimmin syntyy suora seinä ilman aukkoja tyhjässä huoneessa, jossa lattia on tasainen. Työtä ja sen myötä kustannuksia lisäävät erityisesti:

• epätasainen tai vaurioitunut lattia, joka pitää ensin tasoittaa esimerkiksi pintavalulla,
• useat oviaukot, kulmat, kaaret tai vino liitos ullakon kattoon,
• työ asutussa asunnossa, jolloin tilat suojataan ja siivotaan,
• materiaalin kantaminen ylempiin kerroksiin ilman hissiä,
• viereisten seinien korjaukset ennen uuden seinän liittämistä,
• märkätila, jossa eristys ensimmäisen kerroksen alla on hoidettava huolella.

Kerrostalossa tai rivitalossa kerro remontista etukäteen isännöitsijälle. Taloyhtiöt edellyttävät yleensä muutostyöilmoituksen, ja siinä sovitaan muun muassa meluavien töiden ajoista, jätteen poisviennistä ja mahdollisista kosketuksista yhteisiin putkiin tai johtoihin.

Ole tarkkana vanhoissa taloissa, joissa on puiset välipohjat. Raskas tiiliseinä voi kuormittaa niitä liikaa. Silloin kannattaa pyytää rakennesuunnittelijaa arvioimaan välipohjan kantavuus. Uudet sähköjohdot ja rasiat seinään saa asentaa ja kytkeä vain rekisteröity sähköurakoitsija.

• ensimmäistä kerrosta ei ole säädetty vaakaan, jolloin seinä kiertyy eikä ovi istu karmiinsa,
• seinä on muurattu tiukasti kattoon asti ja halkeaa, kun välipohja taipuu,
• siteet puuttuvat, jolloin vanhan seinän viereen tulee pystysuora halkeama,
• kevytbetonin liimasaumat ovat liian paksuja, mikä heikentää sekä lujuutta että suoruutta,
• tiilen ja kevytbetonin liitos on tasoitettu ilman verkkoa,
• sähköurat on tehty liian syviksi tai vinoon, mikä heikentää seinää.

Kantamattoman kevytbetoniseinän pystyy tekemään taitava itse tekijäkin, jos aikaa on riittävästi ja vesivaaka on hyvä. Jätä sähkötyöt kuitenkin sähköurakoitsijalle, ja jos välipohjan kestävyys mietityttää, kysy neuvoa rakennesuunnittelijalta.

1. Tee taloyhtiössä muutostyöilmoitus isännöitsijälle.
2. Merkitse seinän paikka laserilla tai linjalangalla lattiaan, seiniin ja kattoon.
3. Puhdista alusta pölystä ja vanhojen pintojen jäänteistä.
4. Latoa ensimmäinen kerros tasauslaastiin ja tarkista jokainen harkko vesivaa'alla kumpaankin suuntaan.
5. Anna laastin kovettua valmistajan ohjeen mukaan.
6. Levitä liima hammaslastalla sekä vaaka- että pystysaumaan ja muuraa limittäen.
7. Paina ruostumattomat siteet saumoihin vanhan seinän liitoskohdassa.
8. Asenna palkki oviaukon päälle ja jätä katon alle rako vaahdotusta varten.
9. Hio epätasaisuudet kevytbetonihöylällä ja upota verkko liitoskohtiin ennen tasoitusta.

• seinä on pystysuora ja suora, minkä voit tarkistaa pitkällä oikolaudalla useasta kohdasta,
• pystysaumat ovat limittäin eivätkä päällekkäin,
• vanhojen seinien liitoksissa näkyy siteitä tai niiden käyttö on dokumentoitu,
• katon alla on joustava rako eikä jäykkää muurausta,
• oviaukon leveys ja korkeus sopivat suunnitellulle karmille,
• palkki on tuettu kummaltakin puolelta riittävän syvältä,
• märkätilassa ensimmäisen kerroksen alla on eristyskaista,
• materiaalien liitoskohdissa on verkko ennen tasoitusta.