Patterin maalaus (ripaa kohden)

Rivipatteri koostuu vierekkäin kootuista rivoista. Jokaisessa rivassa on molemmilla puolilla kuvioitua pintaa, ulokkeita ja kapeita rakoja, joihin siveltimellä pääsee vain hankalasti. Siksi työtä ei mitata neliöinä kuten seinää, vaan kappaleina: jokainen ripa on yksi yksikkö. Tavallisessa ikkunan alla olevassa patterissa ripoja on usein kymmeniä. Vanhojen kerrostalojen ja omakotitalojen isoissa pattereissa niitä voi olla vielä enemmän.

Rivan maalaukseen kuuluvat yleensä puhdistus, rasvanpoisto, hionta ja pintamaalin levitys. Ruosteenpoisto, ruostesuojapohjamaali ja patterin irrotus sovitaan usein erikseen. Sovi siis etukäteen maalarin kanssa, mitä kaikkea työhön kuuluu.

Ensin patterin lämmitys suljetaan ja patterin annetaan jäähtyä kokonaan. Lämpimällä pinnalla maali kuivuu liian nopeasti, siihen jää laikkuja eikä se tartu kunnolla. Suomessa patterit ovat usein lämpimiä lähes ympäri vuoden, joten kesä on maalaukseen luonteva aika. Sen jälkeen lattia, patterin takana oleva seinä ja lähellä olevat tavarat suojataan muovilla tai suojapeitteellä, koska rivojen välistä maali valuu helposti.

Seuraavaksi patteri puhdistetaan. Pöly harjataan raoista kapealla harjalla, ja pinta pestään ja rasvanpoistetaan pesuaineliuoksella. Irtonainen vanha maali ja ruoste poistetaan teräsharjalla, hiomapaperilla tai porakoneeseen kiinnitettävällä hiomaharjalla. Ennen maalausta pinnan pitää olla puhdas ja kuiva, eikä siinä saa olla hilseileviä kohtia.

Ruosteiset kohdat käsitellään ruosteenmuuntimella tai ruostesuojapohjamaalilla. Vanhoissa, moneen kertaan maalatuissa pattereissa pohjamaali parantaa pintamaalin tarttumista. Itse maalaus tehdään ohuina kerroksina. Rakoihin käytetään taivutettua patterisivellintä ja suoriin kohtiin pientä telaa. Toinen kerros levitetään vasta, kun ensimmäinen on kuivunut maalipurkin ohjeen mukaan.

Tavallinen seinämaali tai puulle tarkoitettu lakka ei sovi patteriin. Lämpö kellastuttaa ne, ja ne halkeilevat ja hilseilevät. Patteriin käytetään maalia, jonka valmistaja on merkinnyt sopivaksi lämpöpattereille. Tarkista lämmönkesto aina purkin etiketistä.

• Vesiohenteinen (akrylaattipohjainen) patterimaali: kuivuu nopeasti ja haisee vähän, joten se sopii asuttuun kotiin. Tavallisessa vesikiertoisessa lämmityksessä, esimerkiksi kaukolämpötalossa, se riittää hyvin.
• Liuotinohenteinen (alkydi) patterimaali: kovempi ja kulutusta kestävämpi, mutta kuivuu hitaammin ja haisee voimakkaasti. Se vaatii hyvän tuuletuksen, ja siksi se valitaan useammin kellariin, verstaaseen tai tekniseen tilaan.
• Ruostesuojaavat maalit: sopivat vanhoihin pattereihin, joissa on vähän pintaruostetta. Osan voi levittää suoraan puhdistetulle metallille.

Sävyn voi valita vapaasti. Valkoinen on yhä klassikko, mutta patteri voi olla myös antrasiitin harmaa, mattamusta tai seinän värinen, jolloin se sulautuu huoneeseen. Metallinhohtoiset sävyt voivat joidenkin valmistajien mukaan vähentää hieman lämmön säteilyä.

Työ etenee nopeasti, jos maalipinta on ehjä ja vain haalistunut, patteriin pääsee hyvin käsiksi ja se saa jäädä paikalleen. Silloin riittää puhdistus, hionta ja maalaus.

Enemmän aikaa kuluu, kun kyseessä on:

• ruoste tai halkeillut, paksu ja moneen kertaan maalattu pinta,
• suuret tai erikoismalliset rivat, joissa on syvät raot,
• patteri, joka on aivan seinässä kiinni, ikkunalaudan alla tai huonekalujen takana,
• pohjamaalauksen ja lisäkerrosten tarve,
• sävyn vaihto tummasta vaaleaan, kun yksi kerros ei peitä.

Kaikkein huolellisimman tuloksen saa, kun patteri irrotetaan seinästä. Silloin puututaan kuitenkin lämmitysjärjestelmään, joten tyhjennys ja irrotus kuuluvat LVI-asentajalle. Maalari maalaa patterin yleensä paikallaan.

• Lämpimän patterin maalaaminen. Maali kuivuu epätasaisesti ja voi alkaa hilseillä jo muutaman päivän päästä.
• Liian paksu kerros. Maali valuu, siihen tulee pisaroita ja laikkuja, ja rakoihin jää kertymiä. Kaksi ohutta kerrosta on aina parempi kuin yksi paksu.
• Puhdistus ja hionta jäävät tekemättä. Uusi maali ei tartu pölyyn eikä rasvaan. Juuri esityöt ratkaisevat, kuinka kauan maalipinta kestää.
• Väärä maali. Seinä- tai puumaali kellastuu ja halkeilee lämpimällä metallilla.
• Lämmitys avataan liian aikaisin. Lämpö kovettumattomalla pinnalla aiheuttaa läikkiä, kuplia tai sävyn muutoksen.
• Maalia venttiileissä. Termostaattia, ilmausventtiiliä ja liitosmuttereita ei maalata. Muuten ne jumiutuvat tai niitä ei saa avattua.

Patterin maalaus paikallaan onnistuu myös itse, kunhan sinulla riittää kärsivällisyyttä rivojen välisiin rakoihin. Hyvin vanhoissa maalipinnoissa voi olla lyijyä. Älä siis hio niitä kuivana ilman hengityksensuojainta, ja pyyhi pöly työn jälkeen kostealla liinalla.

1. Sulje termostaattiventtiili ja anna patterin jäähtyä kokonaan.
2. Suojaa lattia ja patterin takana oleva seinä muovilla, ja teippaa venttiilit ja termostaatti.
3. Harjaa pöly raoista kapealla harjalla ja pese pinta pesuaineliuoksella.
4. Poista irtonainen maali ja ruoste teräsharjalla tai hiomapaperilla, ja hio jäljelle jäävä maalipinta kevyesti.
5. Pyyhi pöly, poista rasva ja anna pinnan kuivua.
6. Käsittele ruosteiset kohdat ruosteenmuuntimella tai ruostesuojapohjamaalilla.
7. Maalaa ensin sisäosat ja raot taivutetulla siveltimellä, sitten rivojen etupinnat.
8. Anna kuivua purkin ohjeen mukaan ja levitä toinen ohut kerros.
9. Poista teipit, tuuleta ja avaa lämmitys vasta maalinvalmistajan suositteleman ajan jälkeen.

• maalipinta on tasainen ja peittää myös rivojen välisissä raoissa,
• missään ei ole pisaroita, valumia tai maalikertymiä,
• pinnan läpi ei kuulta ruostetta eikä vanhaa sävyä,
• venttiileissä, termostaatissa ja liitosmuttereissa ei ole maalia ja ne toimivat,
• lattia, seinä ja ympäristö ovat puhtaita ja ilman roiskeita,
• ensimmäisen lämmityksen jälkeen maalipinta ei kellastu, kupli eikä tunnu tahmealta.