Venetsialainen stukko eli kiillotettu tasoite

Kyse on hitaasta käsityöstä. Jokainen kerros on hyvin ohut, ja lopputulos riippuu ennen kaikkea ajoituksesta. Maalari etenee yleensä tässä järjestyksessä.

Pohjan valmistelu

Seinän pitää olla suora, luja, kuiva ja puhdas. Reiät ja halkeamat täytetään, ja irtoilevat vanhat maalikerrokset poistetaan. Sen jälkeen pinta käsitellään sopivalla pohjusteella, jotta se imee tasaisesti. Kiiltävä pinta korostaa jokaista epätasaisuutta, joten valmistelu vie usein enemmän aikaa kuin itse stukko.

Pohjakerros

Ensimmäinen kerros vedetään ohuesti ruostumattomalla teräslastalla, ja se tasaa pieniä epätasaisuuksia. Kerroksen annetaan kuivua valmistajan ohjeen mukaan, yleensä muutaman tunnin. Paksummat kohdat hiotaan kevyesti.

Kuviokerrokset

Toinen ja sitä seuraavat kerrokset levitetään lyhyin vedoin eri suuntiin. Näin syntyy tyypillinen marmorimainen kuvio. Ohuita kerroksia tehdään tavallisesti kahdesta neljään. Viimeistä kerrosta painellaan ja silotellaan oikealla hetkellä, kun se ei ole enää märkä mutta ei vielä täysin kova. Silloin pintaan alkaa tulla kiiltoa.

Vahaus ja kiillotus

Kun pinta on kuivunut, sen päälle levitetään ohut kerros vahaa. Vaha kiillotetaan liinalla tai lastalla. Vaha syventää värin, lisää kiiltoa ja suojaa pintaa vedeltä ja lialta.

• Kalkkipohjainen venetsialainen tasoite on perinteinen vaihtoehto, jossa on marmorijauhetta. Se läpäisee kosteutta, ja emäksisyytensä vuoksi siihen tarttuu home heikommin. Se sopii hyvin asuinhuoneisiin.
• Synteettiseen hartsiin perustuva tasoite on helpompi työstää ja kestää yleensä paremmin hankausta. Se ei kuitenkaan tavallisesti hengitä yhtä hyvin.
• Vahoja on luonnon- ja synteettisiä, osassa on helmiäis- tai metalliefekti. Paksu vahakerros heikentää pinnan kosteuden läpäisyä, joten vaha levitetään ohuesti.
• Väri voi olla valkoinen, valmiiksi sävytetty tai mallin mukaan sävytetty. Vaaleat ja keskisävyt antavat anteeksi pieniä virheitä, tummat ja metalliset sävyt paljastavat jokaisen vedon.

Työkaluiksi tarvitaan ruostumattomia teräslastoja, pienempiä lastoja nurkkiin, hienoa hiomapaperia ja puhtaita liinoja. Lastassa ei saa olla naarmuja, koska ne siirtyvät seinään.

Työn vaativuuteen ja sitä kautta kokonaiskustannuksiin vaikuttavat erityisesti nämä asiat:

• Seinän kunto, koska epätasainen tai vaurioitunut seinä tarvitsee enemmän tasoitusta ja hiontaa
• Kerrosten määrä ja toivottu kiilto
• Erikoisefektit, kuten helmiäinen, metallipigmentit tai useampi sävy samassa pinnassa
• Paljon nurkkia, ikkunapieliä, pistorasioita ja katkaisijoita, joiden ympärillä työ etenee hitaasti
• Huoneen korkeus ja kulku, esimerkiksi portaikon yläpuolella tai kiinteiden kalusteiden takana
• Se, onko tila tyhjennetty ja tekeekö siellä samaan aikaan töitä muita ammattilaisia, sillä pöly tuoreessa kerroksessa aiheuttaa ongelmia

Venetsialainen stukko sopii olohuoneeseen, makuuhuoneeseen, eteiseen, käytävälle ja toimistoon. Vahattuna sitä voi käyttää myös keittiössä työtason ulkopuolella sekä kylpyhuoneessa kohdissa, joihin vesi ei suoraan roisku. Käytännössä joku tilaa sen joskus suihkunurkkaan laatoituksen korvaajaksi ja yllättyy, kun pinta muuttuu jatkuvasti märässä paikassa. Suihkun roiskealueelle ja saunan pesuhuoneeseen tarvitaan vedeneristetty rakenne ja siihen tarkoitettu järjestelmä, esimerkiksi erityiset vedenkestävät pintatasoitteet. Kysy niistä tekijältä ennen kuin päätät.

Suomalaisissa kodeissa kannattaa huomioida myös lämmityskauden kuiva sisäilma. Hyvin kuivassa ja lämpimässä huoneessa tasoite kuivuu nopeasti, mikä lyhentää kiillotukseen sopivaa hetkeä.

• Huonosti valmisteltu pohja, jolloin tasoite irtoaa pölyisestä tai rasvaisesta kohdasta ja epätasaisuudet korostuvat kiillotuksen jälkeen
• Liian paksu kerros, joka kuivuu hitaasti ja voi halkeilla
• Epätasaiset vedot, joista syntyy läikkiä, raitoja ja kirjavuutta
• Kiillotus väärällä hetkellä: märkä kerros repeilee, kuivaan kerrokseen ei enää synny kiiltoa
• Paksusti tai epätasaisesti levitetty vaha, joka näyttää läikikkäältä ja keinotekoiselta
• Työskentely vedossa tai suorassa auringonpaisteessa, jolloin tasoite kuivuu liian nopeasti eikä sitä voi kiillottaa

Virheet, jotka tavallisessa maalauksessa jäävät huomaamatta, näkyvät tässä heti. Usein ne voi korjata vain poistamalla koko pintakerroksen.

Kiillotettu tasoite on turvallinen työ, mutta se vaatii harjaantumista. Jos haluat kokeilla sitä itse, aloita levystä tai pienestä seinästä, joka ei ole huoneen pääosassa. Noudata käyttämäsi tasoitteen teknistä tuotetietoa.

1. Tyhjennä tila, suojaa lattia ja teippaa ympäröivät pinnat.
2. Tarkista seinän suoruus pitkällä linjaalilla, täytä ja hio epätasaisuudet.
3. Poista pöly ja levitä tasoitteen valmistajan suosittelema pohjuste.
4. Vedä ohut pohjakerros ja anna sen kuivua.
5. Levitä seuraavat ohuet kerrokset lyhyin ristikkäisin vedoin, aina edellisen kuivuttua.
6. Painele ja silottele viimeistä kerrosta puhtaalla lastalla, kun se ei ole enää märkä mutta ei vielä kova.
7. Levitä täysin kuivuneelle pinnalle ohut kerros vahaa ja kiillota se liinalla.
8. Pese ja kuivaa lastat heti, jotta niihin ei jää jäämiä.

Jos harjoituspinta ei onnistu toivotulla tavalla, se on täysin tavallista. Näyttävään pääseinään kannattaa pyytää kokenut maalari.

• Katso seinää ikkunan valoa vasten ja lampun viistossa valossa, näkyykö siinä aaltoja tai selviä epätasaisuuksia
• Kuvion pitäisi näyttää tasaiselta koko pinnalla ilman jyrkkiä rajoja eri osien välillä
• Kiillon tulee olla yhtenäinen, ilman himmeitä kohtia ja vahan jättämiä viiruja
• Pinnassa ei saa olla halkeamia, kuplia eikä irronneita kohtia
• Nurkkien, reunojen ja pistorasioiden ympäristön tulee olla siististi viimeistelty
• Pyydä käytetyn tasoitteen ja vahan nimet sekä hoito-ohje