Katon tasoitus

Ensisilmäyksellä katto on vain yksi pinta lisää, samanlainen kuin seinä. Käytännössä se on asunnon vaativimpia pintoja, ja siihen on kaksi syytä: painovoima ja valo.

Katossa tasoitteen täytyy pysyä paikallaan omaa painoaan vastaan. Seinällä paksumpaakin kerrosta voi vielä vetää ja oikaista. Katossa paksu kerros pyrkii valumaan, irtoaa vähitellen alustasta ja halkeilee kuivuessaan. Siksi katto tehdään ohuemmissa kerroksissa, ja tartunta alustaan on vielä tärkeämpää kuin seinällä.

Toinen syy on valo. Ikkunasta tuleva päivänvalo osuu kattoon hyvin loivassa kulmassa, lähes pinnan suuntaisesti. Sellaisessa valossa näkyy jokainen aalto, lastan jälki ja hiomatta jäänyt reuna. Miksi katto näyttää päivällä moitteettomalta mutta illalla lampun valossa yhtäkkiä kuoppaiselta? Lamppu valaisee eri suunnasta ja paljastaa kohtia, jotka päivänvalo peitti, tai päinvastoin. Kokenut maalari tarkistaa katon siksi useasta suunnasta.

Katon tasoitus kuuluu viimeisiin märkiin töihin ennen maalausta. Jos työjärjestys menee sekaisin, valmis tasoitepinta vaurioituu tai se joudutaan tekemään uudelleen.

• Katon sähkötyöt ovat valmiit, ja urat ja rasioiden ympärykset on paikattu
• Ikkunat ovat paikallaan ja smyygit valmiit, jotta huonetta voi tuulettaa ja lämmittää
• Lattian pintavalu tai tasoite on kuivunut riittävästi, koska kostea lattia nostaa huoneilman kosteutta ja hidastaa katon kuivumista
• Huoneen lämpötila on yleensä vähintään noin +10 °C, mieluiten tavallinen huonelämpö, eikä huoneessa ole vetoa
• Huonekalut on viety pois tai koottu keskelle ja peitetty huolellisesti
• Valaisimet on irrotettu ja johtimet eristetty turvallisesti
• Palovaroitin on irrotettu ja ilmanvaihdon venttiilit suojattu

Valaisimien irrotus ja johtimien eristäminen ei ole pikkuasia. Sähkötyöt kuuluvat rekisteröidylle sähköurakoitsijalle, eivät maalarille eikä kotiremontoijalle. Sähköasentaja osaa samalla arvioida, pitäisikö kattoon lisätä jotain, esimerkiksi uusi valaisinpiste. Jos se lisätään tasoituksen jälkeen, valmiiseen pintaan joudutaan tekemään reikiä ja uria.

Suomalaisissa asunnoissa katossa on usein ilmanvaihdon tulo- tai poistoventtiileitä. Niiden asentoa ei kannata muuttaa, koska ne on säädetty tietyille ilmamäärille. Venttiilit joko suojataan teipillä ja muovilla tai LVI-asentaja irrottaa ja palauttaa ne. Jos venttiili irrotetaan, sen paikka kannattaa merkitä, ja koko ajan on syytä pitää mielessä, ettei tasoitepöly saa päästä kanaviin.

Taloyhtiössä meluavista töistä, varsinkin konehionnasta, kannattaa sopia järjestyssääntöjen mukaisiin aikoihin ja kertoa naapureille etukäteen. Isännöitsijältä saat tiedon taloyhtiön käytännöistä.

Jos talo on rakennettu ennen vuotta 1994, vanhoissa tasoitteissa, maaleissa ja kattopinnoitteissa voi olla asbestia. Ennen kuin vanhaa kattoa raaputetaan tai hiotaan, siitä kannattaa teettää näyte. Asbestia sisältävän materiaalin purku kuuluu asbestipurkuun erikoistuneelle yritykselle.

Alustan valmistelu

Työn tärkein osa on se, mikä ei myöhemmin näy. Vanha katto ensin koputellaan ja raaputetaan. Kaikki heikosti kiinni oleva poistetaan: hilseilevä maali, irtoavat rappauksen palat, vanhat liimatut kattolevyt ja liiman jäänteet.

Vanhoissa asunnoissa katossa on usein liimamaalia tai kalkkimaalia. Liimamaali on tasoitteelle petollinen alusta, koska se liukenee kostuessaan eikä tasoite pysy sen päällä. Sen tunnistaa helposti: pyyhi kattoa märällä sienellä, ja jos maali lähtee tai tahraa, kyse on liimamaalista. Se pestään pois alustaan asti, sen päälle ei tasoiteta.

Monessa 1970- ja 1980-lukujen elementtitalossa katto on ruiskutasoitettu karkeaksi rouhepinnaksi. Jos haluat sileän katon, rouhepinta täytyy ensin täyttää ja oikaista, mikä tarkoittaa useampaa kerrosta kuin sileän betonin tasoitus.

Betonielementtikatossa tarkistetaan elementtien saumat. Irtoava saumatäyte kaavitaan pois, sauma täytetään ja vahvistetaan paperi- tai kuitunauhalla. Rappauksen halkeamat käsitellään samalla tavalla.

Pohjustus

Puhdistettu alusta pohjustetaan. Pohjustus tasaa imukyvyn, jotta tasoite ei kuivu yhdessä kohdassa nopeasti ja toisessa hitaasti, ja samalla se lujittaa pintaa. Hyvin sileälle betonille, esimerkiksi osalle ontelolaatoista ja valetuista katoista, käytetään tavallisen pohjusteen sijaan hiekoitettua tartuntapohjustetta, joka tekee pinnasta karhean. Pohjusteen täytyy kuivua valmistajan ohjeen mukaan ennen seuraavaa kerrosta.

Oikaisu ja ensimmäinen kerros

Suuremmat kuopat, painaumat ja urat täytetään ensin täyttötasoitteella. Sen jälkeen levitetään ensimmäinen koko pinnan kattava kerros. Katossa työskennellään kaistoittain, yleensä ikkunasta huoneen sisään päin, jotta lastan vedot kulkevat valon suuntaisesti ja näkyvät mahdollisimman vähän.

Jos katossa on halkeamia monessa kohdassa, ensimmäiseen kerrokseen painetaan koko pinnalle lasikuituverkko. Se jakaa jännitykset ja pienentää riskiä, että halkeamat palaavat.

Toinen kerros ja hionta

Kun ensimmäinen kerros on kuivunut, se hiotaan kevyesti ja pinnalle levitetään toinen, ohuempi viimeistelykerros. Jos pinnalta vaaditaan paljon, tehdään vielä kolmas. Hionta tehdään hienolla hiomaverkolla tai -paperilla, käsin tai pölynpoistolla varustetulla varsihiomakoneella. Pölynpoisto on tärkeä, koska tasoitepöly leviää kaikkialle.

Lopuksi pinta puhdistetaan pölystä ja pohjamaalataan ennen pintamaalausta, jotta maali imeytyy tasaisesti.

Katon ja seinän välinen nurkka

Nurkassa katto ja seinät liikkuvat hieman eri tavalla, ja siksi siihen syntyy hiushalkeamia. Nurkka käsitellään joko nauhalla tasoitteen sisällä tai maalauksen jälkeen joustavalla akryylikitillä. Elementtitalossa akryylikitti toimii nurkassa yleensä paremmin, koska se kestää pienet liikkeet, joita kova tasoite ei kestä.

Tasoitteen valinta riippuu alustasta, huoneesta ja siitä, tehdäänkö työ käsin vai ruiskulla.

• Valmiit pastamaiset tasoitteet: Suomessa yleisin valinta asuinhuoneiden kattoihin. Niitä ei tarvitse sekoittaa, ne levittyvät ohueksi kerrokseksi ja hioutuvat helposti. Katoille on myös erillisiä kevyttasoitteita, jotka pysyvät hyvin yläpuolisella pinnalla. Ne kuivuvat kerroksittain eivätkä sovi paksuun täyttöön
• Kipsipohjaiset jauhetasoitteet: kovettuvat nopeasti, sopivat syvempien kohtien täyttöön ja korjauksiin, joiden täytyy valmistua saman päivän aikana
• Kalkkitasoitteet: hengittäviä, sopivat vanhoihin kalkkirapattuihin tiilitaloihin. Niiden kanssa työ etenee hitaammin
• Sementtipohjaiset ja kosteutta kestävät tasoitteet: kylpyhuoneisiin ja muihin kosteisiin tiloihin, joissa tavallinen tasoite kärsisi
• Ruiskutasoitteet: suurille pinnoille, levitetään ruiskulaitteella ja silotetaan sen jälkeen. Ne nopeuttavat työtä uudiskohteissa ja koko asunnon remonteissa

Kattotyypin mukaan

Betonielementti- tai ontelolaattakatto on yleensä suora, mutta siinä on saumoja ja joskus niin sileä pinta, että tasoite tarttuu siihen huonosti. Ratkaisevaa on tartuntapohjuste ja saumojen huolellinen käsittely.

Rapattu katto vanhemmassa tiilitalossa on yleensä epätasaisempi, siinä on aaltoja ja paikallisia halkeamia. Se vaatii enemmän oikaisua ennen viimeistelykerroksia.

Kipsilevykattoa ei tasoiteta samalla tavalla kuin rappausta. Ensin kitataan levysaumat nauhan kanssa ja ruuvinkannat. Koko pinnan tasoitus tehdään, jos haluat korkealaatuisen pinnan. Alalla puhutaan usein laatutasoista Q1:stä Q4:ään, joista ylin tarkoittaa koko pinnalta tasoitettua kattoa, joka kestää myös voimakkaan sivuvalon. Jos kipsilevykatto on vasta tulossa, sovi kipsilevyasentajan ja maalarin välillä, kumpi tekee saumauksen.

Vanhan puutalon katto on oma lukunsa. Pinkopahvi-, paneeli- tai lautakatto elää kosteuden ja lämpötilan mukana, ja tasoite halkeilee siinä helposti. Pinkopahvin päälle ei tasoiteta lainkaan. Jos puukatto halutaan sileäksi, ratkaisu on yleensä kipsilevytys, ei pelkkä tasoite.

NUMIQissa katon tasoitus ja seinien tasoitus ovat erilliset nimikkeet, koska kyse on eri työstä, vaikka materiaali olisi sama.

• Työ pään yläpuolella: katto tasoitetaan telineiltä kädet ylhäällä, mikä on fyysisesti raskaampaa ja hitaampaa neliötä kohden
• Telineet: seinille riittää usein tikkaat ja lattia, katossa tarvitaan siirrettävät telineet tai tukeva työtaso, jota siirretään työn aikana
• Kerrospaksuus: katossa tehdään ohuempia kerroksia ja useampia vetoja, ja paksu oikaisu on katossa riskialttiimpaa
• Valo: katto on alttiina ikkunoista tulevalle jyrkälle sivuvalolle, joten sileydeltä vaaditaan yleensä enemmän kuin seinältä, jonka eteen tulee myöhemmin huonekaluja
• Esteet: seinällä kierretään pistorasiat, katkaisimet ja smyygit, katossa valaisinpisteet, ilmanvaihdon venttiilit ja koko kehän kiertävä nurkka
• Rasitus: seinät kolhiintuvat ja kuluvat, katto ei, joten katossa ratkaisevat enemmän ulkonäkö ja tartunta
• Siisteys: katosta putoaa tasoitetta ja pölyä koko lattialle, joten suojaus on perusteellisempi

Milloin kannattaa tilata pelkkä katto? Esimerkiksi silloin, kun seinät ovat kunnossa ja ongelma on vain elementtisaumoissa, tai kun katto korjataan sähköremontin jälkeen. Entä pelkät seinät? Kun katto on suora ja riittää maalata se uudelleen, mutta seinät ovat kärsineet tapettien poistosta tai kalusteiden vaihdosta. Jos koko huone tehdään, järjestys on yleensä selvä: ensin katto, sitten seinät, koska katosta sotkeutuu kaikki sen alla.

Katon ala mitataan neliömetreinä, ja suorakaiteen muotoisessa huoneessa se vastaa suunnilleen lattian alaa. Seinistä taas vähennetään ikkunat ja ovet.

Katon tasoituksen työläys vaihtelee paljon alustan kunnon mukaan. Helpoimpia ovat suora elementtikatto tai uusi betonikatto ilman vanhaa maalia, kun huone on kuiva ja lattia vapaana.

Työtä pidentävät erityisesti:

• Vanha liimamaali, joka täytyy pestä pois
• Useat hilseilevät maalikerrokset
• Karkea ruiskutasoitettu rouhepinta, joka täytyy täyttää sileäksi
• Suuret epätasaisuudet, painumat ja sähköurat
• Halkeillut katto, johon tarvitaan verkko koko pinnalle
• Korkea katto, esimerkiksi vanhassa kivitalossa, jossa tarvitaan korkeammat telineet
• Asuttu asunto, jossa huonekaluja täytyy suojata ja siirrellä
• Kylmä tai kostea huone, jossa kerrokset kuivuvat hitaasti
• Vaatimus täysin virheettömästä pinnasta jyrkässä sivuvalossa

Työ sujuu, kun huone on tyhjä, valaisimet alhaalla ja on sovittu selvästi, millaista pintaa odotat. Ero tavallisen maalattavan sileän katon ja jyrkässäkin valossa täysin aallottoman katon välillä on kerrosten ja hiontojen määrässä melko suuri.

Kesto ja kuivumisajat

Kokenut tasoittaja tekee tavallisen huoneen yhden kerroksen yleensä päivässä, mutta koko tasoitus kestää kauemmin, koska jokaisen kerroksen täytyy kuivua. Ohut tasoitekerros kuivuu yleensä noin vuorokaudessa, paksummat kerrokset sekä kylmä tai kostea huone pidentävät aikaa. Valmiit pastatasoitteet kuivuvat tavallisesti hitaammin kuin kipsipohjaiset jauhetasoitteet.

Varaa yhdelle huoneelle muutama päivä valmistelusta maalausvalmiiseen pintaan. Ennen maalausta tasoitteen täytyy olla täysin kuiva, minkä tunnistaa tasaisen vaaleasta väristä ilman tummempia läikkiä. Maltillinen tuuletus ja lämmitys auttavat kuivumista. Haittaa tekevät veto, ikkunasta paistava suora aurinko ja kattoon suunnattu lämpöpuhallin. Liian nopea kuivuminen aiheuttaa halkeilua ja heikentää tartuntaa.

Tasoite heikon alustan päällä. Jos tasoite vedetään hilseilevän maalin tai liimamaalin päälle, se pysyy vain niin kauan kuin alusta. Ajan myötä katosta alkaa irrota isoja suomuja, usein vasta maalauksen jälkeen. Ainoa korjaus on poistaa kaikki kiinteään alustaan asti.

Pohjustus tai tartuntapohjuste jäi tekemättä. Sileällä betonilla tasoite irtoaa kuivuttuaan ja kumisee onttona koputettaessa. Imevällä alustalla se taas ”palaa”, eli kuivuu liian nopeasti ja jää hauraaksi.

Liian paksu kerros kerralla. Jos iso painuma yritetään oikaista yhdellä kerroksella, tasoite halkeilee kuivuessaan, ja osa siitä voi irrota oman painonsa vuoksi.

Käsittelemättömät elementtisaumat. Halkeama ilmestyy vuoden päästä täsmälleen samaan kohtaan, suorana kuin viivoittimella vedetty. Elementit liikkuvat hieman lämpötilan vaihdellessa, eikä tavallinen tasoite kestä sitä. Apuna ovat nauha tai verkko ja nurkassa joustava kitti.

Tarkistus vain yhdessä valossa. Katto näyttää hyvältä kattovalaisimen valossa, mutta maalauksen jälkeen ikkunasta tuleva päivänvalo paljastaa aallot. Tarkista katto myös sivuvalossa.

Maalaus kostealle tasoitteelle. Maali imeytyy epätasaisesti, pintaan jää läikkiä ja sävyeroja, ja joskus maali alkaa hilseillä.

Jos huoneessa on tavallinen kattokorkeus ja pinta on pieni, esimerkiksi eteinen tai pieni makuuhuone, voit tasoittaa katon itsekin. Työskentele tukevilta siirrettäviltä telineiltä tai vakaalta työtasolta, ei tikkailta, koska tikkailta tasoitetta ei saa vedettyä yhtenäisinä kaistoina. Jätä porraskäytävät, korkeat katot, vanhojen puutalojen katot ja mahdollisesti asbestia sisältävät pinnat ammattilaisille. Valaisimet irrottaa ennen työtä sähköasentaja.

1. Tyhjennä huone, peitä lattia muovilla ja teippaa reunat.
2. Kokeile märällä sienellä, onko katossa liimamaalia, ja jos on, pese se pois alustaan asti.
3. Raaputa irtoava maali ja rappaus pois ja poista pöly.
4. Avaa halkeamat ja irtonaiset saumat, täytä ne ja vahvista nauhalla.
5. Pohjusta koko katto ja anna kuivua valmistajan ohjeen mukaan.
6. Täytä syvemmät kohdat ja anna niiden kuivua.
7. Jos käytät jauhetasoitetta, sekoita kerralla vain sen verran kuin ehdit käyttää pakkauksessa mainitun työstöajan kuluessa.
8. Levitä ensimmäinen ohut kerros kaistoittain ikkunasta huoneeseen päin.
9. Hio kuivunut kerros kevyesti, poista pöly ja levitä toinen ohut kerros.
10. Hio viimeinen kerros, tarkista katto lampulla, jota pidät aivan pinnan vieressä, ja korjaa epätasaisuudet.
11. Poista pöly, pohjamaalaa ja maalaa vasta, kun tasoite on täysin kuiva.

Käytä hiottaessa hengityksensuojainta ja suojalaseja. Tasoitepöly ärsyttää silmiä ja hengitysteitä, ja kattoa hiottaessa se putoaa suoraan kasvoille.

Valmis katto tarkastetaan ennen maalausta, jolloin virheet on vielä helppo korjata. Paras apuväline on tavallinen lamppu tai tehokas taskulamppu, jota pidetään aivan katon vieressä niin, että valo osuu pintaan lähes sen suuntaisesti. Sellaisessa valossa näkyvät aallot, lastan jäljet ja hiomatta jääneet reunat. Suoruutta voi tarkistaa suuntaa antavasti myös pitkällä suoralla linjaimella.

• Tasoite on täysin kuiva ja väriltään tasainen ilman tummempia läikkiä
• Katto ei kumise onttona missään koputettaessa
• Pinta on sivuvalossa sileä, eikä siinä ole selviä aaltoja, uria tai työkalujen jälkiä
• Elementtisaumat ja alkuperäiset halkeamat eivät näy
• Katon ja seinän välinen nurkka on suora ja siisti, nauhoitettu tai valmis kitattavaksi
• Valaisinpisteiden ja ilmanvaihdon venttiilien ympärykset on viimeistelty, ja johtimet ovat eristettyinä
• Venttiilien asentoja ei ole muutettu, ja kanavat ovat puhtaat
• Pinta on puhdistettu pölystä ja pohjamaalattu, jos niin sovittiin
• Lattia, ikkunat ja muut pinnat ovat puhtaat eikä niihin ole jäänyt tasoitetta
• Tiedät, mitä materiaaleja käytettiin ja milloin katon voi maalata