Betonikivien asennus, kiven paksuus 4 ja 6 cm

Kiven paksuus ei ole ulkonäkökysymys, vaan se riippuu kuormasta. Paksumpi kivi ei kallistu yhtä helposti pyörän alla ja jakaa painon paremmin pohjaan. Ohut kivi halkeaa tai kallistuu herkemmin, kun sen päälle kohdistuu raskas pistekuorma.

• 4 cm paksu kivi on tarkoitettu pelkästään jalankulkuun. Se sopii puutarhapoluille, terasseille, uima-altaan ympärille, penkin tai grillin alle ja kompostille vievälle polulle.
• 6 cm paksu kivi kestää kävelyn lisäksi satunnaisen kevyen ajoneuvon, jos valmistaja ilmoittaa sen kyseiselle kivimallille ja pohja on tehty sen mukaan. Tyypillinen esimerkki on käytävä, jota pitkin auto tuo silloin tällöin tarvikkeita, tai alue polkupyörille ja pihatraktorille.

Voiko 6 cm kiveyksellä pysäköidä? Valmistajat sallivat sen usein henkilöauton satunnaiseen ylitykseen, mutta eivät päivittäiseen pysäköintiin. Eniten kiveystä rasittaa ratin kääntäminen paikallaan. Silloin pyörä ei paina kiviä vain alaspäin, vaan työntää niitä sivulle ja lohkaisee reunoja. Ajoliittymään, pysäköintipaikalle ja kohtaan, jossa auto kääntyy, sopii siksi vähintään 8 cm paksu kivi.

Suomessa on hyvä miettiä myös talvea. Jos käytävää aurataan traktorilla tai mönkijällä, ohut kivi ja kevyt reunatuki eivät välttämättä kestä terän iskuja ja koneen painoa. Lumilinko ja käsilapio eivät yleensä ole ongelma.

Jos aiot joskus muuttaa osan alueesta pysäköintipaikaksi, tee päätös heti. Ohuen kiven vaihtaminen jälkikäteen paksumpaan tarkoittaa, että pinta puretaan, kaivantoa syvennetään ja pohja tiivistetään uudelleen.

Ensisilmäyksellä paksuudet näyttävät samalta, ja samaa kivimallia valmistetaan usein molempina. Työmaalla ero kuitenkin tuntuu:

• Kuorma: 4 ja 6 cm kivet on tehty jalankulkuun ja satunnaiseen kevyeen ajoon. 8 ja 10 cm kivet kuuluvat ajoliittymiin, pysäköintialueille ja paikkoihin, joissa käy pakettiauto tai jäteauto.
• Pohja: ohuemman kiven alle riittää yleensä ohuempi murskekerros ja matalampi kaivanto. Maata ajetaan pois vähemmän ja kiviainesta tuodaan vähemmän.
• Tiivistys: ohut kivi tiivistetään kevyemmällä täryttimellä, jossa on kumimatto. Raskas tärylevy, joka sopii 8 cm kivelle, voi halkaista 4 cm kiviä.
• Reunatuet: jalankulkualueilla käytetään tavallisesti kevyitä nurmikivi- tai istutusreunoja. Ajoalueilla reunakivet ovat järeämpiä ja ne asennetaan syvemmälle betoniin.
• Käsittely: ohut kivi on kevyempi. Sitä voi kantaa käsin tai ajaa kottikärryillä pihan läpi sinne, minne kone ei mahdu.
• Leikkaus: ohut kivi leikkautuu nopeammin ja pienempi saha riittää. Kapeat palat ovat kuitenkin hauraampia ja irtoavat helpommin.

Samalla tontilla paksuuksia yhdistellään usein: ajoliittymä 8 cm kivestä, sisäänkäynnin käytävä ja terassi 4 tai 6 cm kivestä. Paksuusero tasataan pohjarakenteessa, joten pinnat voivat jatkua samalla tasolla. Rajakohta kannattaa erottaa reunakivellä tai betoniin asennetulla kivirivillä, jotta ohuempi osa ei liiku ajoalueen reunassa.

Korot, kaadot ja sadevedet

Ennen kaivuuta pitää olla selvää, mihin valmis pinta tulee ja minne vesi valuu. Talon vieressä olevan pinnan pitää kallistua talosta poispäin, tavallisesti noin 1,5 ja 2 prosentin välillä. Kahden metrin levyisellä käytävällä se tarkoittaa noin 3 ja 4 cm:n korkeuseroa. Terassin korko määritetään oven kynnyksen mukaan ja sisäänkäynnin korko portaan mukaan. Jos vesi ei pääse valumaan nurmikolle, sille pitää suunnitella ennalta kourukaivo, sadevesikaivo tai imeytys. Myös syöksytorvien kohdat on hyvä ratkaista tässä vaiheessa.

Maanalaiset johdot ja putket

Selvitä ennen kaivuuta maanalaisten johtojen ja putkien sijainnit: vesijohto, viemäri, sähkökaapelit, tietoliikenne ja mahdollinen kaasuputki. Verkkoyhtiöt antavat sijaintitiedot pyynnöstä, ja niitä voi kysyä keskitetysti johtotietopalvelun kautta. Jos kaasuputki vaurioituu tai haistat kaasua, poistu paikalta, älä käytä tulta tai sähkökatkaisijoita ja soita 112.

Kulku, varastointi ja materiaalit

Varaa paikka kivilavoille, murskeelle ja jätteelle. Jos työkohteeseen pääsee vain pihan tai puutarhan kautta, kerro siitä etukäteen, koska se muuttaa työtapaa. Tilaa kivet kerralla ja samasta valmistuserästä. Ota mukaan varaa leikkauksia ja myöhempiä korjauksia varten.

Yhteensovitus muiden töiden kanssa

Kaikki, mikä tulee kiveyksen alle, pitää olla valmiina ennen pohjan tekoa: sadevesiviemärit, salaojat, liittymät, valaistuksen suojaputket ja kastelujärjestelmä. Valaisimien ja pistorasioiden sähkötyöt saa tehdä vain rekisteröity sähköurakoitsija. Talon sokkelin ja seinän vierustan vedeneristyksen pitää olla valmis ennen kuin kiveys tuodaan niiden viereen. Istutukset ja nurmikko on järkevää tehdä vasta kiveyksen jälkeen, jotta koneet eivät tallo valmiita kukkapenkkejä.

Kaivu ja pohjan muotoilu

Kaivannon syvyys muodostuu kiven paksuudesta, asennusalustasta ja kantavasta kerroksesta. Jalankulkualueella se on yleensä noin 25 ja 35 cm:n välillä valmiin pinnan alapuolella. Suomen routaolosuhteissa routivalla maalla, kuten savella ja siltillä, pohjaa tehdään usein syvemmäksi. Kaivannon pohja muotoillaan jo valmiiksi kaatoon ja tiivistetään. Savimaalla, joka muuttuu märkänä vellimäiseksi, pohjalle levitetään suodatinkangas, jotta kiviaines ei painu maahan.

Kantava kerros

Pohja tehdään kalliomurskeesta, tavallisesti lajitteesta 0/32 tai jakavaan kerrokseen 0/56 tai 0/63. Jalankulkualueella kerros on yleensä noin 15 ja 20 cm:n välillä. Kun 6 cm kivelle ajetaan satunnaisesti, kerros tehdään paksummaksi, noin 20 ja 25 cm:n välillä. Murske tiivistetään noin 10 cm kerroksina, ja sen pitää olla hieman kosteaa. Kuiva murske tiivistyy huonosti ja liian märkä alkaa aaltoilla. Juuri pohja ratkaisee, kestääkö kiveys. Asennusalusta tai kivet eivät korjaa huonosti tiivistettyä mursketta.

Reunatuet

Reunakivet asennetaan ennen kiveystä betoniin niin, että ulkoreunalla on tukibetoni. Ne pitävät pinnan koossa, ilman niitä reunimmaiset kivet liukuvat ajan myötä erilleen. Betonin pitää kovettua ainakin muutaman päivän ennen kiveyksen tiivistämistä. Tarkka aika riippuu säästä.

Asennusalusta

Kantavan kerroksen päälle levitetään asennusalusta hienosta sepelistä tai kivituhkasta, esimerkiksi lajitteesta 2/5 tai 3/8. Tiivistettynä se on noin 3 ja 4 cm:n paksuinen. Alusta vedetään tasaiseksi linjauslaudalla johdeputkia pitkin, jotka on asetettu kaatoon. Tasatulle alustalle ei astuta. Paksumpi asennusalusta ei korvaa kantavaa kerrosta, vaan se painuu ajan myötä epätasaisesti.

Ladonta ja leikkaus

Kiviä ladotaan jo asennetulta pinnalta eteenpäin, jotta asennusalustalle ei astuta. Kiviä otetaan vuorotellen useammalta lavalta, muuten pintaan tulee värikirjavia laikkuja. Sauman leveys on tavallisesti noin 3 ja 5 mm:n välillä. Monissa kivimalleissa on välysnokat, jotka pitävät sauman oikeana. Linjoja tarkistetaan linjalangalla. Leikkaukset reunakivien, kaivojen ja seinän kohdalla tehdään märkäsahalla tai laikkaleikkurilla. Ohuessa kivessä kannattaa välttää kapeita paloja. Noin kolmannesta kivestä pienempi pala irtoaa ja halkeaa helposti, joten leikkaus on parempi jakaa kahdelle vierekkäiselle kivelle.

Saumaus ja tiivistys

Saumoihin harjataan kuivaa saumahiekkaa 0/2 tai hienoa kivituhkaa valmistajan ohjeen mukaan. Sen jälkeen pinta tiivistetään täryttimellä, jossa on kumi- tai polyuretaanimatto. Tiivistys tehdään reunoilta kohti keskustaa limittäisinä kaistoina. 4 cm kivelle käytetään kevyempää täryä. Tiivistyksen jälkeen saumoihin lisätään hiekkaa ja tiivistys toistetaan. Hiekka painuu vielä muutaman viikon ajan, joten saumoja täydennetään myöhemmin.

Muoto ja ladontakuvio

Jalankulkualueille käytetään neliökiveä, suorakaidekiveä, lukkiutuvaa I-kiveä ja isompia laattakokoja. Kalanruoto tai limittäinen ladonta jakaa kuorman paremmin kuin kivet suorissa riveissä peräkkäin. Ohuella kivellä tämä korostuu entisestään. Isot 4 cm paksut laatat näyttävät tyylikkäiltä, mutta ne ovat herkempiä epätasaiselle pohjalle ja halkeavat helpommin, jos niiden yli ajetaan. Ne sopivat vain jalankulkuun.

Pintakäsittely

Käsittelemätön betonikivi on yksinkertainen ja kestävä. Kivi, jossa on erillinen pintakerros, on pinnaltaan sileämpi ja värinsä pitävämpi. Hiekkapuhalletut, hiotut ja lohkopintaiset kivet muistuttavat luonnonkiveä. Terassilla ja uima-altaan ympärillä kannattaa miettiä, kuinka liukas pinta on märkänä ja jäisenä sekä miten sitä puhdistetaan. Sileä tumma kivi lämpenee kesällä selvästi, minkä huomaa paljain jaloin kävellessä.

Asennusalusta ja saumat

Sepeli asennusalustassa läpäisee vettä ja huuhtoutuu vähemmän kuin hiekka, joten sitä käytetään nykyään yleisemmin. Polymeeriset saumausaineet hidastavat rikkaruohojen kasvua ja saumojen huuhtoutumista. Valmistajan mukaan ne vaativat yleensä vettä läpäisevän pohjan, tietyn saumaleveyden ja kuivan sään levityksen aikana. Jos vesi ei pääse poistumaan kiveyksen alta, saumausaine voi irrota.

Reunat

Betoniset nurmi- ja istutusreunakivet ovat yleisiä ja lujia. Kaareviin puutarhapolkuihin käytetään joskus taivutettavia teräs- tai muovireunuksia. Niiden pitää tukea reunaa luotettavasti, muuten reunimmaiset kivet painuvat nurmikolle päin.

Neliömetriä kohden tarvittava työ voi vaihdella kahden kohteen välillä paljon. Työtä helpottaa:

• suora suorakaiteen muotoinen alue ilman esteitä,
• hyvä kulku pienkuormaajalle ja murskeen tuonti suoraan työkohteeseen,
• kantava ja vettä läpäisevä maa,
• yksinkertainen ladontakuvio yhdellä värillä.

Työtä vaikeuttaa:

• kaaret, kolot, kaivot, sadevesikaivot ja pylväät, jotka tarkoittavat paljon leikkauksia,
• kapea käytävä, jossa ladontaa ei saa sujuvaksi ja leikattujen kivien osuus on suuri,
• maan ja murskeen kantaminen käsin pihan läpi,
• vanhan betonin tai kiveyksen purku ja jätteen poisvienti,
• rinne, portaat ja korkeuserot kynnyksen ja sokkelin kohdalla,
• savinen, routiva tai märkä maa, joka vaatii suodatinkankaan ja paksumman pohjan,
• värien yhdistely ja kuviot.

Pienempi puutarhapolku valmistuu yleensä päivässä tai kahdessa. Noin 30 m² terassi vie tavallisesti kahdesta neljään päivää, ja suuri osa ajasta kuluu kaivuun ja pohjan tekoon. Kiveyksen ei tarvitse kuivua, vaan sillä voi kävellä heti tiivistyksen jälkeen. Odottaa tarvitsee vain reunakivien betonia. Sade keskeyttää työn sekä asennusalustan tasauksessa että saumauksessa, koska märkä hiekka ei valu saumoihin. Roudassa olevalle tai jäätyneelle pohjalle ei asenneta, joten käytännössä työkausi on keväästä syksyyn.

• Ohut tai tiivistämätön pohja: ensimmäisen talven jälkeen pintaan tulee painaumia ja aaltoja, joihin vesi jää seisomaan.
• Routivan maan jättäminen pohjaan: roudan noustessa kiveys kohoaa epätasaisesti ja keväällä se laskeutuu eri kohdista eri tavalla.
• Liian paksu asennusalusta: kiveys painuu epätasaisesti, erityisesti kulkureiteillä.
• Kaato taloa kohti tai ei kaatoa lainkaan: vesi valuu sokkelille, seinä kostuu ja talvella sisäänkäynnin eteen muodostuu jäätä.
• Puuttuvat tai heikosti asennetut reunatuet: reunat leviävät, saumat aukeavat ja kivet kallistuvat.
• Kivet ladottu tiiviisti ilman saumaa: tiivistyksessä ja lämpötilan vaihdellessa kivien reunat lohkeilevat.
• Tiivistys ilman mattoa tai liian raskaalla täryllä: pintaan jää tummia jälkiä ja hiertymiä, ohuet kivet halkeavat.
• Pysäköinti 4 cm kiveykselle: kivet halkeavat ja kallistuvat, ja korjaus tarkoittaa purkua ja uutta pohjaa.
• Kivet ladottu lava kerrallaan: pintaan tulee näkyviä värijuovia.
• Vajaat saumat: kivet eivät kiilaudu toisiinsa, ne liikkuvat jalan alla ja saumoissa kasvaa nopeammin rikkaruohoa.

Uuden kiveyksen valkoinen huntu on yleensä kalkkihärmettä. Se on betonille luonnollinen ilmiö, joka häviää tavallisesti itsestään muutamassa kuukaudessa, eikä se ole syy reklamaatioon.

Pelkästään jalankulkuun tarkoitetun alueen 4 tai 6 cm kivistä pystyy tekemään myös kätevä kotiremontoija. Täryttimen kumimatolla saat vuokraamosta. Oven kynnykseen liittyvä terassi tai alue sokkelin vierellä, jossa on vedeneristys, kannattaa jättää ammattilaisille, koska koron ja kaadon virhettä on niissä vaikea korjata.

1. Selvittää maanalaisten johtojen ja putkien sijainnit ja merkitä ne maastoon.
2. Merkitä alue paaluilla ja linjalangalla, määrittää valmiin pinnan korko ja kaato talosta poispäin.
3. Kaivaa maa tarvittavaan syvyyteen ja tiivistää pohja kaatoon.
4. Levittää savimaalle suodatinkangas limityksin.
5. Levittää mursketta noin 10 cm kerroksina ja tiivistää jokainen kerros.
6. Asentaa reunakivet betoniin linjalangan mukaan ja antaa betonin kovettua.
7. Asettaa johdeputket kaatoon, levittää sepeli ja vetää asennusalusta tasaiseksi linjauslaudalla.
8. Poistaa johdeputket ja täyttää niiden urat varovasti ja tasoittaa ne.
9. Latoa kivet asennetulta pinnalta eteenpäin, vuorotellen useammalta lavalta ja valmistajan ohjeen mukaisella saumalla.
10. Tarkistaa linjat jatkuvasti linjalangalla ja oikaista kiviä kevyesti kumivasaralla.
11. Leikata reunapalat märkäsahalla ja käyttää suojalaseja, kuulosuojaimia ja hengityssuojainta.
12. Harjata saumoihin kuivaa saumahiekkaa tai hienoa kivituhkaa.
13. Tiivistää pinta kumimatolla varustetulla täryttimellä reunoilta kohti keskustaa.
14. Täydentää saumat, harjata ylimääräinen hiekka pois ja täydentää saumat uudelleen muutaman viikon kuluttua.

Kävele valmis pinta vastaanotossa läpi rauhassa ja huolellisesti. Kahden metrin suorituslauta näyttää epätasaisuudet. Kastelukannullinen vettä näyttää, minne vesi oikeasti valuu. Huomaa kävellessäsi, liikkuuko tai keikkuuko jokin kivi. Tarkista erityisesti, että:

• kaato on talosta poispäin eikä vettä jää seisomaan mihinkään,
• suoran laudan alla ei näy selviä painaumia eikä kohoumia,
• korko kynnyksen, portaan ja sokkelin kohdalla vastaa sovittua,
• reunakivet ovat tukevia, suorassa linjassa ja betonilla tuettuja,
• saumat ovat tasaleveitä ja täynnä,
• yksikään kivi ei liiku jalan alla,
• pinnassa ei ole halkeamia, lohkeilleita reunoja eikä tiivistyksen jättämiä hiertymiä,
• värisävyt ovat jakautuneet tasaisesti ilman juovia,
• leikkaukset kaivojen ja reunakivien kohdalla ovat siistejä ilman pieniä paloja,
• kaivonkannet ja sadevesikaivot ovat kiveyksen tasolla,
• samasta valmistuserästä on jäänyt varakiviä korjauksia varten,
• ympäristö on siivottu ja jätteet viety pois.