Paksu kantava kerros pihakiveyksen alle, enintään 50 cm

Tavallisen betonikiveyksen alle tehdään kivennäismaalla, kuten hiekalla tai soralla, henkilöautoliikenteelle yleensä noin 25 ja 30 cm:n välillä oleva kantava kerros. Puolen metrin paksuutta suunnittelija tai kokenut kiveysurakoitsija ehdottaa silloin, kun ohuempi kerros ei jakaisi kuormaa maapohjaan riittävän laajalle.

Tyypillisiä tilanteita

• Savinen tai silttinen maa, joka pehmenee märkänä ja routii talvella
• Piha, jolle tulee säännöllisesti jäteauto, öljy- tai pellettiauto, betoniauto tai traktori
• Pihatie, jota pitkin ajaa silloin tällöin täysperävaunullinen rakennustarvikkeita tai muuttokuorma
• Korkealla oleva pohjavesi tai tontti, jolla vesi seisoo pitkään sateen tai lumen sulamisen jälkeen
• Täyttömaa, vanha täytetty kaivanto tai maa, jossa on paljon eloperäistä ainesta ja joka pitää vaihtaa
• Rinnetontti, jolla osa alueesta täytyy täyttää ja tasata

Miksi paksuus ratkaisee? Murske jakaa renkaan painon sivuille vähän kuin kartio. Mitä paksumpi kerros, sitä suurempi maapinta kantaa saman kuorman ja sitä vähemmän pohjamaa painuu. Paksu kerros myös suojaa routimiselta, koska roudan raja ehtii talvella vähemmän syvälle routivaan maahan. Suomessa routa voi tunkeutua selvästi yli puolen metrin syvyyteen, joten 50 cm ei yksinään poista routaa. Routivalla savella paksua kerrosta täydennetään usein routaeristyksellä, eli murskeen alle asennetaan routaeristelevyt. Silloin maa pysyy sulana ja kiveys ei nouse aaltoiluksi.

Hinnaston molemmissa nimikkeissä tehdään periaatteessa samaa työtä: murske tuodaan paikalle, levitetään ja tiivistetään. Ero ei kuitenkaan ole vain siinä, että mursketta tulee enemmän. Työtapa, kalusto ja riskit muuttuvat.

• Kerrosten määrä: enintään 30 cm:n kerros tiivistetään yleensä yhtenä tai kahtena kerroksena, 50 cm:n kerros tavallisesti kolmena, joskus neljänä, ja jokainen tiivistetään ja tarkastetaan erikseen
• Rakenne: paksussa kerroksessa alas laitetaan usein karkeampaa mursketta tai louhetta ja päälle hienompaa mursketta, ohuessa kerros on yleensä samaa materiaalia koko matkalta
• Kaivanto: koko rakenteen syvyys asennushiekan ja kiven kanssa on helposti noin 60 ja 70 cm:n välillä, mikä tarkoittaa enemmän kaivettavaa ja poisvietävää maata ja suurempaa riskiä osua kaapeleihin tai putkiin
• Kalusto: 50 cm:n kerrokseen tarvitaan raskas peruutettava tärylevy tai täryjyrä, kevyt vuokraamon levy sopii lähinnä ohueen kerrokseen
• Kuljetukset: tällä paksuudella mursketta menee neliömetrille yleensä yli tonni, joten samalle alueelle tulee selvästi enemmän kuormia
• Aika: jokainen lisäkerros tarkoittaa uutta levitystä, kastelua, tiivistystä ja mittausta
• Reunat: paksun kerroksen pitää ulottua reunakiven ulkopuolelle, muuten reuna painuu renkaan alla, joten kaivanto on leveämpi

Jos et ole varma, kumpi vaihtoehto sopii, ratkaisevat pohjamaan laatu ja se, mitä pihalla ajaa. Pohjan kantavuusmittaus, esimerkiksi levykuormituskoe, kertoo usein, riittääkö 30 cm vai onko paksumpi kerros välttämätön. Paksuudesta säästäminen heikolla maalla kostautuu yleensä, koska painuneen kiveyksen korjaus tarkoittaa koko rakenteen purkamista pohjamaahan asti.

Maan alla kulkevat johdot ja putket

Ennen noin 70 cm:n kaivantoa selvitä, missä kulkevat sähkökaapelit, vesijohto, viemärit, kaukolämpöputket, tietoliikennekaapelit ja mahdollinen kaasuputki. Kaapelinäytön saa tilattua verkkoyhtiöiltä, ja omat liittymäjohdot kannattaa tarkistaa talon piirustuksista. Talon liittymät ovat usein matalammalla kuin pitäisi. Jos kaasuputki vaurioituu, poistu heti paikalta, älä käytä avotulta tai sähkölaitteita ja soita 112. Vaurioituneen sähkökaapelin saa korjata vain rekisteröity sähköurakoitsija, muut johdot verkkoyhtiö tai sen valtuuttama asentaja.

Taloyhtiön yhteisellä pihalla asiasta sovitaan isännöitsijän kanssa, ja osakkaan muutoksista tehdään taloyhtiölle tavallisesti muutostyöilmoitus.

Valmis pohja

Murske levitetään pohjalle eli tiivistetyn kaivannon pohjaan. Pohjan pitää olla muotoiltu kaltevuuteen, ilman mutaa, juuria ja pehmeitä kohtia. Kaivu, maan poisvienti, reunakivet ja asennushiekka ovat hinnastossa yleensä omia nimikkeitään. Tarkista tarjouksesta, mitä siihen tarkalleen sisältyy.

Logistiikka

• Kulkuyhteys murskekuormalle ja paikka kuorman kippaamiselle
• Kantava ajoreitti, jota pitkin auto voi peruuttaa rikkomatta nurmikkoa tai naapurin reunakiviä
• Vesipiste murskeen kastelua varten kuivalla säällä
• Sopimus naapurin kanssa, jos tiivistetään aivan hänen aitansa tai seinänsä vieressä
• Korkopiste, josta valmiin kiveyksen korkeus johdetaan, esimerkiksi autotallin kynnys tai ulko-oven kynnys

Kalliomurske ja soramurske

Yleisin materiaali on tasarakeinen murske, esimerkiksi lajitteet 0/32, 0/56 tai 0/63. Siinä on sekä karkeita rakeita että hienoa ainesta, joka täyttää välit, joten se tiivistyy hyvin ja pysyy koossa. Kalliomurske on särmikästä ja lukittuu tiiviisti, soramurske on hieman pyöreämpää. Karkeampi 0/56 tai 0/63 sopii alempiin kerroksiin, hienompi 0/32 tai 0/16 pintaan, jolloin asennushiekalle saadaan helpommin tasainen alusta.

Louhe ja karkea sepeli

Hyvin pehmeällä tai märällä pohjalla alimmaksi laitetaan joskus kerros louhetta tai karkeaa sepeliä. Kivi painuu pehmeään maahan ja muodostaa lujemman alustan, ja samalla se johtaa vettä pois. Sen päälle tarvitaan kuitenkin kerros, jossa on hienoainesta. Muuten ylempi murske valuu kivien väleihin ja rakenne painuu vähitellen.

Betonimurske

Betonimurske voi olla edullisempi ja ympäristön kannalta järkevä vaihtoehto. Se toimii hyvin, kun se tulee luotettavalta murskaamolta, sen rakeisuus tunnetaan eikä joukossa ole puuta, muovia, kipsiä tai paljon tiilenpaloja. Tuntematon purkujäte ei kuulu kantavaan kerrokseen, koska se pehmenee vedessä eikä tiivisty luotettavasti. Betonimurskeen lujuus kasvaa usein vielä tiivistyksen jälkeen, mikä on paksussa kerroksessa etu.

Suodatinkangas, routaeristys ja kuivatus

Savisella tai silttisellä pohjalla murskeen alle levitetään suodatinkangas. Se estää hienoa maata nousemasta murskeeseen ja mursketta painumasta maahan. Kankaan lujuus valitaan käyttöluokan mukaan, raskaalle liikenteelle ja karkealle murskeelle järeämpi. Ilman kangasta paksu kerros sekoittuu savella vuosien mittaan pohjamaahan ja menettää kantavuutensa. Routaeristelevyt asennetaan yleensä tasaiselle hiekkakerrokselle, ja niiden päälle tulee valmistajan ohjeen mukainen vähimmäispaksuus mursketta. Kun vesi seisoo, kaivannon pohjalle tulee salaoja kaltevuudella kaivoon tai imeytyskenttään.

1. Tarkastaa pohja: syvyys korkopisteestä, kaltevuus, tasaisuus ja pehmeät kohdat. Pehmeät kohdat kaivetaan pois ja korvataan murskeella.
2. Tiivistää pohja tärylevyllä tai jyrällä. Märkää savea ei kannata tiivistää, vaan odotetaan kuivumista tai valitaan muu ratkaisu, esimerkiksi erikoisliikkeen tekemä stabilointi.
3. Levittää suodatinkangas noin 30 ja 50 cm:n limityksillä ja nostaa se myös kaivannon reunoille.
4. Asentaa salaojat ja routaeristykset, jos ne on suunniteltu, ja peittää salaoja sepelillä.
5. Tuoda ja levittää ensimmäinen kerros, yleensä noin 15 ja 20 cm:n välillä tiivistettynä. Raskaalla koneella ei ajeta suoraan kankaan tai eristelevyjen päällä.
6. Säätää kosteus: kuiva murske kastellaan, liian märän annetaan valua.
7. Tiivistää kerros useilla ylityksillä reunoilta keskelle ja jäljet limittäen, kunnes murske ei enää liiku levyn alla eikä jälkiä jää.
8. Levittää ja tiivistää seuraavat kerrokset samoin, ylin hienommasta lajitteesta.
9. Muotoilla pinta samaan kaltevuuteen kuin kiveyksellä tulee olemaan, yleensä noin 2 % poispäin talosta.
10. Tarkastaa korot, tasaisuus oikolaudalla ja kantavuus, jos mittaus on sovittu.

Miksi kerroksittain

Tärylevy tiivistää vain tietyn syvyyden. Raskas peruutettava levy tiivistää yleensä noin 20 ja 30 cm:n välillä olevan kerroksen, kevyt paljon vähemmän. Jos 50 cm levitettäisiin kerralla, pinta näyttäisi kovalta mutta alaosa jäisi löyhäksi. Se tiivistyy myöhemmin autojen alla, ja kiveykseen syntyy urat.

Kuinka kauan työ kestää

Tavallisella omakotipihalla minikaivurin ja raskaan levyn kanssa työskentelevä porukka saa kantavan kerroksen valmiiksi muutamassa päivässä, iso alue tai hankala kulku pidentää aikaa. Murske ei kuivu eikä kovetu kuten betoni, vaan tiivistyksen ja tarkastuksen jälkeen voidaan heti jatkaa asennushiekalla ja kiveyksellä. Sade voi viivästyttää: läpimärkää savipohjaa ei voi tiivistää. Jäätyneelle pohjalle tai jäätynyttä mursketta ei levitetä, eikä keväällä sulavaa, pehmeää pohjaa kannata tiivistää ennen kuin routa on sulanut ja maa kuivahtanut.

Helpottaa

• Vapaa kulku, jolloin kuorma kipataan suoraan kaivantoon tai sen viereen
• Säännöllinen suorakaiteen muoto ilman monia kulmia ja kaivoja
• Hyvä ja kuiva maapohja sekä suotuisa sää
• Valmiiksi tiivistetty pohja oikeassa syvyydessä

Vaikeuttaa

• Ahdas kulku, kun mursketta pitää siirtää kottikärryillä tai pienkuormaajalla
• Viemäri- ja sadevesikaivot ja liittymät, joiden ympärillä tiivistetään käsin
• Työ vanhojen perustusten vieressä, jossa voimakas tärinä voi aiheuttaa halkeamia, joten tiivistetään kevyemmällä kalustolla ohuempina kerroksina
• Märkä tai kantamaton pohja, massanvaihto, salaojitus ja routaeristys
• Rinne, jossa reunat täytyy tukea sortumista vastaan

Syvässä kaivannossa talon vieressä varo kaivamasta perustuksen alta. Jos kaivannon pohja ulottuisi perustuksen alapinnan alapuolelle, menettely sovitaan rakennesuunnittelijan kanssa.

Työvaiheiden järjestys

Ennen kantavaa kerrosta kaikkien alueen alle tulevien putkien ja johtojen on oltava paikallaan: sadevesiviemärit, sähkön suojaputket portille ja pihavaloille, vesijohto ja mahdollinen kastelujärjestelmä. Sähkökaapelit asentaa rekisteröity sähköurakoitsija, putket LVI-asentaja. Tiivistetyn kerroksen myöhempi aukikaivaminen on työlästä ja jättää yleensä heikon kohdan. Reunakivet asennetaan betoniin joko kantavan kerroksen alaosan päälle tai ennen ylintä kerrosta urakoitsijan käytännön mukaan. Tärkeintä on, että kerros ulottuu reunakiven ulkopuolelle. Kantavan kerroksen jälkeen tulevat asennushiekka tai kivituhka ja kiveys, ja kiveyksen tekijän kannattaa ottaa kerros vastaan ja vahvistaa korot.

• Koko paksuus levitetty kerralla: vuoden kuluttua ajourille syntyy painumia
• Suodatinkangas puuttuu savella: rakenne sekoittuu vähitellen pohjamaahan, kiveys aaltoilee ja painuu
• Murskeesta tehty "amme" savimaahan ilman pohjan kaltevuutta ja kuivatusta: vesi seisoo rakenteessa, jäätyy talvella ja nostaa kiveystä
• Routaeristys jätetty pois routivalla maalla tai eristeen päälle liian ohut kerros: kiveys nousee talvella epätasaisesti ja levyt voivat murtua
• Kuiva, pölyävä murske ilman kastelua: näyttää tiiviiltä, mutta hajoaa kuorman alla
• Tuntematon betonimurske, jossa on puuta ja kipsiä: pehmenee ja painuu muutamassa vuodessa
• Kerros päättyy täsmälleen reunakiven kohdalle: reunakivi kallistuu renkaan alla ja kiveyksen reuna leviää
• Kaltevuus tehty vasta asennushiekkaan eikä kantavaan kerrokseen: hiekka on paikoin ohut, paikoin paksu ja kiveys painuu epätasaisesti
• Kaivojen ympäristö tiivistetty käsin vain "silmämääräisesti": kansien ympärille syntyy painaumia
• Rakennusaikainen raskas liikenne valmiin kerroksen päällä: urat täytyy tasata ja tiivistää uudelleen

Käytännössä ongelmat eivät usein näy heti. Kiveys on ensimmäisen vuoden suora, ja kantavan kerroksen virheet paljastuvat vasta toisen tai kolmannen talven jälkeen. Siksi jokainen kerros kannattaa tarkastaa työn aikana, ei pelkästään valmista pintaa.

Itse voit tehdä kantavan kerroksen pienelle alueelle, esimerkiksi yhden henkilöauton pysäköintipaikalle tai pihavajan alle, jos kulku on hyvä eikä maa sorru. Älä mene jyrkkäseinäiseen kaivantoon ennen kuin seinät on luiskattu, äläkä kaiva itse kohdissa, joissa kulkee kaapeleita tai putkia. Isommalla alueella tai raskaalle liikenteelle jätä työ urakoitsijalle, joka tekee myös kantavuusmittauksen.

1. Tilata kaapelinäyttö ja merkitä maahan johtojen ja putkien sijainnit.
2. Merkitä alue paaluilla ja narulla noin 20 ja 30 cm:n välillä leveämmäksi kuin tuleva kiveys.
3. Kaivaa maa kantavan kerroksen, asennushiekan ja kiveyksen syvyyteen, poistaa juuret ja pintamulta.
4. Muotoilla pohja kaltevuuteen ja tiivistää se vuokratulla peruutettavalla tärylevyllä.
5. Levittää suodatinkangas limityksin, jos maa on savista tai silttistä.
6. Levittää ensimmäinen kerros karkeampaa mursketta niin, että se on tiivistettynä noin 15 cm.
7. Kastella murske, jos se on kuivaa, ja tiivistää, kunnes levy ei enää pompi eikä jälkiä jää.
8. Jatkaa seuraavilla kerroksilla samalla tavalla ja tehdä ylin kerros hienommasta lajitteesta.
9. Pingottaa narut oikeaan korkoon ja kaltevuuteen ja tarkastaa pinta pitkällä oikolaudalla.
10. Täyttää ja tiivistää kohdat, joissa oikolauta näyttää painaumia.

Käytä tiivistäessä kuulosuojaimia ja tukevia jalkineita. Levy on painava, joten älä vedä sitä rinteessä itseäsi kohti.

Kantava kerros kannattaa ottaa vastaan ennen kuin kiveyksen tekijä aloittaa. Kun kivet ovat paikallaan, kerrokseen ei enää näe. Jos kantavuusmittaus levykuormituskokeella tai kevyellä pudotuspainolaitteella on sovittu, pyydä siitä pöytäkirja. Pohjalta ja kantavasta kerroksesta vaadittavan arvon määrää suunnitelma tai kiveyksen valmistajan ohje kuorman mukaan.

• Kerroksen paksuus vastaa sopimusta, ja se on todettu koekuopalla tai mittaamalla korkopisteestä työn aikana
• Kerros on tiivistetty kerroksittain eikä kerralla
• Murskeen alla on suodatinkangas, jos maapohja sitä vaati
• Routaeristys on asennettu suunnitelman mukaan ja sen päällä on riittävä peitekerros
• Pinta on samassa kaltevuudessa kuin tuleva kiveys ja vesi valuu pois eikä jää seisomaan
• Pitkän oikolaudan alla ei ole suuria kuoppia tai kumpuja ja tasaisuus vastaa kiveyksen tekijän vaatimusta
• Henkilöautolla ajettaessa tai polkaistessa jälkiä ei synny eikä pinta jousta
• Kaivojen ja kaivojen kansien ympärillä kerros on yhtä luja kuin muualla
• Kerros ulottuu suunniteltujen reunakivien ulkopuolelle
• Käytetty materiaali vastaa sovittua lajitetta ja betonimurskeen alkuperä on selvitetty
• Suojaputket ja liittymät alueen alla on asennettu ja merkitty piirustukseen
• Kantavuusmittauksen pöytäkirja on luovutettu, jos mittaus sovittiin