Hinnasto 2026 · Suomi

Eristys kipsilevyrakenteeseen

Eristys kipsilevyrakenteeseen on mineraalivillan asennus väliseinään, esiseinään, alakattoon tai yläkertaan ääni- ja lämpöeristykseksi. Hinta on noin 4,15 € per m², ja siihen vaikuttavat paksuus, kerrosmäärä ja höyrynsulku.

Päivitetty 09/2026·10 min read·11 price list items
Vakiotyön hinta
4,15 €/ m²
Suuntaa-antava hintahaarukka
3,32 € - 5,40 €
60 m² huoneisto
623,00 €
Hinta koskee vain tätä yksittäistä työvaihetta - ilman materiaalia ja valmistelutöitä. Kyse ei ole koko urakan hinnasta.
Hinnoittele remonttini
Päivitetyt hinnat
Sivun sisältö

Rakennustöiden hinnasto: Eristys kipsilevyrakenteeseen

Syöttäkää määrät, niin hinta päivittyy heti. Hintataso: Suomi. Voitte muokata hintoja omassa hinnastossanne.

Kipsilevytyöt ja kuivarakentaminen11 nimikettä

Kaikki ilmoitetut hinnat ovat ilman arvonlisäveroa (alv 0 %). Työn hinta sisältää vain työn. Hinta tarvikkeineen sisältää lisäksi apumateriaalit (kiinnityslaasti, pohjuste, kitit, kiinnitystarvikkeet). Seinä- ja lattialaatat, lattiapäällysteet, maalin ja saniteettikalusteet asiakas valitsee ja ostaa itse, eivätkä ne sisälly hintaan.

NimikeYksikköHinta / yksikköMääräYhteensä

Kipsilevyjärjestelmät hinta

Kipsilevyrakenteen eristysm²4,15 € / m²m²syöttäkää määrä-
Yksinkertainen kipsilevyväliseinä teräsrangallam²39,25 € / m²m²syöttäkää määrä-
Kaksinkertainen kipsilevyväliseinä teräsrangallam²m²-
Kipsilevyverhous rankarungolla (kuoriseinä)m²30,05 € / m²m²syöttäkää määrä-
Kipsilevyalakatto, suoram²38,40 € / m²m²syöttäkää määrä-
Kipsilevyn asennus vinokattoonm²46,75 € / m²m²syöttäkää määrä-
Alakatto T-kiskoilla (sis. runkorakenne)m²m²-
Erikoiskova kipsilevyväliseinäm²m²-
Höyrynsulun asennus kipsilevykattoonm²2,35 € / m²m²syöttäkää määrä-
Kevyt siirrettävä alumiiniteline korkeisiin tiloihinm²5,00 € / m²m²syöttäkää määrä-
Mineraalivillalämmöneristys kipsilevykattoon (enintään 100 mm)m²6,70 € / m²m²syöttäkää määrä-
Työ yhteensä
- syöttäkää määrä
Luo tarjous hinnastosta →

Mitkä rangat tarvitset ja paljonko ne maksavat: Teräsrangat: ELPR, XR, SK-kisko ja CD-ranka hintoineen

Ääni- ja lämpöeristys kipsilevyrakenteessa: mitä se tekee ja milloin sitä tarvitaan

Eristämätön kipsilevyseinä on käytännössä tyhjä ontelo. Se johtaa ääntä hyvin, eikä se yläkerrassa pidä lämpöä. Eristys tehdään siksi yleensä uusiin huoneiden välisiin väliseiniin, naapurin vastaisen seinän äänieristykseen ja asuinkäyttöön otettavaan yläkertaan. Laajempi katsaus rakenteisiin löytyy sivulta kipsilevyseinät ja alakatot.

Väliseinään ja esiseinään villa asennetaan vaiheessa, jossa rungon toinen puoli on levytetty ja toinen vielä auki. Yläkerrassa ensimmäistä kipsilevypintaa ei ole. Villa asennetaan alhaalta päin kattotuolien tai kattoparrujen väliin, ja se pysyy paikallaan kiilautumalla tai erillisen tuennan avulla. Vasta sen jälkeen asennetaan höyrynsulku ja alakatto.

Tavallisessa huoneiden välisessä väliseinässä eristyksen tehtävä on lähinnä akustinen. Ontelossa oleva villa vaimentaa puhetta, television ääntä ja musiikkia viereisestä huoneesta. Ihmeisiin se ei kuitenkaan pysty. Jos ääni kulkee katon, lattian tai epätiiviiden liitosten kautta, pelkkä villa ei sitä pysäytä. Selvästi enemmän auttaa villan, kaksinkertaisen levytyksen ja joustavien liitosten yhdistelmä ympäröiviin rakenteisiin.

Yläkerrassa ja ulkoseinän esiseinässä kyse on ennen kaikkea lämmöstä. Pelkkä villan asentaminen ei riitä, vaan huoneen puolelle tarvitaan myös höyrynsulku. Ilman sitä sisäilman kosteus pääsee eristeeseen. Siellä se voi tiivistyä ja aiheuttaa ajan mittaan homeongelmia.

Miksi kipsilevyrakenteisiin laitetaan lähes aina mineraalivillaa eikä solumuovieristettä, kuten EPS-levyä? Villa on pehmeää, täyttää ontelon ilman rakoja, on ilman pinnoitetta palamatonta ja vaimentaa ääntä huomattavasti paremmin. Solumuovilevy on jäykkä, välittää ääntä pikemminkin kuin vaimentaa sitä, eikä se yleensä sovi kipsilevyrakenteeseen.

Villan asentaminen yhden huoneen suoraan väliseinään vie yleensä muutaman tunnin. Yläkerta, jossa on useita eristekerroksia ja höyrynsulku, vie selvästi kauemmin, usein useita päiviä. Eristys kannattaa tilata samassa yhteydessä kipsilevyasennuksen kanssa eikä erillisenä työnä lopuksi.

Mitä kannattaa päättää jo ennen rungon rakentamista

Eristyksestä ei päätetä vasta siinä vaiheessa, kun toinen puoli on jo levytetty. Moni asia ratkeaa jo runkovaiheessa, joten ne kannattaa sopia etukäteen kipsilevyasentajan kanssa.

  • Mitä rakenteelta odotetaan: äänieristystä huoneiden välillä, suojaa naapurin melulta, lämmöneristystä yläkerrassa vai paloluokitusta. Tästä riippuvat eristeen paksuus, villatyyppi ja levykerrosten määrä.
  • Rankaprofiilien leveys: se määrää, kuinka paljon villaa seinään mahtuu. Leveämpi seinä vie enemmän tilaa huoneesta, mutta siihen mahtuu paksumpi eriste.
  • Yksin- vai kaksinkertainen levytys: seinään, jolta odotetaan parempaa äänieristystä, kannattaa suunnitella kaksi levykerrosta kummallekin puolelle. Asiasta päätetään ennen työn aloittamista, ei jälkikäteen.
  • Naapurin vastainen seinä: siinä on järkevämpää käyttää erillistä, olemassa olevasta seinästä irti olevaa runkoa kuin kiinnittää profiilit suoraan vanhaan seinään. Tällainen rakenne on kipsilevyinen esiseinä.
  • Pistorasioiden ja kytkimien sijainti: jos rasioita on seinän molemmilla puolilla, ne eivät saa olla täsmälleen vastakkain. Ne kannattaa siirtää ainakin yhden rankavälin päähän toisistaan.
  • Ulkoseinän lisäeristys sisäpuolelta: ulkoseinän sisäpuolinen esiseinä villalla on sisäpuolinen lisäeristys. Kosteuden kannalta se on riskialtis, koska vesihöyryn tiivistymiskohta voi siirtyä eristeen ja vanhan seinän rajapintaan. Ennen päätöstä rakenteesta kannattaa teettää rakennusfysikaalinen tarkastelu. Pelkkä höyrynsulku ei ilman sitä takaa, ettei seinä ala kostua.
  • Yläkerran kattorakenne: on selvitettävä, millainen aluskate katteen alla on ja tarvitaanko eristeen yläpuolelle tuuletusväli. Tästä riippuu, kuinka paksu villa kattotuolien väliin voidaan asentaa.
  • Paloluokitus: on tiedettävä etukäteen, onko seinän täytettävä palovaatimus. Se vaikuttaa materiaalivalintaan ja asennusten toteutustapaan.
  • Kuka hankkii materiaalit: ostaako villan ja höyrynsulkumuovin urakoitsija vai tilaaja. Omissa hankinnoissa eristeen paksuus ja villatyyppi on tiedettävä tarkasti.

Eristyksen asennus vaihe vaiheelta

Väliseinässä ja esiseinässä työvaiheiden järjestys on eri kuin yläkerrassa, joten ohje on jaettu kahteen osaan.

Väliseinä ja esiseinä:

  1. Runko ja ensimmäinen puoli: rakennetaan runko profiileista. Lattian, katon ja seinien vastaisten reunaprofiilien alle asennetaan tiivistenauha. Sen jälkeen toinen puoli levytetään kipsilevyllä. Yksinkertaisimmillaan rakenne on yksinkertaisesti levytetty kipsilevyväliseinä.
  2. Asennukset: sähköasentaja vetää kaapelit onteloon ja asentaa rasiat. Jos seinän läpi kulkee myös vesi- tai lämmitysputkia, putkiasentaja tekee ne valmiiksi ja koestaa ne. Kaiken on oltava valmista ennen villan asentamista. Paloluokitellussa seinässä rasiat ja läpiviennit tehdään vain järjestelmän sallimalla tavalla, sillä tavallinen rasia tai tiivistämätön aukko voi heikentää seinän palonkestävyyttä.
  3. Mittaus ja leikkaus: mineraalivilla leikataan hieman profiilien välistä vapaata leveyttä leveämmäksi, yleensä noin sentin verran. Näin se kiilautuu profiilien väliin eikä valu alas.
  4. Asentaminen: villa asennetaan alhaalta ylöspäin. Levyt tai kaistat liittyvät tiiviisti toisiinsa ilman rakoja ja turhaa puristamista.
  5. Sovitus esteiden ympärille: rasioiden, putkien ja kaapeleiden kohdalla eriste leikataan sopivaksi, kohtia ei jätetä tyhjiksi. Pienet raot täytetään paloilla.
  6. Höyrynsulku ulkoseinän esiseinässä: jos kyse on ulkoseinän esiseinästä ja tarkastelu sitä edellyttää, höyrynsulku asennetaan huoneen puolelle, saumat teipataan ja kalvo liitetään tiiviisti ympäröiviin rakenteisiin.
  7. Tarkastus ja levytys: ennen levytystä koko pinta tarkastetaan. Sen jälkeen toinen puoli levytetään niin, että ruuvit eivät osu kaapeleihin.

Yläkerta ja kylmän tilan alapuolinen alakatto:

  1. Kattorakenteen tarkastus: varmistetaan, että katteen alla oleva aluskate on ehjä. Jos se ei ole diffuusioavoin, eristeen yläpuolelle jätetään tuuletusväli, eikä villaa saa painaa kiinni aluskatteeseen. Diffuusioavoimen aluskatteen kanssa eriste voi ulottua sen pintaan asti, jos kattorakenne sen sallii.
  2. Ensimmäinen kerros kattotuolien väliin: villa leikataan hieman kattotuolien väliä leveämmäksi, kiilataan paikalleen ja tarvittaessa tuetaan putoamista vastaan.
  3. Alakaton kantava runko: kattotuolien alapintaan kiinnitetään alakaton profiilit, yleensä ripustimilla.
  4. Toinen kerros kattotuolien alle: jos rakenteeseen kuuluu lisäkerros, se asennetaan alakaton profiilien väliin. Saumat limitetään ensimmäisen kerroksen saumoihin nähden, jotta raot eivät osu kohdakkain.
  5. Asennukset: valaisimien ja pistorasioiden kaapelit vedetään niin, että ne läpäisevät höyrynsulun vain välttämättömissä kohdissa, ja jokainen läpivienti tiivistetään.
  6. Höyrynsulku: se asennetaan alapuolelle, huoneen puolelle, koko eristeen alle. Saumat teipataan ja kalvo liitetään tiiviisti seiniin, kattoikkunoihin, hormeihin ja palkkeihin.
  7. Levytys: lopuksi asennetaan kipsilevyalakatto. Ruuvit kiinnitetään profiileihin, eikä höyrynsulkua saa rei'ittää muualta. Vastaavaa rakennetta ilman eristettä käsitellään sivulla suora kipsilevyalakatto.

Kuinka paksu ääni- ja lämpöeristys valitaan

Väliseinän eristeen paksuus määräytyy yleensä profiilien leveyden mukaan. 50 mm leveisiin profiileihin sopii suunnilleen saman paksuinen villa, leveämpiin, esimerkiksi 75 tai 100 mm profiileihin, paksumpi. Äänieristyksessä villan ei tarvitse täyttää onteloa viimeistä millimetriä myöten. Jo hieman profiilia ohuempi kerros antaa suurimman osan hyödystä. Haittaa tekevät sen sijaan suuret tyhjät kohdat, raot profiilien vieressä ja kokoon puristettu villa.

Lämmöneristyksessä tilanne on toinen. Yläkerrassa ja esiseinässä lasketaan täydellä paksuudella ilman ilmarakoja, usein useana kerroksena. Kattotuolien välinen kerros ei saa täyttää katteen alla olevaa tuuletusväliä, jos kattorakenne sitä edellyttää. Tarvittavan paksuuden määrää suunnitelma tai lämpöteknillinen laskelma.

Mikä materiaali valitaan

  • lasivilla on kevyttä, helppo leikata ja riittää hyvin tavallisiin väliseiniin ja yläkertoihin, myös äänieristykseen,
  • kivivilla on raskaampaa ja tiiviimpää, ja sitä käytetään erityisesti silloin, kun tarvitaan parempaa palonkestävyyttä, tavallisen väliseinän ontelossa se vaimentaa ääntä suunnilleen yhtä hyvin kuin lasivilla,
  • ääneneristyslevyt tai -kaistat on tehty nimenomaan väliseiniin, ja ne on helppo kiilata profiilien väliin,
  • rullavillat sopivat yläkertaan ja alakattoihin, joissa ne asennetaan kattotuolien väliin ja alle.

Pinnoitetulla villalla, eli villalla, jossa on liimattu paperi- tai kalvopinta, voi olla eri paloluokka kuin pinnoittamattomalla villalla. Paloluokitelluissa seinissä ratkaisevaa ei siksi ole pelkkä villa vaan koko järjestelmä. Eristetyypin, sen tiheyden, levytyksen, rasiat ja läpiviennit määrää järjestelmän valmistaja tai suunnitelma. Jos seinän on täytettävä palovaatimus, rakenne on toteutettava täsmälleen ohjeen mukaisena.

Kipsilevyrakenteen eristyksen hinta per m² ja mistä se riippuu

Työn suuntaa-antava hinta on 4,15 € per m². Laskutusperusteena on sen rakenteen pinta-ala, johon villa asennetaan. Tarjouksia vertailtaessa kannattaa selvittää, sisältääkö hinta materiaalit, höyrynsulun ja leikkuujätteen poiskuljetuksen vai pelkän työn. Työmäärää ja samalla hintaa nostavat:

  • eristeen paksuus ja kerrosmäärä: jokainen lisäkerros tarkoittaa uutta leikkaamista ja asentamista, ja se hinnoitellaan yleensä erikseen,
  • seinän asennukset: monet rasiat, kaapelit ja putket, joiden ympärille eristettä on sovitettava, hidastavat muuten nopeaa työtä selvästi,
  • epäsäännöllinen rankajako: kun rankavälit eivät ole yhtä leveitä, jokainen pala leikataan mittaan,
  • vinokatot, nurkat ja kattotuolien välit: yläkerrassa työ etenee hitaammin kuin suorassa väliseinässä,
  • työ pään yläpuolella: alakatoissa villa on tuettava, ja työskentely on raskaampaa,
  • höyrynsulku: kalvon asentaminen, saumojen teippaus ja liitokset kattoikkunoiden, hormien ja palkkien ympärillä ovat oma, aikaa vievä työvaiheensa,
  • paloluokiteltu seinä: järjestelmän mukaiset rasiat ja läpivientien tiivistys lisäävät työtä ja materiaalia,
  • huonekorkeus: korkeat seinät ja tilat, joissa tarvitaan teline tai siirrettävä työtaso,
  • materiaali: kivivilla ja erityiset ääneneristyslevyt ovat kalliimpia kuin tavallinen lasivilla, ja niitä on raskaampi käsitellä,
  • pieni työmäärä: muutaman neliön kohteessa neliöhinta on yleensä korkeampi, koska valmistelut ja matkat vievät saman ajan.

Edullisin on suora väliseinä, jossa rankajako on säännöllinen ja villa vain asennetaan valmiisiin rankaväleihin.

Miten eristystyöhön valmistaudutaan, jotta työ ei pysähdy

  • Ammattilaisten aikataulut seuraavat toisiaan: jos kipsilevyasentaja saapuu ja seinästä puuttuu vielä kaapeleita tai putkia, hän joutuu odottamaan tai lähtemään, ja koko aikataulu siirtyy.
  • Materiaalit ovat työmaalla ajoissa ja kuivassa: kosteaa tai kastunutta villaa ei saa asentaa seinään. Paketit säilytetään kuivassa huoneessa, ei parvekkeella eikä avoimen ikkunan alla.
  • Leikkaamiselle on tilaa: villan leikkaamiseen tarvitaan vapaata lattiatilaa levyjen ja kaistojen levittämiseen.
  • Huone on tyhjennetty: mineraalivilla pölyää, ja kuidut laskeutuvat huonekaluihin ja tekstiileihin. Mitä ei voi kantaa pois, se suojataan.
  • Leikkuujätteen poisto on sovittu: pakkaukset ja villanpalat vievät paljon tilaa. Etukäteen kannattaa sopia, kuka ne vie pois.

Tyypilliset virheet ja miten ne ilmenevät myöhemmin

Eriste voi olla seinässä ja silti toimia huonosti. Ongelma tulee yleensä esiin vasta levytyksen jälkeen, kun sen korjaaminen ei enää ole helppoa.

  • Raot villapalojen välissä tai tyhjät kohdat profiilien vieressä: niiden kautta karkaa sekä ääni että lämpö. Viereisestä huoneesta kuuluu odotettua enemmän, ja yläkertaan voi talvella muodostua kylmiä kohtia.
  • Liikaa puristettu villa: villa eristää huokosissaan olevan ilman avulla. Ohuemmaksi puristettuna se toimii huonommin kuin paksuuden perusteella voisi olettaa.
  • Liian kapeaksi leikattu villa: ajan mittaan se valuu alas, ja seinän yläosaan jää tyhjä ontelo. Ulospäin sitä ei näe, mutta se näkyy heikompana äänieristyksenä tai kylmänä seinän yläosana.
  • Puuttuva tai rikkinäinen höyrynsulku tai teippaamattomat saumat: myöhemmin näkyy tummia läikkiä, hometta nurkissa, hajua ja kostuneita kattotuoleja.
  • Villa painettu kiinni diffuusiotiiviiseen aluskatteeseen ilman tuuletusväliä: kosteudella ei ole poistumisreittiä. Seurauksena on märkä eriste, katosta tippuvaa vettä ja lahoavat kattotuolit.
  • Ulkoseinän sisäpuolinen lisäeristys ilman tarkastelua: homeen voi löytää seinän alaosasta tai huonekalujen takaa, usein vasta yhden tai kahden talven jälkeen.
  • Pistorasiat täsmälleen vastakkain seinän molemmin puolin: syntyy akustinen aukko, jonka läpi ääni kulkee lähes esteettä.
  • Reunaprofiilien alta puuttuva tiivistenauha: seinä on jäykästi kiinni katossa ja lattiassa, ja liitoskohtiin jää epätiiviyksiä. Ääni kulkee sivuteitse liitosten ja ympäröivien rakenteiden kautta, joten seinä vaimentaa vähemmän kuin samalla villalla olisi mahdollista.
  • Väärä materiaali tai järjestelmän vastaiset läpiviennit paloluokitellussa seinässä: seinä näyttää samalta, mutta ei täytä vaadittua palonkestävyyttä. Se voi tarkoittaa rakenteen purkamista ja uudelleen tekemistä.

Valmiin eristyksen tarkastus vastaanotossa

Tärkein tarkastus tehdään ennen toisen puolen levytystä, sillä sen jälkeen seinän sisään ei enää näe. Jos paikalle ei päästä itse, urakoitsijalta kannattaa pyytää valokuvat koko pinnasta ennen levytystä.

Ennen levytystä

  • ontelo on täytetty koko pinta-alalta ja korkeudelta, ilman rakoja profiilien, lattian ja katon kohdalla,
  • villa pysyy paikallaan itsestään, se ei taivu eikä valu,
  • eristeen paksuus vastaa profiilien leveyttä tai sovittua rakennetta,
  • useammassa kerroksessa kerrosten saumat on limitetty,
  • rasioiden ja asennusten ympärillä ei ole tyhjiä kohtia, eivätkä pistorasiat ole täsmälleen vastakkain,
  • reunaprofiilien alla on tiivistenauha,
  • yläkerrassa eristeen yläpuolella on tuuletusväli, jos kattorakenne sitä edellyttää, eikä aluskate ole vaurioitunut,
  • höyrynsulku on ehjä, saumat ja liitokset on teipattu, eikä kalvo ole revennyt tai rei'itetty profiilien ulkopuolelta,
  • paloluokitelluissa seinissä on käytetty juuri järjestelmän edellyttämää materiaalia, rasioita ja läpivientejä.

Valmiin seinän vastaanotossa

  • laskun neliömäärä vastaa itse mitattua pinta-alaa ja kerrosmäärä todellista toteutusta,
  • valokuvat eristeestä ja höyrynsulusta ennen levytystä on liitetty vastaanottopöytäkirjaan,
  • laskussa on sama materiaali, villatyyppi ja paksuus kuin tarjouksessa sovittiin,
  • paloluokitellusta seinästä on saatu dokumentit käytetystä järjestelmästä ja materiaalista, esimerkiksi lähetysluettelo ja tekninen tuotetieto,
  • leikkuujätteet on siivottu ja tila imuroitu.

Ohje tee-se-itse-tekijälle: eristys kipsilevyväliseinään

Villan asentaminen huoneen väliseinään onnistuu myös taitavalta maallikolta. Sähkötyöt jätetään pätevälle sähköasentajalle, sillä sähköturvallisuuslain 1135/2016 mukaan kiinteiden sähköasennusten töitä saa yleensä tehdä vain siihen oikeutettu sähköalan ammattilainen. Pyydä sähköurakoitsijalta aina käyttöönottotarkastuspöytäkirja, kun asuntoon tehdään uusia sähköasennuksia tai muutostöitä. Yläkerta, ulkoseinän sisäpuolinen lisäeristys ja paloluokitellut seinät kannattaa jättää ammattilaiselle, koska niissä yksityiskohdat ratkaisevat. Mineraalivillan kanssa työskenneltäessä käytetään käsineitä, suojalaseja, hengityksensuojainta ja pitkähihaisia vaatteita.

  1. Tarkistetaan, että kaikki seinän asennukset ovat valmiit ja sähköasentaja on hyväksynyt ne.
  2. Mitataan profiilien välinen vapaa leveys useammalta korkeudelta.
  3. Leikataan villa terävällä, pitkällä villaveitsellä alustan päällä hieman mitattua leveämmäksi.
  4. Asennetaan villa rankaväleihin alhaalta ylöspäin ja kiilataan se kevyesti profiilien väliin.
  5. Palat asetetaan tiiviisti toisiaan vasten, eikä rakoja jätetä lattian eikä katon rajaan.
  6. Villa sovitetaan rasioiden ja putkien ympärille, pienet raot täytetään paloilla.
  7. Ennen levytystä seinä käydään läpi käsin ja tarkistetaan, ettei villaa puutu mistään eikä se pursu profiilien ohi.
  8. Siivotaan leikkuujätteet ja pöly ja tuuletetaan tila.

Usein kysytyt kysymykset

Suuntaa-antava hinta on 4,15 € per m² rakenteen pinta-alaa. Lopulliseen hintaan vaikuttavat eristeen paksuus ja kerrosmäärä, seinän asennusten määrä, ero suoran väliseinän ja vinokattoisen yläkerran välillä sekä se, tehdäänkö myös höyrynsulku. Tarjouksesta kannattaa tarkistaa, sisältyvätkö siihen materiaalit ja leikkuujätteen poisto.

Liittyvät työt

Blog

Hinnoittele koko projekti, ei vain yhtä työtä

Valitsette työt kaikilta ammattialoilta, ja NUMIQ kokoaa niistä hinta-arvion omaan projektiinne tai tarjouksen asiakkaallenne.