Julkisivun lisäeristys mineraalivillalla (kiinnitys mukaan lukien)

Julkisivuihin tarkoitettu mineraalivilla valmistetaan yleensä sulatetusta kivestä, kuten basaltista. Sen tärkein etu on palamattomuus: rappausjärjestelmiin tarkoitetut levyt ovat tavallisesti paloluokaltaan A1, eli ne eivät levitä liekkiä eivätkä sula. Siksi kivivillaa käytetään paljon korkeissa rakennuksissa ja tiiviisti rakennetuilla alueilla.

Toinen etu on vesihöyryn läpäisevyys. Sisältä tuleva kosteus pääsee kivivillan läpi helpommin kuin polystyreenin läpi. Vanhoissa taloissa, joiden muurauksessa on jäännöskosteutta, tämä on tärkeää, koska seinän täytyy pystyä kuivumaan ulospäin. Kolmas plussa on ääni: kuitumainen rakenne vaimentaa liikenteen melua, minkä huomaa vilkkaan tien varrella.

Haittapuolena kivivilla on painavampaa ja pinnaltaan pehmeämpää. Juuri siksi mekaaninen kiinnitys on mineraalivillajärjestelmässä pakollinen osa, ei lisävaruste.

Alustan valmistelu

Seinän on oltava puhdas, kuiva ja vapaa rasvasta, suolahärmästä ja irtoavasta rappauksesta. Suuremmat epätasaisuudet, yleensä noin senttimetriä syvemmät, tasataan laastilla. Liian imukykyinen tai pölyävä pinta käsitellään pohjusteella. Käytännössä tämä vaihe tehdään usein huolimattomasti, vaikka juuri siitä riippuu, kuinka kauan eriste pysyy seinässä.

Aloituslista ja sokkeli

Eristyksen alareunaan asennetaan aloituslista, joka kannattelee ensimmäistä levyriviä ja suojaa järjestelmän alareunaa. Maanpinnan lähellä oleva osa, johon sadevesi roiskuu, tehdään yleensä erikseen kosteutta kestävällä sokkelieristeellä. Mineraalivillan ei pidä olla jatkuvasti märkänä.

Levyjen liimaus

Liima painetaan ensin ohuena kerroksena levyn pintaan, jotta se tarttuu kuituihin, ja vasta sen jälkeen levitetään varsinainen liimakerros. Lamellilevyt liimataan koko pinnalta. Tavalliset levyt liimataan järjestelmän ohjeen mukaan joko koko pinnalta tai reunoista ja pisteittäin niin, että liimaa on vaaditulla osuudella levyn pinnasta. Levyt asennetaan limittäin kuin tiilet, jolloin pystysaumat eivät osu samaan linjaan. Nurkissa levyt limitetään vuorotellen, eikä ikkunoiden ympärillä saumoja saa tuoda aukon kulmaan, koska siihen syntyy myöhemmin halkeamia.

Kiinnitys lautaskiinnikkeillä

Kun liima on kovettunut, sään mukaan yleensä yhdestä kolmeen päivässä, asennetaan lautaskiinnikkeet. Mineraalivillassa käytetään suurempaa lautasta tai lisälautasta, jotta kuorma jakautuu pehmeälle pinnalle. Kiinnikkeiden määrä ja sijoittelu tulevat järjestelmän ohjeista rakennuksen korkeuden, tuulikuorman ja alustan perusteella. Nurkissa ja julkisivun reunoilla kiinnikkeitä on aina enemmän, koska tuuli imee siellä voimakkaimmin. Kiinnityssyvyys kantavaan seinään määräytyy kiinnikkeen tyypin ja seinämateriaalin mukaan: betoni, reikätiili ja kevytbetoni tarvitsevat kukin omanlaisensa kiinnikkeen.

Vahvistettu pohjarappaus

Eristeen päälle levitetään pohjalaasti, ja siihen painetaan lasikuituverkko. Verkon jatkokset limitetään, ja verkon on oltava kokonaan laastin sisällä, eikä sitä saa nähdä tai tuntea pinnasta. Nurkkiin ja ikkunapieliin asennetaan verkolliset kulmalistat ja ikkunoiden kulmiin vinot verkkokaistat, jotka estävät vinot halkeamat.

Pohjuste ja pintarappaus

Kun pohjarappaus on kuivunut, levitetään pohjuste ja ohut pintarappaus. Mineraalivillan kanssa sopivat parhaiten silikaatti- tai silikonirappaukset, koska ne päästävät vesihöyryä läpi. Akryylirappaus läpäisee höyryä heikommin, joten sitä harkitaan mineraalivillan päälle tarkemmin. Kaikkien kerrosten pitäisi kuulua samaan testattuun järjestelmään. Muuten kerrokset eivät välttämättä toimi yhdessä, ja järjestelmän takuu voi raueta.

Helpoin kohde on matalan talon suora ja luja julkisivu, jossa on vähän ikkunoita. Työ vaatii enemmän, kun:

• vanhaa rappausta on korjattava laajasti tai se on hakattava pois,
• seinä on kostea ja kosteuden syy on selvitettävä ensin,
• julkisivussa on paljon ikkunoita, listoja, ulokkeita ja parvekkeita,
• talo on korkea ja telineiden pystytys vie enemmän aikaa,
• valitset paksumman eristeen, joka on painavampi ja vaatii pidemmät kiinnikkeet,
• syöksytorvia, valaisimia, antenneja tai ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö on siirrettävä,
• ikkunat on asennettu niin, että pieliin mahtuu vain ohut eristekerros.

Valaisimien ja muiden sähkölaitteiden siirrot kuuluvat aina rekisteröidylle sähköurakoitsijalle, ja ilmalämpöpumpun siirto sille alalle pätevälle asentajalle. Kun vertailet tarjouksia, katso, sisältävätkö ne samat asiat: eristeen tyypin ja paksuuden, rappaustyypin, kiinnityksen, telineet ja alustan valmistelun. Tarjousten erot syntyvät usein siitä, että jokin osa puuttuu.

• Huolimaton alusta. Liima ei pidä pölyisessä tai rasvaisessa seinässä, ja ongelma näkyy vasta vuosien päästä.
• Liian vähän liimaa. Levyjen taakse jää ilmarakoja, ja järjestelmä menettää lujuuttaan ja eristyskykyään. Ulkoa sitä ei näe, joten työn aikainen tarkistus auttaa.
• Säästetyt kiinnikkeet. Ohjetta pienempi määrä tai liian lyhyet kiinnikkeet voivat johtaa julkisivun vaurioihin kovalla tuulella.
• Puuttuvat listat. Ilman kulma-, liikuntasauma- ja ikkunaliittymälistoja pielet ja nurkat halkeilevat ja vesi pääsee rakenteeseen.
• Väärä sää. Liimat, laastit ja rappaukset levitetään yleensä noin +5 °C:sta noin +25 tai +30 asteeseen, ei suorassa auringossa, sateessa eikä kovalla tuulella. Tarkat olosuhteet kertoo valmistaja. Suomessa tämä tarkoittaa, että työkausi painottuu kevään ja syksyn väliin.
• Merkkien sekoittaminen. Eri järjestelmien kerrokset eivät välttämättä sovi yhteen, ja takuu raukeaa.

Eristeen paksuuden ei pitäisi perustua tottumukseen vaan laskelmaan. Rakennesuunnittelija tai energia-asiantuntija mitoittaa sen talosi seinärakenteen ja kunnon perusteella ja arvioi samalla, toimiiko seinä kosteusteknisesti. Kun taloa korjataan, kannattaa miettiä myös ikkunoita, jotta pielet saadaan eristettyä ja liitettyä oikein.

Kerrostalossa julkisivun lisäeristys on taloyhtiön hanke. Siitä päätetään yhtiökokouksessa, ja isännöitsijä valmistelee ja organisoi työn, usein yhdessä valvojan kanssa. Jos harkitset energiaremonttiin tukea, tarkista ajantasaiset ehdot suoraan tuen myöntäjältä ennen sopimuksen allekirjoitusta, koska jotkin tuet eivät koske jo aloitettuja töitä.

Pyydä urakoitsijalta järjestelmän tekninen dokumentaatio ja eurooppalainen tekninen arviointi (ETA), kiinnityssuunnitelma sekä kirjallinen takuu sekä työlle että järjestelmälle.

• rappauksen pinta ja väri ovat tasaiset, ilman läikkiä ja näkyviä jatkoskohtia,
• pinnasta ei erotu levyjen ääriviivoja, kiinnikkeiden lautasia eikä verkkoa,
• julkisivu ei kumise ontolta missään, kun sitä koputtaa,
• nurkat ovat suorat ja pielet siistit ja ehjät,
• liittymät ikkunoihin, ikkunapeltien kohdalla ja räystäällä on tiivistetty nauhoilla tai listoilla,
• ikkunapelleissä on riittävä ulkonema ja tippanokka, eikä vesi valu julkisivulle,
• sokkeli on erotettu maanpinnasta ja suojattu roiskevedeltä,
• vastaanottopöytäkirjassa on merkitty järjestelmä, eristeen paksuus ja kiinnikkeiden tyyppi,
• olet saanut takuun ja valokuvat kiinnityksestä ennen sen peittämistä.