Kaasuputken tulppaus

Tulppa on järkevä ratkaisu, kun putkistoa ei haluta tai voida heti purkaa. Putki jää seinään, lattiaan tai julkisivulle, mutta se on turvallisesti suljettu. Myöhemmin sen voi tarkastuksen jälkeen ottaa uudelleen käyttöön. Kokonaan purkaminen on lopullinen ratkaisu, ja se vie enemmän aikaa. Usein se vaatii myös rakennustöitä, esimerkiksi urien ja läpivientien paikkaamista tasoitteella.

Tulppaus voi olla pysyvä tai väliaikainen. Väliaikaista käytetään esimerkiksi remontissa, kun kaasu on tarkoitus kytkeä myöhemmin takaisin. Väliaikaisenkin tulpan pitää olla täysin kaasutiivis ja merkitty asiakirjoihin. Ennen kuin kaasu otetaan uudelleen käyttöön, asentaja tekee uuden tarkastuksen ja tiiveyskokeen.

Miksi asiaan pitää puuttua, jos venttiili on jo kiinni? Vanha palloventtiili tai tiiviste voi alkaa ajan myötä vuotaa. Unohtunut putki kellarissa tai lattian alla voi myöhemmässä remontissa jäädä poran tai kulmahiomakoneen alle. Avoin tai huonosti suljettu putken pää on piilevä riski, joka voi tulla esiin vasta vuosien päästä.

Itse putkityö on nopea. Enemmän aikaa vievät järjestelyt, jotka kannattaa tehdä oikeassa järjestyksessä:

• Irtisano kaasusopimus. Muuten perusmaksut voivat juosta, vaikka kaasua ei enää käytetä
• Pyydä jakeluverkonhaltijalta kaasumittarin poisto. Mittari kuuluu verkonhaltijalle, ja sen poistaa verkonhaltijan oma asentaja
• Kysy verkonhaltijalta, mihin kohtaan tulppa tulee ja mitä asiakirjoja se haluaa työn jälkeen
• Kerrostalossa ota etukäteen yhteyttä isännöitsijään ja tee taloyhtiölle muutostyöilmoitus. Nousulinjat ja osa putkistosta ovat taloyhtiön yhteisiä
• Jos käytät nestekaasua pullosta tai säiliöstä, sovi sopimuksen päättämisestä ja säiliön poistosta kaasun toimittajan kanssa

Kaasuputken saa tulpata vain kaasuasennuksiin pätevöitynyt asentaja tai kaasuasennusliike. Maallikko ei saa tehdä työtä itse, eikä sitä saa tehdä myöskään tavallinen LVI-asentaja, jolla ei ole kaasupätevyyttä. Kyse on koko talon turvallisuudesta. Työ etenee yleensä näin:

1. Asentaja käy asennuksen läpi ja etsii kaasun pääsulun, mittarin ja putkiston reitin.
2. Hän sulkee pääsulun ja varmistaa, ettei kaasua enää virtaa.
3. Putkisto tehdään paineettomaksi, ja jäljelle jäänyt kaasu tuuletetaan turvallisesti pois.
4. Putken pää puhdistetaan. Tarvittaessa putkea lyhennetään ja kierre tai laippa kunnostetaan.
5. Asentaja asentaa tulpan, laippatulpan tai muun sulkukappaleen, joka sopii putken materiaaliin ja kokoon.
6. Seuraavaksi tehdään tiiveyskoe. Se tehdään yleensä lievällä ylipaineella painemittarin kanssa, ja liitokset varmistetaan lisäksi kaasunilmaisimella tai vaahtoavalla vuodonetsintäaineella.
7. Lopuksi asentaja laatii pöytäkirjan tehdystä työstä ja kokeen tuloksesta.

Mihin tulppa sitten tulee? Se riippuu tilanteesta. Verkonhaltija haluaa yleensä, että käyttöpaikka suljetaan sen omalla rajalla, eli pääsulun kohdalla liittymän jälkeen. Jos kaasusta luovutaan vain osittain, esimerkiksi liedelle menevältä haaralta, tulpataan vain tämä haara ja muu putkisto jää käyttöön. Liittymäjohdon ja jakeluverkon työt hoitaa verkonhaltija, ei yksityinen asentaja.

Tavallisessa, helposti saavutettavassa asennuksessa työ kestää paikan päällä yleensä muutaman tunnin. Jos talossa on kaasukattila, asentaja usein samalla irrottaa sen kaasusta ja ajaa sen turvallisesti alas.

Työn laajuus vaihtelee talosta toiseen, ja se näkyy myös kokonaiskustannuksessa. Työtä helpottavat:

• Vapaasti saavutettava putki pääsulun luona tai julkisivun kaapissa
• Uudehko teräsputkisto, jossa on hyvät kierteet, tai kupariputkisto
• Olemassa olevat piirustukset ja verkonhaltijan jo poistama mittari

Työtä hidastavat tai vaikeuttavat:

• Ruostuneet vanhat putket, joista osa pitää vaihtaa, jotta tulpan voi ylipäätään asentaa
• Seinän, lattian tai kuilun sisällä kulkeva putki, joka täytyy ensin avata
• Tulppaus useassa kohdassa, esimerkiksi kun laitteita on monta tai kyse on kerrostalosta
• Puuttuvat piirustukset ja tuntematon putkireitti
• Maan alla kulkeva putki tai epäselvä raja liittymän ja kiinteistön putkiston välillä

Poikkeuksellisissa kohteissa asentaja tulee yleensä ensin katselmukseen ja ehdottaa vasta sen jälkeen, miten työ kannattaa tehdä.

• Venttiili suljetaan ja putki jätetään sellaiseksi. Venttiili ei ole pysyvä sulku
• Tulppauksen tekee joku, jolla ei ole kaasupätevyyttä. Vahingon sattuessa vakuutusyhtiö ei välttämättä korvaa
• Kaasumittaria yritetään irrottaa itse, vaikka se kuuluu verkonhaltijalle
• Kaasusopimus unohtuu irtisanoa, ja perusmaksuja tulee edelleen
• Pöytäkirja hukkuu, vaikka verkonhaltija, ostaja tai tarkastaja kysyy sitä myöhemmin
• Kerrostalossa yhteisiin putkiin kosketaan sopimatta asiasta isännöitsijän kanssa

Jos haistat kaasua valmistelujen aikana tai muulloin, älä sytytä tai sammuta valoja äläkä käytä sähkölaitteita. Avaa ikkunat, jos se onnistuu turvallisesti, poistu tilasta ja soita hätänumeroon 112. Ilmoita asiasta myös verkonhaltijan vikapäivystykseen.

Pyydä vastaanoton yhteydessä, että asentaja näyttää tulppauskohdan, ja ota asiakirjat talteen. Tarkista, että:

• Tulppa on tukevasti paikallaan, siinä ei näy merkkejä vuodosta ja työkohta on selvästi nähtävissä
• Pääsulku on kiinni ja putki on merkitty käytöstä poistetuksi
• Pöytäkirjassa on kohteen tiedot, päivämäärä sekä kuvaus sulkutavasta ja työkohdasta
• Tiiveyskokeen tulos ja käytetty menetelmä on kirjattu
• Asentajan nimi, allekirjoitus ja pätevyystiedot tai yrityksen tiedot löytyvät pöytäkirjasta
• Saat tarkastuspöytäkirjan, jos verkonhaltija, vakuutusyhtiö tai ostaja sitä edellyttää
• Kaikki paperit säilytetään muiden talon asiakirjojen kanssa pitkään