Kaasuputken urien teko betoniin

Seinän sisään piilotettu kaasuputki näyttää siistiltä eikä haittaa keittiökalusteiden sijoittelua. Betoniin ei kuitenkaan voi tehdä uraa mihin tahansa. Ennen kuin päätät urasta, kannattaa käydä läpi muutama kysymys.

• Onko seinä kantava? Paikallavalutaloissa ja betonielementtikerrostaloissa betoniseinät kuuluvat lähes aina kantavaan rakenteeseen. Ura heikentää seinän poikkileikkausta ja voi osua raudoitukseen.
• Onko kyseessä seinä vai välipohja? Ontelolaattoihin, jotka ovat yleensä jännitettyjä, ei pääsääntöisesti saa tehdä uria. Jännepunokset ovat jatkuvassa jännityksessä, ja niiden vaurioituminen on vakava rakenteellinen ongelma.
• Kulkeeko reitti vaakasuunnassa? Vaakasuora ura heikentää kantavaa seinää enemmän kuin pystysuora. Pitkiä vaakauria betoniin tehdään vain rakennesuunnittelijan arvion perusteella.
• Riittäisikö pinta-asennus? Kaasuputki voidaan usein viedä seinän pintaa pitkin, keittiökaapistojen takana, kipsilevystä tehdyn asennusseinän sisällä tai kotelossa. Betonitaloissa tämä on monesti järkevämpi ratkaisu.

Käytännössä käy usein niin, että asiakas haluaa uran juuri siihen, mihin keittiösuunnittelija on sen piirtänyt. Vasta paikan päällä selviää, että reitti kulkee elementtitalon jäykistävän seinän läpi. Siksi reitistä päättää kaasusuunnittelija ja kantavien rakenteiden kohdalla myös rakennesuunnittelija, ei vasta urajyrsimen kanssa saapuva porukka.

Reitin merkitseminen

Reitti siirretään kaasuasennuksen suunnitelmasta seinään lyijykynällä tai merkintänarulla. Kaasuputken urat tehdään yleensä pysty- ja vaakasuoraan, ei vinosti, jotta vielä vuosienkin päästä tiedetään, missä putki seinässä kulkee. Seinään merkitään uran leveys putken koon mukaan. Mukaan lasketaan varaa mahdolliselle suojaukselle ja umpeen laastimiselle.

Seinän sisällön tarkistaminen

Ennen ensimmäistä sahausta seinä käydään läpi metalli- ja johdinilmaisimella. Seinästä etsitään raudoitteita, sähkökaapeleita, vesi- ja lämmitysputkia ja ennen kaikkea olemassa olevaa kaasuputkea. Jos seinässä on vanha kaasuputki, pätevän kaasuasentajan on katkaistava ja varmistettava se ennen töiden aloittamista. Seinään, jossa kulkee paineellinen kaasuputki, ei saa sahata eikä piikata.

Vanhoissa taloissa kannattaa muistaa myös pintakerrokset. Ennen 1990-luvun puoliväliä tehdyissä tasoitteissa ja maaleissa voi olla asbestia. Jos seinän pinnassa on vanhaa tasoitetta, sen haitta-aineet on hyvä selvittää ennen pölyävää työtä. Asbestipitoisen materiaalin purkaminen kuuluu sille koulutetulle urakoitsijalle.

Reunojen sahaus urajyrsimellä

Uran reunat sahataan urajyrsimellä, jossa on kaksi timanttilaikkaa. Kone tekee molemmat rinnakkaiset sahaukset kerralla. Betonissa käytetään koville materiaaleille tarkoitettuja laikkoja, ei tiilelle tarkoitettuja yleislaikkoja. Urajyrsin kytketään teollisuusimuriin, jonka suodatusluokka sopii kivipölylle. Kovassa betonissa sahaus tehdään usein kahdessa tai kolmessa kierroksessa, jotta laikka ei kuumene eikä kone ylikuormitu.

Uran sisuksen piikkaus

Sahausten väliin jäävä betoni piikataan pois piikkauskoneella lattataltalla tai erityisellä urataltalla. Työ etenee lyhyinä pätkinä, jotta reunat eivät lohkeile eikä ympäröivään betoniin synny halkeamia. Pelkkää piikkausta ilman etukäteen sahattuja reunoja ei betonissa käytetä. Silloin reunat repeilevät ja urasta tulee turhan leveä.

Kun vastaan tulee raudoite

Jos piikatessa paljastuu raudoite, työ keskeytetään siltä kohdalta. Raudoitetta ei katkaista eikä taivuteta. Reittiä siirretään, tai ura tehdään siinä kohdassa matalampana ja putki viedään toista kautta. Ratkaisun tekee rakennesuunnittelija tai kaasusuunnittelija, ei kulmahiomakoneen kanssa työskentelevä asentaja.

Viimeistely ja puhdistus

Uran pohja tasoitetaan niin, että putki asettuu suoraan eikä sitä tarvitse missään kohtaa taivutella. Ura imuroidaan tai puhalletaan puhtaaksi, ja irtonaiset betonin palat sekä pöly poistetaan. Lopuksi uran syvyys tarkistetaan koko matkalta. Näin valmistellun uran ottaa vastaan kaasuasentaja.

Hinnastossa on erikseen kaasuputken urien teko tiileen. Päältä katsoen kyse on samasta työstä, mutta todellisuudessa lähes kaikki muu kuin uran lopullinen muoto on erilaista.

• Kovuus ja työtahti: betonissa työ etenee selvästi hitaammin, usein moninkertaisesti verrattuna poltettuun tiileen tai kevytbetoniin. Laikat kuluvat nopeammin, ja piikkauskoneen on oltava tehokkaampi.
• Raudoitus: tiilimuurissa ei yleensä ole raudoitusta, betonissa melkein aina on. Betonissa ilmaisimella tehtävä tarkistus on siksi pakollinen vaihe, ja reittiä sovitetaan sen mukaan.
• Rakenteet: tiilisessä väliseinässä ura on useimmiten ongelmaton. Kantavassa betoniseinässä tai elementissä se on muutos kantavaan rakenteeseen, joka voi vaatia rakennesuunnittelijan arvion.
• Reunojen käyttäytyminen: reikätiili lohkeilee piikatessa helposti, ja ura levenee. Betoni pitää reunansa paremmin, mutta huolimattomasti piikattuna se halkeilee syvemmälle.
• Pöly ja melu: betonipölyssä on enemmän hienoa kvartsipölyä, ja sahaus on äänekkäämpää. Kohdepoisto ja hengityksensuojain ovat betonissa välttämättömiä, eivät pelkkiä suosituksia.
• Kalusto: tiilessä riittää tavallinen urajyrsin ja kevyempi piikkauskone. Betonissa tarvitaan koville materiaaleille tarkoitetut timanttilaikat, järeämpi piikkauskone ja joskus märkäsahaus.

Jos asunnossa on molempia materiaaleja, esimerkiksi kantava betoniseinä ja tiilinen väliseinä, työ jaetaan kunkin osuuden todellisen materiaalin mukaan. Tämä kannattaa selvittää etukäteen. Väärin arvioituna betonityö venyy ja muiden ammattilaisten aikataulu siirtyy.

Useimmat viivästykset eivät johdu itse betonista vaan asioista, joita ei ole hoidettu valmiiksi. Tarkista ennen urituspäivää seuraavat asiat.

• Kaasusuunnitelma: putken reitti, koko ja materiaali on tiedettävä. Muuten porukka ei tiedä, kuinka leveä ja syvä uran pitää olla.
• Taloyhtiö ja rakenteet: kerrostalossa muutostyöstä tehdään taloyhtiölle muutostyöilmoitus isännöitsijän ohjeiden mukaan. Kantaviin seiniin kohdistuvasta työstä tarvitaan yleensä rakennesuunnittelijan lausunto.
• Kaasu suljettu: jos tilassa on jo kaasuputki, kaasuasentajan on suljettava ja varmistettava se ennen töiden alkua.
• Sähkö ja vesi: selvitä, missä seinässä kulkee kaapeleita ja putkia. Paras tilanne on, jos käytössä on vanhat piirustukset tai edes valokuvia aiemmasta remontista.
• Tyhjennetyt tilat: huonekalut pois, lattia suojattu ja ovet muihin huoneisiin teipattu muovilla. Hieno betonipöly pääsee pienistäkin raoista.
• Sähkö työmaalla: urajyrsin ja piikkauskone tarvitsevat toimivan pistorasian, jonka sulake ei laukea koneen käynnistyessä.
• Purkujätteen poisvienti: sovi etukäteen, kuka kantaa ja vie piikatun betonin pois.

Kerrostalossa kannattaa lukea järjestyssäännöt. Meluavat työt on yleensä rajattu tiettyihin kellonaikoihin, ja betonin piikkaus on yksi remontin äänekkäimmistä vaiheista. Kun naapureille kerrotaan töistä etukäteen, moni riita jää syntymättä.

Juoksumetrin hinta on sama, mutta yksittäisen seinän työläys vaihtelee. Seuraavat seikat ratkaisevat, eteneekö työ sujuvasti vai hitaasti.

Työtä helpottaa

• pystysuorat urat vapaassa ja helposti tavoitettavassa seinässä,
• betoni, jossa uran kohdalla ei ole tiheää raudoitusta,
• tyhjä huone ilman kalusteita ja valmiita pintoja,
• selkeä suunnitelma ja valmiiksi merkitty reitti ennen porukan saapumista,
• pitkät yhtenäiset osuudet monien lyhyiden pätkien sijaan.

Työtä vaikeuttaa

• hyvin luja, vanha tai korkealujuusbetoni, joka kuluttaa laikkoja nopeasti,
• tiheä raudoitus, jonka takia reittiä on muutettava ja ura tehtävä pätkissä,
• urat korkealla katon rajassa, jolloin työskennellään pään yläpuolella,
• paljon kulmia, haaroja ja lyhyitä osuuksia,
• asuttu asunto, jossa tilat on suojattava pölyltä erityisen huolellisesti,
• kerrostalon rajoitetut työajat,
• valmiit laatoitukset, jotka on ensin purettava.

Jos seinän pinnassa on vanha laatoitus tai paksu rappaus, sen purkaminen on yleensä oma työnsä. Kysy, sisältyykö se urien tekoon vai hoidetaanko se erillisenä työnä.

Kaasuputken ura ei ole valmis työ sellaisenaan. Se on välivaihe, jonka on sovittava yhteen sekä sitä edeltävien että sen jälkeen tulevien töiden kanssa.

Ennen urien tekoa

Kaasusuunnittelija määrittää reitin, rakennesuunnittelija arvioi kantavaan seinään tehtävän muutoksen, ja sähköasentajan on hyvä tietää, mistä hänen kaapelinsa kulkevat. Kaasuputki ei saa olla samassa urassa sähköjohtojen kanssa, ja niiden välillä pidetään etäisyys asiaankuuluvien SFS-EN-standardien ja kaasuasennuksia koskevien teknisten ohjeiden mukaan. Tarkat etäisyydet määrittää suunnittelija. Sähkötyöt saa tehdä vain rekisteröity sähköurakoitsija.

Putken asennus

Putken asentaa uraan vain kaasuasennuksiin pätevä asentaja. Seinän sisällä putkessa ei ole avattavia liitoksia, ja venttiilit sekä sulut jäävät tavoitettaviksi. Putken materiaalin mukaan käytetään korroosiosuojausta, ja putkella on oltava mahdollisuus liikkua hieman lämpötilan vaihdellessa.

Painekoe ennen umpeen laastimista

Uraa ei saa laastia umpeen ennen kuin kaasuasentaja on tehnyt painekokeen ja putki on todettu tiiviiksi. Tässä kohdassa työmailla tapahtuu eniten virheitä: tasoitetyöt ovat aikataulussa, kaasuasentaja ei ole vielä käynyt, ja ura laastitaan umpeen. Myöhemmin seinä joudutaan avaamaan uudelleen koetta ja tarkastusta varten.

Umpeen laastiminen ja pinnat

Ura täytetään laastilla tai muulla materiaalilla, jota kaasuasentaja suosittelee putken tyypin mukaan. Kipsipohjaisia tuotteita ei yleensä käytetä kaasuputken ympärillä, koska ne voivat edistää metalliputken korroosiota. Vasta umpeen laastimisen jälkeen vuorossa ovat tasoite, maalari tai laatoittaja ja keittiön asennus. Ota urasta ja asennetusta putkesta valokuva niin, että mittanauha näkyy seinää vasten. Vuosien päästä porakoneen kanssa olet siitä kiitollinen.

• Liian matala ura: putki on lähes pinnassa, sen päällä oleva kerros jää ohueksi ja halkeilee. Myöhemmin seinään ilmestyy hiushalkeama täsmälleen putken linjalle.
• Katkaistu raudoite: päällepäin ei näy mitään, mutta kantava seinä on heikentynyt. Elementtitalossa tämä voi olla koko talon ongelma, ei vain oman asuntosi.
• Ura jännitettyyn ontelolaattaan: vakava rakenteellinen vaurio, jota ei voi helposti korjata.
• Vinot urat: muutaman vuoden päästä kukaan ei tiedä, mistä putki kulkee, ja porattaessa putkeen voi osua.
• Repeilleet reunat: ilman reunojen sahausta piikattu ura on leveä ja epäsäännöllinen. Täyttö vaatii paljon laastia ja painuu usein.
• Umpeen laastiminen ennen painekoetta: ura on avattava uudelleen, ja työ ja materiaalit maksetaan kahteen kertaan.
• Kaasu ja sähkö liian lähellä toisiaan: puutteellinen etäisyys aiheuttaa ongelmia tarkastuksessa ja on turvallisuusriski.
• Riittämätön pölysuojaus: betonipölyä koko asunnossa, naapuriasunnoissa ja porraskäytävässä. Kyse ei ole vain siivoamisesta, sillä hieno kvartsipöly ärsyttää keuhkoja.

Jos haistat kaasua töiden aikana tai milloin tahansa myöhemmin, älä käytä valokatkaisijoita äläkä avotulta. Avaa ikkunat, poistu tilasta ja soita hätänumeroon 112.

Uran teon nopeus betonissa riippuu betonin lujuudesta, raudoituksesta, työskentelytilasta ja kulmien määrästä. Yleensä porukka ehtii tehdä keittiön muutaman metrin urat yhden työpäivän aikana. Kovassa raudoitetussa betonissa tai pään yläpuolella työskenneltäessä aikaa voi kulua enemmän. Uran teossa ei ole kuivumisaikaa, mutta varaa aikaa siivoukselle, kaasuasentajan käynnille, painekokeelle ja vasta sitten umpeen laastimiselle. Urassa oleva laasti tarvitsee yleensä muutaman päivän ennen kuin sen päälle voi tasoittaa. Tarkan ajan ilmoittaa valmistaja.

Mitä tarkastuksessa katsotaan

• Reitti: vastaa suunnitelmaa, urat ovat pysty- ja vaakasuorassa, ei turhia kaaria.
• Syvyys: sama koko matkalta, putki mahtuu uraan suojauksineen ja täytölle jää tilaa.
• Pohja: tasainen, ilman kohoumia, joiden varassa putki lepäisi pistemäisesti.
• Reunat: siistit, ei seinän sisään suuntautuvia halkeamia.
• Raudoitus: mitään ei ole katkaistu eikä taivutettu. Jos raudoitetta on paljastunut, suunnittelijan on tiedettävä siitä.
• Puhtaus: ura on imuroitu, eikä siinä ole pölyä tai irtonaisia paloja.

Tarkastuksessa auttaa tavallinen suora lauta tai vesivaaka, jonka asetat seinää vasten. Näet heti, muuttuuko syvyys jossain kohdassa.

• urien reitti vastaa kaasuasennuksen suunnitelmaa,
• urat kulkevat pysty- ja vaakasuoraan, ilman vinoja osuuksia,
• syvyys ja leveys riittävät putkelle ja sen umpeen laastimiselle,
• reunat ovat suorat eivätkä halkeile ympäristöön,
• raudoitusta ei ole katkaistu, ja mahdollisesti paljastunut raudoite on kirjattu ja käyty läpi suunnittelijan kanssa,
• urassa ei ole sähkökaapeleita eikä muita johtoja,
• ura on puhdistettu ja valmis putken asennukseen,
• purkujäte on viety pois ja tila siivottu,
• viereiset huoneet ja porraskäytävä eivät ole pölyisiä,
• on sovittu, milloin kaasuasentaja tulee ja milloin painekoe tehdään,
• uraa ei laastita umpeen ennen kuin putki on koeteltu ja todettu kunnossa olevaksi.