Kaksion sähköasennus: asennus ja kalustus

Työ tehdään kahdessa vaiheessa, ja niiden välissä on usein useamman viikon muiden ammattilaisten työt. Ensimmäinen vaihe on asennus, jota kutsutaan myös raakavaiheeksi. Siihen kuuluvat urien ja rasiareikien tekeminen, kaapeleiden vetäminen, rasioiden ja ryhmäkeskuksen asentaminen sekä syötön liittäminen porraskäytävän mittarikeskukselta. Sen jälkeen tulevat tasoitetyöt, kipsilevyasentaja, laatoittaja ja maalari. Toinen vaihe on kalustus: pistorasiat, kytkimet ja valaisinliitännät paikoilleen, johdonsuojat ja vikavirtasuojat keskukseen, ryhmien kytkeminen jännitteisiksi ja niiden kokeilu.

Tavallisessa kaksiossa on olohuone, joka on usein avoin keittiön kanssa, makuuhuone, kylpyhuone ja eteinen, joskus myös erillinen WC, parveke tai sauna. Pistorasioita, kytkimiä, valaisinpisteitä ja kodinkoneiden omia syöttöjä kertyy yleensä muutamia kymmeniä. Ryhmäkeskuksessa on tavallisesti noin 12-18 ryhmää. Määrään vaikuttavat eniten keittiön varustelu, mahdollinen sähkökiuas ja lattialämmitys.

Tarkista ennen sopimusta, mitä paketti tarkalleen sisältää. Epäselvyyksiä syntyy yleensä kolmesta asiasta. Kuuluuko käyttöönottotarkastus pöytäkirjoineen hintaan? Kuka hankkii pistorasiat ja kytkimet, ja tuleeko perussarja vai design-sarja? Sisältyykö vanhojen johtojen purku ja urien paikkaus? Uria paikataan joskus sähköasentajan toimesta, mutta usein työ jää tasoitetöiden tekijälle.

Katselmus ja pisteiden sijoittelu

Hyvä sähköasentaja kiertää asunnon kanssasi ja piirtää pisteet suoraan seinään. Hän kysyy, mihin tulevat sänky, sohva, televisio, työpöytä ja keittiökalusteet. Samalla hän katsoo, millainen syöttö porraskäytävästä tulee, minkä kokoinen pääsulake on, onko liittymä yksi- vai kolmivaiheinen ja missä kunnossa nousujohdot ovat. Näistä syntyy ryhmäjako ja keskuksen kaavio. Kaksioon ei yleensä tarvita laajaa suunnitelmaa, mutta selkeä pohjapiirros pisteineen säästää paljon väärinkäsityksiä.

Vanhan asennuksen purku

Vanhat johdot kulkevat betonielementtitaloissa usein valetuissa putkissa, ontelolaattojen onteloissa tai urissa, joita on vaikea löytää. Käytännössä vanha johto irrotetaan ja jätetään seinään jännitteettömänä, ja uusi vedetään eri reittiä. Tärkeintä on, ettei purun jälkeen jää yhtään unohtunutta johtoa jännitteiseksi. Siksi kaikki irrotetaan jo keskukselta ja merkitään.

Uritus ja rasiat

Urat tehdään urajyrsimellä, jossa on pölynpoisto, ja rasioiden reiät porataan timanttiporalla. Betonissa työ etenee hitaasti ja on äänekästä, tiilessä ja kevytbetonissa nopeammin. Urat kannattaa sijoittaa ns. asennusvyöhykkeille: vaakasuunnassa yleensä noin 30 cm katon alle tai lattian yläpuolelle, pystysuunnassa noin 10-20 cm nurkista, ovista ja ikkunoista. Silloin myös kymmenen vuoden päästä joku osaa arvata, mihin ei kannata porata. Kantaviin seiniin ei saa tehdä syviä eikä pitkiä vaakauria. Jos olet epävarma, kysy rakennesuunnittelijan näkemys ennen töiden aloittamista.

Kaapeloinnit ja ryhmäkeskus

Kaapelit asennetaan uriin tai taipuisiin suojaputkiin ja kiinnitetään laastilla tai kiinnikkeillä. Jokaiselle rasialle jätetään johtoa riittävästi, jotta kytkeminen onnistuu väljästi. Eteiseen asennetaan uusi ryhmäkeskus, yleensä uppoasennuksena. Myös nousujohdolta tuleva huoneiston syöttö uusitaan usein samalla, koska vanha on alimitoitettu.

Kalustus, käyttöönotto ja tarkastus

Maalauksen ja laatoituksen jälkeen sähköasentajat palaavat. He asentavat kalusteet, kytkevät keskuksen, merkitsevät ryhmät ja ottavat ne käyttöön yksi kerrallaan. Lopuksi tehdään käyttöönottotarkastus, jossa mitataan muun muassa eristysresistanssi, vikasilmukan impedanssi, vikavirtasuojien toiminta ja suojajohtimien jatkuvuus. Tuloksena saat tarkastuspöytäkirjan, joka kannattaa säilyttää. Sitä kysytään vakuutusasioissa, asuntoa myytäessä ja joskus pääsulaketta muutettaessa.

Kuinka kauan työ kestää

Kahden asentajan työryhmältä kaksion raakavaihe vie tavallisesti noin 4-7 työpäivää, betonielementtitalossa usein pidempään. Kalustus ja tarkastus kestävät yleensä 1-2 päivää. Vaiheiden välillä odotetaan urien paikkausta, tasoitusta, laatoitusta ja maalausta. Urien laasti tai tasoite kuivuu paksuudesta riippuen noin vuorokaudesta muutamaan päivään, pintavalut ja vedeneristykset selvästi pidempään valmistajan ohjeen mukaan.

Päätökset, joita on hankala muuttaa myöhemmin

• Keittiösuunnitelma. Ilman kalustepiirrosta sähköasentaja ei tiedä, mihin tulevat uuni, liesitaso, astianpesukone, jääkaappi ja liesituuletin. Liesi tarvitsee yleensä oman, usein kolmivaiheisen syötön. Työtason pistorasioiden pitää osua kaappien väliin, ei niiden taakse.
• Huonekalujen paikat. Jos olohuone on samalla etätyöpiste tai makuuhuoneesta tulee myöhemmin lastenhuone, tarvitaan enemmän pistorasioita ja toisenlainen kytkinten sijoittelu.
• Kylpyhuone ja sauna. Pyykinpesukoneen, kuivausrummun, peilikaapin valaistuksen, sähköisen pyyhekuivaimen ja lattialämmityksen paikat. Jos asunnossa on sauna, kiuas tarvitsee oman ryhmänsä ja sopivan syöttökaapelin.
• Tietoliikenne ja televisio. Jos haluat kiinteän verkkoyhteyden makuuhuoneeseen tai television luo, tietoliikenteen suojaputket asennetaan samaan aikaan sähköjen kanssa. Kysy taloyhtiöltä, missä talon kuitu- tai antennijakamo on.
• Valaistus. Kattoon upotettavat spotit, LED-nauhat ja eteisen valon ohjaus kahdesta paikasta. Kaikki tämä on päätettävä ennen kaapelointia.

Taloyhtiö ja naapurit

Tee taloyhtiölle muutostyöilmoitus ennen töiden alkua ja sovi aikataulusta isännöitsijän kanssa. Porraskäytävän mittarikeskus ja nousujohdot ovat taloyhtiön tai verkkoyhtiön vastuulla, joten niihin kohdistuvista töistä sovitaan etukäteen. Taloyhtiön vastuunjakotaulukosta näet, mikä kuuluu osakkaalle ja mikä yhtiölle. Jos pääsulaketta halutaan suurentaa, muutos tehdään verkkoyhtiön kautta. Sähköurakoitsija hoitaa tämän yleensä puolestasi. Noudata myös järjestyssääntöjä eli sitä, mihin aikaan meluisia töitä saa tehdä, ja kerro naapureille urituspäivistä etukäteen.

Kaasu asunnossa

Kaasuliesiä on Suomessa vähän, mutta joissakin vanhoissa kerrostaloissa niitä vielä on. Silloin sähköasentajien täytyy tietää, missä kaasuputki kulkee. Jos haistat kaasua töiden aikana, älä kytke mitään päälle tai pois. Avaa ikkunat, poistu asunnosta ja soita hätänumeroon 112.

Kaapelit ja johtimet

Nykyään käytetään kuparijohtimia. Valaistusryhmiin käytetään yleensä 1,5 mm²:n kaapelia, kuten MMJ 3×1,5S, ja pistorasiaryhmiin 2,5 mm²:n kaapelia. Liedelle vedetään tavallisesti viisijohtiminen 2,5 mm²:n kaapeli, tai tehon ja valmistajan ohjeen mukaan järeämpi. Vanhoissa asunnoissa saattaa olla kaksijohdinjärjestelmä ilman erillistä suojajohdinta tai paikoin alumiinijohtoja. Uuden ja vanhan johdon yhdistäminen samaan liittimeen on huono ajatus, koska liitos voi löystyä, lämmetä ja aiheuttaa palon. Jos osa vanhasta asennuksesta jätetään, se liitetään vain siihen tarkoitetuilla liittimillä ja suojaus tarkistetaan.

Suojalaitteet keskuksessa

• Vikavirtasuoja, jonka laukaisuvirta on 30 mA, suojaa ihmisiä sähköiskulta. Pistorasiaryhmissä ja kylpyhuoneessa se kuuluu sähköasennusstandardien (SFS 6000 -sarja) mukaan aina asennukseen.
• Yhdistelmäsuojat eli johdonsuojakatkaisija ja vikavirtasuoja samassa laitteessa jokaiselle tärkeälle ryhmälle. Kun pesukone vikaantuu, koko asunto ei pimene, vaan vain yksi ryhmä. Ne ovat tilaa vievämpiä ja kalliimpia, mutta kaksiossa ne kannattaa ainakin keittiöön ja kylpyhuoneeseen.
• Ylijännitesuoja suojaa elektroniikkaa verkon ylijännitteiltä. Sen hyöty riippuu myös talon pääkeskuksen suojauksesta, joten kysy asiasta sähköasentajalta.

Rasiat ja kalusteet

Betoniin ja tiileen asennetaan uppoasennusrasiat, kipsilevyseinään ontelorasiat kiinnityskorvakkeineen. Jos haluat kaksois- tai kolmoispistorasiat vierekkäin, rasiat porataan tarkalla jaolla, muuten yhteiskehys ei istu. Kalusteet eroavat lähinnä ulkonäöltään ja mekaniikan kestävyydeltään. Edullinen kytkin voi alkaa takkuilla muutamassa vuodessa, laadukkaampi kestää vuosikymmeniä.

Älykoti

Jos harkitset valojen tai sälekaihtimien älyohjausta, päätä siitä ennen raakavaihetta. Osa järjestelmistä tarvitsee syvemmät rasiat tai nollajohtimen kytkinrasiaan. Nollan lisääminen myöhemmin tarkoittaa uutta uritusta.

NUMIQin hinnastossa asunnon sähköasennukselle on omat pakettinsa huoneluvun mukaan. Ero ei ole vain neliöissä, vaan myös ryhmien määrässä, keskuksen koossa ja työmaalla kuluvassa ajassa.

• Yksiö on yksi asuinhuone, ja keittiö on usein samassa tilassa tai keittokomerossa. Ryhmiä on vähemmän, keskus on pienempi ja työ nopeampi.
• Kaksio, eli tämä sivu, tuo mukaan erillisen makuuhuoneen ja lähes aina täysimittaisen keittiön. Tässä mietitään erityisesti ryhmien jakoa keittiön, olohuoneen ja makuuhuoneen välillä, eteisen valon ohjausta kahdesta paikasta ja riittävää pistorasiamäärää etätyöpisteelle.
• Kolmio sisältää yhden huoneen lisää, pidemmän käytävän ja usein erillisen WC:n. Ryhmiä on selvästi enemmän, keskukseen tarvitaan lisärivi ja työtä tulee lisää.
• Neliöt ja viisiöt ovat yleisempiä uudiskohteissa tai suurissa kantakaupungin asunnoissa. Niissä on usein useampi märkätila, sauna, laajempi lattialämmitys ja tarkempi sähkösuunnitelma.

Kaksiossa erikoista on se, että pienelle alalle mahtuu lähes kaikki, mitä isossakin asunnossa on: täysi keittiö, kylpyhuone pesukoneineen, usein sauna, työpiste ja makuuhuone. Keskuksen pitää silti mahtua kerrostaloasunnon kapeaan eteiseen. Jos kaksiossasi on iso olohuone, joka jaetaan kahteen osaan, tai aiot erottaa olohuoneesta väliseinällä uuden huoneen, kysy neuvoa sähköasentajalta. Laajuudeltaan olet silloin lähempänä kolmion pakettia.

Helpottaa

• Tyhjä asunto ilman huonekaluja, purettuine laatoituksineen ja lattiapintoineen
• Tiili- tai kipsilevyväliseinät, joihin urat syntyvät nopeasti
• Valmis keittiösuunnitelma ja selvä huonekalujen sijoittelu
• Pääsy mittarikeskukselle ja etukäteen sovittu aikataulu isännöitsijän kanssa

Vaikeuttaa

• Kovat betonielementtiseinät, joissa urajyrsin etenee hitaasti ja terät kuluvat nopeasti
• Asuttu asunto, jossa huonekaluja pitää siirrellä ja kaikki suojata pölyltä
• Pisteiden siirrot kesken työn, jolloin uusia uria tehdään jo paikattuihin kohtiin
• Vanhentunut nousujohto, joka pitää ratkaista taloyhtiön ja verkkoyhtiön kanssa
• Alakatot, spottivalot ja LED-nauhat, jotka lisäävät pisteitä ja aikaa

Yhteensovitus muiden ammattilaisten kanssa

Sähköasentaja tulee purkutöiden jälkeen, yleensä samaan aikaan LVI-asentajan kanssa. Heidän pitää sopia reiteistä, jotta kaapeli ei risteä putkien kanssa ja pesukoneen pistorasia ei jää aivan viemärin viereen. Kylpyhuoneessa rasiat ja läpiviennit tehdään ennen vedeneristystä, ja ne tiivistetään eristysjärjestelmän ohjeiden mukaan. Sen jälkeen tulevat urien paikkaus, tasoitteet, kipsilevyt, laatoitus ja maalaus. Kalustus tehdään vasta maalauksen jälkeen, muuten kalusteet likaantuvat. Varmista, että laatoittaja leikkaa aukot tarkasti rasioiden ympäriltä eikä rasia jää liian syvälle laatan alle.

• Liian vähän pistorasioita. Käytännössä olohuoneessa on usein vuoden päästä jatkojohtoja joka puolella. Varaa television ja työpöydän kohdalle enemmän pistorasioita kuin nyt tuntuu tarpeelliselta.
• Kaikki samassa ryhmässä. Vedenkeitin, mikroaaltouuni ja kahvinkeitin samassa ryhmässä tarkoittavat laukeavaa suojaa ruoanlaiton aikana.
• Urat asennusvyöhykkeiden ulkopuolella. Vinot ja satunnaiset urat johtavat vuosien päästä porattuun kaapeliin, kun joku kiinnittää hyllyä.
• Puuttuva lisäpotentiaalintasaus kylpyhuoneessa. Päällepäin mitään ei näy, mutta laitteen vikaantuessa se on turvallisuusriski. Tarkastuksessa asia on todettava.
• Merkitsemätön keskus. Vian sattuessa kukaan ei tiedä, mikä suoja katkaisee mitäkin. Jokaisella ryhmällä pitää olla luettava merkintä.
• Löysät liitokset rasioissa. Huonosti kiristetyt liittimet lämpenevät. Merkkinä on vilkkuva valo, palaneen haju tai tummunut pistorasia.
• Kalustus ennen maalausta. Maaliin tahriintuneita kytkimiä ja kehyksiä ei saa enää puhtaiksi, vaan ne pitää vaihtaa.

Asunnon sähköasennukset saa tehdä ja kytkeä vain rekisteröity sähköurakoitsija, joten johtoihin, rasioihin tai keskukseen et itse koske. Valmisteluissa voit kuitenkin auttaa paljon, ja hyvin tehty pohjatyö nopeuttaa asentajien työtä ja vähentää virheitä.

1. Tyhjennä huoneet huonekaluista, tai kokoa ne keskelle huonetta ja peitä hyvin.
2. Hanki keittiösuunnitelma valmiiksi ja tulosta siitä kopio työmaalle.
3. Merkitse teipillä lattiaan sängyn, sohvan, television ja työpöydän paikat.
4. Listaa jokaiseen huoneeseen, mitä laitteita siellä käytetään ja mihin aikaan yhtä aikaa.
5. Suojaa lattiat suojapahvilla ja teippaa ovien raot ja ilmanvaihtoventtiilit pölyn varalta.
6. Selvitä isännöitsijältä mittarikeskuksen sijainti ja huoltoyhtiön yhteystiedot.
7. Siivoa ja kanna purkujätettä pois sovitusti, mutta jätä vanhat johdot asentajien irrotettaviksi.
8. Valokuvaa seinät urineen ennen paikkausta ja tallenna kuvat kaapelireittien muistiksi.

Varaa vastaanottoon aikaa ja kierrä asunto huone huoneelta yhdessä sähköasentajan kanssa. Sytytä jokainen valo, kokeile jokainen pistorasia yksinkertaisella laitteella tai jännitteenkoettimella ja paina vikavirtasuojien testipainiketta.

• Käyttöönottotarkastuksen pöytäkirja on luovutettu, allekirjoitettu ja ilman vakavia puutteita
• Keskuksen jokainen johdonsuoja ja vikavirtasuoja on merkitty luettavasti
• Asuntoon on jätetty keskuksen kaavio ja mieluiten myös piirros kaapelireiteistä
• Kaikissa pistorasioissa on jännite ja ne ovat suorassa ilman rakoja kehyksen alla
• Kytkimet ohjaavat oikeita valoja ja eteisen valo toimii kahdesta paikasta
• Vikavirtasuojat laukeavat testipainiketta painettaessa
• Uunin, lieden, astianpesukoneen ja pyykinpesukoneen syötöt ovat keittiösuunnitelman mukaisissa paikoissa
• Kylpyhuoneessa on lisäpotentiaalintasaus ja pistorasiat ovat suihkun ja ammeen vyöhykkeiden ulkopuolella
• Kiukaan ohjauskeskus ja syöttö on kytketty ja koekäytetty, jos asunnossa on sauna
• Asuntoon ei ole jäänyt yhtään irtonaista johdinta ilman kantta tai liitintä
• Työmaa on siivottu ja purkujäte viety sovitusti