Yksiön sähköasennus: asennus ja kalustus

Sähköasentajat jakavat työn kahteen vaiheeseen. Niiden välissä muut ammattilaiset tekevät omat työnsä.

Asennusvaihe eli raakaveto tehdään ennen tasoitteita, laatoitusta ja maalausta. Sähköasentaja merkitsee reitit, tekee urat tai avaa vanhat putkireitit, asentaa rasiat kytkimille ja pistorasioille, vetää johdot ja valmistelee paikan ryhmäkeskukselle. Vaiheen lopussa seinistä näkyy vain johtojen päitä.

Kalustus tehdään vasta maalauksen jälkeen, kun seinät ovat valmiit. Silloin asennetaan kytkimet, pistorasiat ja peitelevyt, kytketään keskuksen johdonsuojat, liitetään valaisinpisteet, liesi, uuni ja mahdollinen kiuas ja mitataan koko asennus.

Yksiössä kyse on yleensä eteisestä, yhdestä huoneesta, keittokomerosta tai tupakeittiöstä sekä kylpyhuoneesta, jossa on usein myös wc ja joskus sauna. Urakoitsijoiden paketit eroavat siinä, sisältyvätkö tarvikkeet, urien paikkaus, valaisinten asennus ja käyttöönottotarkastuksen pöytäkirja. Käy tarjous läpi kohta kohdalta.

NUMIQissa jokaisella asuntokoolla on oma hinnastonimike. Ero ei ole pelkästään johtometreissä. Huoneiden määrän mukana muuttuvat myös keskuksen koko, ryhmien määrä, työaika ja töiden järjestely.

• Yksiö (tämä nimike): pieni pinta-ala, lyhyet reitit ja yksi asuinhuone. Suurin osa työstä on keittiössä ja kylpyhuoneessa, ei huoneessa. Ryhmäkeskus on pienempi, ja ryhmiä on tavallisesti noin kymmenkunta. Kahden asentajan työpari tekee raakavedon yleensä muutamassa päivässä.
• Kaksio: mukaan tulee toinen huone ja sen myötä uusi valaistus- ja pistorasiaryhmä. Keskukseen tarvitaan enemmän moduulipaikkoja, ja reitit eteisestä pitenevät.
• Kolmio: ryhmät jaetaan huoneiden ja alueiden mukaan. Isompi keskus on tavallinen, ja suuremman kulutuksen vuoksi pääsulakkeiden riittävyys kannattaa tarkistaa.
• Neljän ja viiden huoneen asunnot: ryhmiä on paljon, kylpyhuoneita usein kaksi, keittiö on isompi ja heikkovirtaa vedetään useaan huoneeseen. Työ kestää pidempään, eikä se pysy järjestyksessä ilman tarkkaa suunnitelmaa.

Pienessä asunnossa on yksi erityispiirre: keittiö vie suuren osan sekä kulutuksesta että pistorasioista. Liesi, uuni, astianpesukone, jääkaappi, mikroaaltouuni, vedenkeitin ja usein myös pyykinpesukone ovat muutaman metrin alueella. Siksi keittiön omista ryhmistä ei kannata tinkiä sillä perusteella, että asunto on pieni. Tupakeittiöllisessä yksiössä mieti tarkkaan, mihin tulevat keittiökaapisto ja mihin sänky tai sohva, koska sama seinä palvelee usein molempia.

Yksiöön kuuluu monesti myös sauna. Sähkökiuas tarvitsee oman kolmivaiheisen syötön, ja saunassa käytetään kuumuutta kestävää johtoa kiuasvalmistajan ohjeen mukaan. Sauna lisää työtä ja ryhmiä selvästi, mutta asunto pysyy silti yksiönä.

Jos mietit, valitsetko tämän nimikkeen vai kaksion, ratkaisee asuinhuoneiden todellinen määrä. Yksiö, jossa on erillinen keittiö (1h+k), on edelleen yksiö. Keittiötä ei lasketa huoneeksi, vaikka sinne tulisi muutama pistorasia lisää.

Pistorasioiden, kytkimien ja valojen suunnitelma

Käytännössä käy usein niin, että sähköasentaja tulee tyhjään asuntoon ja omistaja näyttää pistorasioiden paikat suoraan seinästä. Niinkin pärjää, mutta työ helpottuu, jos sinulla on edes yksinkertainen luonnos jokaisesta tilasta:

• mihin keittiökaapisto tulee, kuinka korkealla työtaso on ja missä kodinkoneet ovat,
• missä ovat sänky, sohva, televisio ja työpöytä,
• onko pyykinpesukone kylpyhuoneessa vai keittiössä,
• missä on kattovalo ja haluatko valon työtason yläpuolelle, peilin viereen tai eteiseen kahdesta paikasta ohjattavana,
• tarvitsetko datakaapelin televisiolle ja reitittimelle tai liitännän taloyhtiön kuituverkkoon.

Keittiö kannattaa suunnitella ennen asennusvaihetta, esimerkiksi keittiöliikkeen kanssa. Kaapin taakse jäävää pistorasiaa tai väärälle puolelle tullutta uunin liitäntää on hankala siirtää jälkikäteen, koska silloin joudutaan avaamaan tuore tasoite.

Taloyhtiö ja isännöitsijä

Kerrostalossa kaikki ei ole sinun. Porraskäytävän mittarikeskus, nousujohdot ja pääsulakkeet ennen mittaria kuuluvat taloyhtiölle tai verkkoyhtiölle. Tee isännöitsijälle taloyhtiön käytännön mukainen muutostyöilmoitus ennen töiden aloittamista. Samalla selviää, kuka voi katkaista syötön asuntoon, mihin aikaan meluisia töitä saa tehdä ja minne purkujätteen voi viedä. Jos tarvitset suuremmat pääsulakkeet esimerkiksi induktiotason, uunin ja kiukaan vuoksi, asiasta sovitaan verkkoyhtiön ja taloyhtiön kanssa. Sitä ei voi hoitaa omin päin.

Mitä asunnossa pitää valmistella

Asunnon pitää olla tyhjä, sinne pitää päästä, ja työkaluille tarvitaan väliaikainen sähkö. Sen sähköasentaja yleensä järjestää itse työmaapistorasiana keskuksen viereen. Ennen urien jyrsintää on hyvä tietää, missä kulkevat vesiputket, jotta niitä ei osuta. Ennen vuotta 1994 rakennetuissa taloissa tasoitteissa ja liimoissa voi olla asbestia, joten ennen urien jyrsintää ja purkua tehdään yleensä asbestikartoitus. Jos asbestia löytyy, purkutyöt tekee siihen pätevöitynyt urakoitsija. Jos asunnossa on kaasuliesi ja haistat kaasua, poistu asunnosta, älä käytä sähkölaitteita tai valokatkaisijoita ja soita 112.

Vanhan asennuksen purku

Ensin sähköasentaja katkaisee asunnon syötön ja varmistaa mittaamalla, ettei johdoissa ole jännitettä. Vanha keskus, kytkimet, pistorasiat ja valaisimet puretaan. Vanhat johdot joko vedetään pois tai irrotetaan ja jätetään seinään. Betonitalossa vanhat johdot vedetään usein pois valetuista putkista, jolloin samoihin putkiin saadaan uudet. Jos johto jää seinään, se ei saa olla kytkettynä mihinkään, jotta kukaan ei käytä sitä myöhemmin vahingossa.

Reitit, urat ja rasiat

Johtoreitit kulkevat pysty- ja vaakasuoraan, eivät vinottain. Syy on turvallisuus: kun joku myöhemmin poraa seinään hyllyä varten, hän osaa arvioida, missä johto voi kulkea. Vaakareitit kulkevat yleensä hieman katon alapuolella tai lattian yläpuolella, pystyreitit rasioiden ylä- ja alapuolella. Urat jyrsitään urajyrsimellä, jossa on kohdepoisto, ja rasioiden reiät porataan reikäsahalla tai timanttiporalla. Rasiat kiinnitetään laastilla tai kipsillä. Pistorasioiden ja kytkimien korkeus sovitaan etukäteen ja pidetään samana koko asunnossa.

Johdot ja ryhmäkeskus

Valaistusryhmissä käytetään tavallisesti kuparijohtoa, jonka poikkipinta on 1,5 mm², ja pistorasiaryhmissä 2,5 mm². Asuntoasennuksissa yleinen johtotyyppi on MMJ. Liesi tai keittotaso saa oman, yleensä kolmivaiheisen syötön, ja uusiin asennuksiin liitetään yleensä myös liesivahti. Omat ryhmät saavat pyykinpesukone, astianpesukone, uuni, sähkökiuas ja mahdollinen kylpyhuoneen sähköinen lattialämmitys. Kylpyhuoneessa otetaan huomioon suihkun ja ammeen ympärillä olevat alueet, joihin pistorasioita ja kytkimiä ei saa asentaa. Nämä säännöt tulevat SFS 6000 -standardisarjasta, jonka sähköasentaja tuntee.

Ryhmäkeskus jää yleensä eteiseen vanhan paikalle, koska sinne tulee syöttö porraskäytävästä. Tilalle asennetaan uusi kotelo, jossa on riittävästi moduulipaikkoja ja vähän varaa tulevalle. Siihen tulevat ryhmien johdonsuojat ja vikavirtasuoja. Pistorasiaryhmissä vikavirtasuojan laukaisuvirta on yleensä 30 mA. Tilanteen mukaan lisätään myös ylijännitesuoja. Ennen urien paikkausta koko asunto kannattaa valokuvata, jotta tiedät myöhemmin, missä johdot kulkevat.

Kalustus

Kun tasoitteet, laatoitus ja maalaus ovat valmiit, sähköasentaja tulee takaisin. Hän asentaa kytkimet, pistorasiat ja peitelevyt, liittää valaisinpisteet, lieden, uunin ja kiukaan sekä kytkee ja merkitsee ryhmäkeskuksen. Valaisinten asennuksesta sovitaan erikseen. Joskus ne kuuluvat pakettiin, joskus valaisinpisteeseen jätetään vain liitin ja valaisimet asennetaan myöhemmin.

Mittaukset ja käyttöönottotarkastus

Lopuksi asennus mitataan: eristysresistanssi, vikasilmukan impedanssi, vikavirtasuojan toiminta ja suojajohtimen jatkuvuus. Urakoitsija tekee käyttöönottotarkastuksen ja luovuttaa siitä pöytäkirjan. Asennusta ei pidä ottaa käyttöön ennen tarkastusta. Pöytäkirjasta on hyötyä myös asuntoa myytäessä ja vakuutusyhtiön kanssa vahinkoja selvitettäessä.

Tiilitalossa uria voi jyrsiä melko vapaasti, kunhan varoo kantavia rakenteita ja palkkeja. Betonielementtitalossa tilanne on toinen. Kantaviin betoniseiniin ei kannata jyrsiä syviä uria, etenkään vaakasuoraan, koska rakenne heikkenee ja betonissa on raudoitus. Siksi sähköasentaja valitsee muita reittejä:

• valetut putket: monissa elementtitaloissa johdot kulkevat betoniin valetuissa putkissa, ja jos putket ovat ehjät, uudet johdot vedetään niihin,
• lattia: jos tulee uusi pintavalu tai lattiarakenne, johdot voidaan viedä suojaputkissa sen alla ja seinään vain lyhyesti ylöspäin,
• väliseinät: kevyitä väliseiniä on helpompi urittaa, ja kipsilevyseinissä johdot kulkevat rungon sisällä,
• koteloinnit ja alakatot: kylpyhuoneessa ja keittiön yläkaappien kohdalla johdot voi piilottaa kipsilevyrakenteisiin,
• johtolistat: jos muuta reittiä ei löydy, pinta-asennus johtolistassa on toimiva, vaikkei kaunein ratkaisu.

Jos kylpyhuone uusitaan samalla kokonaan, esimerkiksi taloyhtiön putkiremontin yhteydessä, sähköt suunnitellaan yhdessä uusien seinien, vesijohtojen ja vedeneristyksen kanssa.

Saman kokoisessakin asunnossa työ voi kestää eri ajan. Työ sujuu helpommin, kun:

• asunto on tyhjä ja valmiina karkeisiin töihin,
• keittiösuunnitelma ja kalusteiden sijoittelu ovat valmiina,
• samalla tehdään uudet lattiat ja tasoitteet, jolloin urat eivät haittaa ketään,
• seinämateriaali on helppo jyrsiä tai vanhat putket ovat ehjät,
• syöttö porraskäytävästä on kunnossa eikä sitä tarvitse uusia.

Työtä taas pidentää ja hankaloittaa:

• asunto, jossa asutaan tai jossa on tavaraa,
• kantavat betoniseinät, joille joudutaan etsimään korvaavia reittejä,
• valmiit laatoitukset tai pinnat, joita ei saa vahingoittaa,
• viime hetken muutokset, kun rasioita siirretään jyrsinnän jälkeen,
• vaurioitunut tai liian pieni syöttö asuntoon, joka pitää hoitaa taloyhtiön kanssa,
• sauna, lattialämmitys ja muut lisäryhmät,
• paljon erikoistoiveita: useita valaistusryhmiä, LED-nauhoja tai dataa jokaiselle seinälle.

Sähköasentaja kuuluu remontin alkuun. Tavallinen järjestys yksiössä on tällainen: purkutyöt, sähköjen raakaveto, LVI-asentajan vesi- ja viemärityöt, väliseinät ja alakatot, tasoitetyöt, vedeneristys ja laatoitus, maalaus, sähköjen kalustus, keittiön asennus ja lopuksi käyttöönottotarkastus.

Huomioi yhteensovituksessa:

• LVI-asentaja: pyykinpesukoneen ja suihkun läheiset rasiat pitää sovittaa vesiliitäntöjen kanssa,
• laatoittaja: rasiat kannattaa sijoittaa niin, että ne osuvat saumaan tai laatan keskelle, ja märkätilan läpiviennit tiivistetään vedeneristyksen kanssa valmistajan ohjeen mukaan,
• keittiöliike: työtason korkeus ja kodinkoneiden paikat ratkaisevat pistorasioiden paikat,
• kipsilevyasentaja: johdot alakattoihin ja kotelointeihin pitää vetää ennen kuin levyt suljetaan,
• maalari: kalustus tehdään maalauksen jälkeen, joten peitelevyt eivät likaannu.

Yksiön raakaveto kestää kahden asentajan työparilta yleensä kahdesta neljään työpäivää seinämateriaalista ja laajuudesta riippuen. Asennusvaiheen ja kalustuksen väliin jää aikaa tasoitteille, laatoitukselle ja maalaukselle, usein useita viikkoja. Itse kalustus mittauksineen vie tavallisesti päivän. Urat paikataan vasta, kun reitit on tarkistettu. Kipsi- tai tasoitepaikkaus tarvitsee valmistajan mukaan muutamasta tunnista vuorokauteen ennen seuraavaa työvaihetta.

• Liian vähän pistorasioita työtason kohdalla: vuoden päästä ruokaa laitetaan jatkojohdon kanssa. Pienessä keittiössä pistorasioita kannattaa olla työtason yläpuolella useassa kohdassa.
• Kaikki samassa ryhmässä: kun uuni, vedenkeitin ja pyykinpesukone ovat päällä yhtä aikaa, sulake laukeaa. Suurten laitteiden omat ryhmät estävät tämän.
• Vanhan ja uuden johdon jatkaminen: jos uusi johto jatketaan vanhaan maadoittamattomaan tai alumiiniseen johtoon väärin, liitos lämpenee ja voi aiheuttaa tulipalon. Kokonaisuudistuksessa vanhat johdot irrotetaan kokonaan.
• Puuttuva vikavirtasuoja: asennus toimii, mutta suoja sähköiskua vastaan puuttuu. Käyttöönottotarkastus paljastaa tämän.
• Pistorasiat kaappien takana: kaapin kyljen tai jääkaapin taakse jäävää rasiaa ei voi käyttää. Ilman keittiösuunnitelmaa tämä tapahtuu helposti.
• Kytkin oven takana: jos ovi aukeaa kytkimen puolelle, sitä joutuu hapuilemaan ovilehden takaa. Tarkista oven aukeamissuunta etukäteen.
• Vuotava läpivienti kylpyhuoneessa: huonosti tiivistetty rasia märkätilan seinässä päästää vettä rakenteisiin, ja vaurio huomataan usein vasta vuosien päästä.
• Merkitsemätön keskus: vuoden päästä kukaan ei tiedä, mikä sulake kuuluu kylpyhuoneelle. Ryhmien merkinnät kuuluvat luovutukseen.
• Ei valokuvia: hyllyä kiinnitettäessä porataan johtoon. Kuvat reiteistä ennen paikkausta vievät hetken.

Miksi osa virheistä tulee esiin vasta myöhemmin? Uusi asennus näyttää aluksi toimivan moitteettomasti. Heikot kohdat paljastuvat vasta arjen kuormituksessa, esimerkiksi talvella, kun lämmitin, uuni, kiuas ja pyykinpesukone ovat käytössä samaan aikaan.

Pyydä vastaanotossa sähköasentajaa näyttämään ryhmäkeskus ja käy asunto läpi tila kerrallaan. Paina vikavirtasuojan testipainiketta, jolloin suojan pitää laueta heti. Sytytä kaikki valot ja kokeile kytkimet. Pistorasiat voit kokeilla tavallisella laitteella tai yksinkertaisella pistorasiatesterillä. Älä avaa asennusta itse, se kuuluu sähköasentajalle.

• käyttöönottotarkastuksen pöytäkirja on luovutettu ja allekirjoitettu,
• keskuksessa on kaikkien ryhmien merkinnät ja ne vastaavat todellisuutta,
• vikavirtasuoja laukeaa testipainikkeesta,
• kaikki pistorasiat ja kytkimet ovat tukevasti kiinni, suorassa ja sovitulla korkeudella,
• jokainen valo syttyy kaikista sovituista paikoista,
• liedellä, uunilla, astianpesukoneella, pyykinpesukoneella ja kiukaalla on omat liitäntänsä,
• lieden turvalaite toimii, jos se kuuluu asennukseen,
• kylpyhuoneessa ei ole pistorasioita tai kytkimiä kielletyillä alueilla,
• käyttämättömät vanhat johdot on irrotettu ja eristetty,
• sinulla on valokuvat johtoreiteistä ennen paikkausta,
• data- ja antennikaapelit on päätetty ja merkitty,
• rasioiden ja keskuksen ympäristö on paikattu ja siisti.