Keraamisen välipohjan asennus

Kyse on niin sanotusta puolielementtirakenteesta. Osa rakenteesta tulee työmaalle valmiina tehtaalta, ja loppu tehdään paikan päällä valamalla. Tuloksena on yhtenäinen teräsbetonilaatta, jonka alapinta on keraaminen.

Järjestelmän pääosat

• Keraamibetonipalkit: palkin alaosa on keraaminen kouru, jonka sisään on valettu teräksinen ristikkoraudoitus. Ristikko nousee palkin yläpuolelle ja sitoo palkin valun jälkeen laattaan. Palkkeja valmistetaan eri pituisina huoneen jännevälin mukaan.
• Täyttölohkot ovat onttoja keraamisia kappaleita, jotka asetetaan palkkien väliin. Niitä on eri korkuisina, ja rakennesuunnittelija valitsee korkeuden jännevälin ja kuormien perusteella.
• Päällevalu on lohkojen päälle tuleva betonikerros, yleensä noin 4-6 cm paksu. Sen sisään asennetaan raudoitusverkko. Betoni täyttää myös lohkojen väliset kohdat palkkien päällä ja muodostaa näin laatan kantavat rivat.
• Reunapalkki on kantavien seinien päällä kiertävä teräsbetoninen kehä. Se sitoo välipohjan muuriin ja jäykistää koko rakennusta.
• Asennustuet ovat väliaikaisia teleskooppitukia ja niiden päällä olevia tukipalkkeja, jotka kantavat välipohjan, kunnes betoni on saavuttanut lujuutensa.

Miksi juuri keramiikka

Keraaminen alapinta on samaa materiaalia kuin tiilimuuri, joten rappaus tai tasoite tarttuu kattoon samalla tavalla kuin seiniin. Välipohja on kevyempi kuin samanpaksuinen umpinainen betonilaatta, mikä keventää seinille ja perustuksille tulevaa kuormaa. Ontot lohkot vaimentavat myös hieman ilmaääntä. Askelääniin tarvitaan silti kelluva lattia.

Keraaminen välipohja on hyvä valinta selkeisiin pientalojen pohjiin, joissa jännevälit ovat tavanomaisia. Palkit ovat niin kevyitä, että kaksi ihmistä pystyy kantamaan ja asentamaan ne käsin. Valua varten riittää betoniauto ja pumppu, pienessä kohteessa jopa oma betonimylly.

Vertailu muihin välipohjiin

• Paikallavalettu teräsbetonilaatta taipuu monimutkaisiin muotoihin, pitkiin jänneväleihin, ulokkeisiin ja parvekkeisiin. Se vaatii kuitenkin muotin koko alalle, enemmän raudoitusta ja enemmän betonia. Laatta on raskaampi ja työläämpi.
• Ontelolaatat ovat Suomessa kivitalojen yleisin välipohja. Ne asennetaan nopeasti, usein päivässä, ja niiden päällä voi kulkea heti. Tarvitset kuitenkin nosturin, hyvän ajoyhteyden tontille ja tarkasti muuratut seinät. Rikkonaisiin pohjiin ne sopivat huonommin.
• Kuorilaatat ovat ohuita, raudoitettuja betonielementtejä, joiden päälle valetaan laatan loppupaksuus. Niiden alapinta on sileää betonia, ja nekin asennetaan nosturilla.
• Puupalkkivälipohja on kevyt ja nopea, ja puutaloissa se on luonteva valinta. Ääntä se vaimentaa heikommin, eikä se ole yhtä jäykkä kuin betonilaatta.

Missä rajat tulevat vastaan

Suuriin avoimiin tiloihin ilman välitukea rakennesuunnittelija ei usein suosittele tätä ratkaisua, tai hän suunnittelee korkeammat lohkot ja tiheämmän palkkijaon. Ulokeparvekkeita ja ulokkeita ei tehdä suoraan palkki-lohkorakenteena. Käytännössä ne valetaan paikalla erillisenä osana, joka liitetään muuhun välipohjaan. Jos vanhan kivitalon puuvälipohja vaihdetaan keraamiseen, pitää selvittää, kantaako vanha muuri uuden, raskaamman rakenteen. Älä aloita ilman rakennesuunnittelijan arviota.

Välipohja on kantava rakenne, eikä sitä asenneta silmämääräisesti vaan suunnitelmien mukaan. Suurin osa ongelmista syntyy jo ennen kuin ensimmäinen palkki on paikallaan.

Suunnitelmat

Välipohjaan kuuluu asennuskaavio. Siinä määritellään palkkien tyyppi, pituudet ja sijainti, lohkojen korkeus, tuplapalkkien ja aukkojen vaihtopalkkien paikat, reunapalkin raudoitus ja betonin lujuusluokka. Kaavion laatii rakennesuunnittelija tai valmistajan tekninen osasto rakennuksen suunnitelmien pohjalta. Ilman sitä valmistaja ei yleensä edes tiedä, millaiset palkit toimittaa.

Kerrostaloasunnossa välipohja on taloyhtiön rakennetta. Siihen kohdistuvista töistä tehdään aina muutostyöilmoitus isännöitsijälle, ja työt sovitaan taloyhtiön kanssa ennen aloittamista.

Työmaan valmius

• Kantavat seinät on muurattu suunniteltuun korkeuteen ja niiden yläpinta on vaakasuora. Jos seinien korkeudet heittelevät, palkit asettuvat vinoon ja koko välipohja jää kieroksi
• Alla oleva alusta, eli maanvarainen laatta tai alempi välipohja, kantaa tuet. Pehmeällä täytöllä ilman aluslevyjä tuet painuvat
• Materiaali on työmaalla ja varastoitu niin, ettei se vaurioidu. Palkit varastoidaan vaakatasossa alustojen päällä, ei seinää vasten nojaten
• Tukia ja tukipalkkeja on riittävästi. Määrä riippuu jänneväleistä ja valmistajan ohjeista
• Sähköasentaja ja LVI-asentaja tietävät etukäteen valaisimien, viemäriläpivientien, ilmanvaihdon ja hormin paikat

Turvallisuus

Asennus tehdään korkealla ja avoimen tilan yllä. Laatan reunat pitää suojata putoamista vastaan, ja porrasaukot peitetään tai aidataan. Työmaan sähköt, erityisesti työmaakeskuksen liitäntä, kuuluvat rekisteröidylle sähköurakoitsijalle. Kyseessä on kantava rakenne, joten tee se itse -ohjetta tässä ei tarkoituksella ole. Omatoimirakentajana voit toimia apumiehenä, mutta työn johto ja tarkastus kuuluvat kokeneille tekijöille ja työmaan valvojalle.

Tukipintojen tasaus

Muurin yläpintaan levitetään palkkien kohdalle laastikerros, joka tasaa pienet epätasaisuudet. Palkin pitää levätä koko tukipinnallaan eikä pelkästään tiilen reunan varassa. Tukipinnan pituuden määräävät valmistaja ja rakennesuunnittelija, yleensä se on noin 12-15 cm kummassakin päässä.

Tukien pystytys

Asennustuet pystytetään ennen palkkien asentamista tai heti sen jälkeen. Palkkeja vastaan poikittain tulevat tukipalkit, jotka lepäävät teleskooppitukien varassa. Tukien välin määrää valmistaja, tavallisesti se on noin 1,5-1,8 m. Pitkillä jänneväleillä tukia nostetaan keskeltä hieman, jotta laatta oikenee kuormituksen alla suoraksi. Tämän esikorotuksen ja sen suuruuden kertovat suunnitelmat, ei asentajien arvio.

Palkkien asennus

Palkit asennetaan lohkojen leveyden mukaiseen keskiöväliin. Kaksi ensimmäistä palkkia asetetaan paikalleen, niiden väliin laitetaan kumpaankin päähän lohko mallina, ja sen avulla kohdistetaan seuraavat palkit. Palkkeja vastaan poikittain kulkevien väliseinien alle ei tarvita muutoksia. Palkkien suuntaisten väliseinien alle suunnitelmat edellyttävät usein tuplapalkin. Portaan, hormin tai kuilun aukon kohdalla tehdään vaihto: palkit katkaistaan ja kuorma siirretään viereisille, vahvistetuille palkeille tai paikallavalettuun palkkiin.

Lohkojen asettelu

Lohkot asetetaan palkkien väliin kuivana, ilman laastia, tiiviisti vierekkäin. Reunapalkkia vasten tulevien lohkojen päät suljetaan, jotta betoni ei valu niiden onteloihin. Vaurioituneita lohkoja, joiden alapinta on haljennut, ei käytetä, koska niistä voi myöhemmin irrota kappaleita rappauksen mukana. Lohkojen päällä ei kävellä suoraan. Asentajat laittavat päälle lankkuja, jotka jakavat kuorman palkeille.

Reunapalkin muotti ja raudoitus

Reunapalkin ulkosivu muotitetaan, tai käytetään keraamisia reunakappaleita, joiden taakse asennetaan lämmöneriste. Eriste estää kylmäsillan reunapalkin kohdalla, ja Suomen ilmastossa tämä yksityiskohta on erityisen tärkeä. Reunapalkkiin asennetaan raudoitus suunnitelmien mukaan, tavallisesti neljä pitkittäistankoa, jotka on sidottu hakasilla. Lohkojen päälle tulee raudoitusverkko välikkeiden varaan, jotta se jää betonin sisään eikä sen pohjalle.

Sähkö- ja LVI-varaukset

Nyt on viimeinen hetki asentaa lohkoihin valaisinrasiat, päällevaluun kaapelien suojaputket sekä läpivientien varausputket. Se mikä unohtuu, joudutaan myöhemmin poraamaan valmiiseen laattaan, ja raudoitettuihin ripoihin poraaminen on aina riski. Rasiat ja putket asentaa sähköasentaja, joka vastaa myös niiden sijainnista.

Tarkastus ennen valua

Ennen valua raudoitukset ja tuet tarkastaa työmaan valvoja tai rakennesuunnittelija. Tarkastus kannattaa kirjata työmaan pöytäkirjaan. Valun jälkeen mitään ei voi enää korjata.

Valu

Lohkot kastellaan huolellisesti juuri ennen valua. Kuiva keramiikka imisi betonista vettä, eikä ripojen betoni kovettuisi kunnolla. Suunnitelmien mukaisen lujuusluokan betoni levitetään tasaisesti, ei yhteen kasaan. Se tiivistetään sauvatäryttimellä erityisesti ripoissa ja reunapalkissa, joihin jää helposti ilmataskuja. Pinta oikaistaan linjalla suoraksi.

Jälkihoito

Valun jälkeiset ensimmäiset päivät ratkaisevat laadun. Pinta pidetään kosteana kastelemalla tai muovilla peittämällä, yleensä vähintään viikon ajan, helteellä ja tuulella pidempään. Kun lämpötila laskee alle noin +5 °C, ei valeta ilman talvibetonoinnin toimenpiteitä, kuten lämmitystä, eristepeitteitä ja kylmälle säälle tarkoitettua betonia.

Työn vaativuus, ja sen myötä työmäärä, voi vaihdella kohteiden välillä paljon, vaikka laatan pinta-ala olisi sama.

Helpottaa

• Yksinkertainen suorakaiteen muotoinen pohja, samat jännevälit ja yksi palkkityyppi
• Tarkasti muuratut, vaakasuorat seinät, joita ei tarvitse jälkikäteen tasata
• Hyvä kulkuyhteys tontille betoniautolle ja pumpulle
• Ajallaan toimitettu ja lähelle varastoitu materiaali
• Valmis asennuskaavio ja selvät tiedot sähkö- ja LVI-varauksista

Vaikeuttaa

• Rikkonainen pohja, vinot seinät ja eri pituiset palkit
• Paljon läpivientejä, vaihtoja ja tuplapalkkeja
• Korkea kerros, jossa tarvitaan pidemmät tuet ja telineet
• Paikallavalettavat osat samassa laatassa, esimerkiksi parveke tai palkki
• Ahdas tai rinteinen tontti, jolla betonin siirto on hankalaa
• Korjauskohde, jossa välipohja tehdään vanhaan muuriin, usein epätasaisen yläpinnan ja purkutöiden kanssa
• Talvi tai helle, jotka vaativat lisää suojausta ja jälkihoitoa

Kun vertailet tarjouksia, tarkista, mitä neliöhintainen työ sisältää. Joskus mukana on vain palkkien ja lohkojen asennus, toisinaan myös tuet, reunapalkki, raudoitus ja valu. Ero työn laajuudessa on usein suurempi kuin ensi silmäyksellä näyttää.

Välipohjassa kohtaa moni ammattikunta. Mitä paremmin asiat sovitaan etukäteen, sitä vähemmän valmista rakennetta joudutaan myöhemmin rikkomaan.

• Muurari muuraa seinät tarkasti suunniteltuun korkeuteen. Välipohjan korko vaikuttaa portaisiin, huonekorkeuteen ja yläkerran ikkunoiden korkeuteen
• Rakennesuunnittelija laatii asennuskaavion ja tarkastaa raudoitukset ennen valua
• Sähköasentaja asentaa valaisinrasiat ja suojaputket ennen valua
• LVI-asentaja merkitsee viemärin, veden, lämmityksen ja ilmanvaihdon läpiviennit, jotta niitä ei tarvitse porata jälkikäteen
• Hormin toimittaja kertoo aukon koon ja suojaetäisyydet palaviin materiaaleihin
• Betoniasema toimittaa oikean lujuusluokan ja notkeuden betonin sovittuun aikaan. Valuporukan pitää olla valmiina ennen kuin auto saapuu
• Välipohjan jälkeen muurataan seuraava kerros tai tehdään yläpohja ja vesikatto, myöhemmin lattiat ja katon pinnoitus. Rappaus tai tasoite tulee suoraan keramiikan pintaan, joten suora laatta säästää rappaajan ja maalarin työtä

Käytännössä samat virheet toistuvat kohteesta toiseen. Useimmat johtuvat kiireestä tai yrityksestä säästää tuissa.

• Liian vähän tukia tai liian pitkät tukivälit. Palkit taipuvat tuoreen betonin painosta ja laatta jää pysyvästi notkolle. Se näkyy epätasaisena kattona ja halkeamina rappauksessa
• Lyhyt tai epätasainen tukipinta. Palkki voi kiertyä tai lohkaista muurin reunaa. Myöhemmin seinän ja katon nurkkaan ilmestyy halkeamia
• Kuivat lohkot valussa. Ripojen betoni menettää vettä, kovettuu huonosti ja jää heikommaksi. Pintaan tulee hiushalkeamia
• Verkko betonin pohjalla. Ilman välikkeitä verkko painuu lohkojen päälle eikä tee tehtäväänsä. Laatan pinta voi halkeilla
• Tiivistämätön betoni. Ripoihin ja reunapalkkiin jää pesiä ja onkaloita. Rakenne heikkenee ja raudoitus voi ruostua
• Sulkematta jääneet reunalohkot. Betoni valuu onteloihin, laatta painaa turhaan enemmän ja betonia puuttuu sieltä, missä sitä tarvitaan
• Tukien purku liian aikaisin tai liian varhainen kuormitus. Tiililavat nuoren laatan päällä tai tuet poistettuina muutaman päivän jälkeen johtavat taipumaan ja halkeamiin
• Unohtuneet läpiviennit. Jälkikäteen poraaminen voi katkaista ripojen raudoituksen. Isommista aukoista pitää kysyä rakennesuunnittelijalta
• Palkkien suuntainen väliseinä ilman vahvistusta. Palkki antaa vähitellen periksi seinän painon alla, ja väliseinään ilmestyy halkeama

Palkkien ja lohkojen asennus on nopeaa. Tavallisen omakotitalon yhden kerroksen kokenut porukka asentaa yleensä päivässä tai kahdessa. Reunapalkin muotit ja raudoitus, verkko sekä sähkö- ja LVI-varaukset vievät päivän tai kaksi lisää. Yhden kerroksen valu tehdään yleensä päivässä.

Eniten aikaa kuluu odotteluun. Betoni saavuttaa suunnitellun lujuutensa noin 28 vuorokaudessa, ja tuet puretaan yleensä silloin, ellei rakennesuunnittelija tai valmistaja ohjeista toisin. Joissakin tapauksissa tukia voi löysätä vaiheittain aiemmin, mutta vain suunnitelmien mukaan. Kylmällä säällä betoni kovettuu hitaammin, joten aika pitenee, ja Suomen syksyssä tai talvessa ero voi olla selvä. Laatalla voi kävellä varovasti jo muutaman päivän kuluttua, mutta raskasta materiaalia ei pidä nostaa sen päälle ennen kuin rakennesuunnittelijan ehdot täyttyvät.

Jos haluat jatkaa seuraavan kerroksen muurauksella, kysy rakennesuunnittelijalta, milloin se on mahdollista ja pitääkö tukien jäädä paikalleen. Muuraaminen tuetun laatan päälle on tavallista, mutta siitä pitää sopia.

Keskity vastaanotossa asioihin, joita on myöhemmin vaikea korjata. Osa tarkastuksista tehdään ennen valua, osa tukien purkamisen jälkeen. Työmaan valvoja kannattaa ottaa mukaan.

• Palkkien tyyppi, pituudet ja sijainti vastaavat asennuskaaviota
• Palkkien tukipinta on ohjeen mukainen ja palkit lepäävät laastipedin päällä
• Tuplapalkit ja vaihdot ovat suunnitelmien mukaisissa kohdissa
• Lohkot ovat ehjiä, tiiviisti asetettuja ja reunalohkot suljettuja
• Reunapalkin raudoitus ja verkko on asennettu suunnitelmien mukaan välikkeiden varaan
• Raudoitustarkastus ennen valua on kirjattu
• Reunapalkin lämmöneriste on paikallaan koko kehällä
• Valaisinrasiat ja läpiviennit ovat sovituissa paikoissa
• Betonin kuormakirja vahvistaa vaaditun lujuusluokan
• Päällevalun pinta on suora, eikä siinä ole isoja halkeamia tai pesiä
• Katto on tukien purun jälkeen suora eikä siinä näy taipumaa
• Laatan ja seinien liittymissä ei ole halkeamia
• Tuet on purettu vasta suunnitelmien tai rakennesuunnittelijan mukaisena ajankohtana