Raudoitusverkon 150×150 asennus ja sidonta

Betoni kestää hyvin puristusta, mutta vetoa se kestää huonosti. Kun laatta kuivuu, se kutistuu. Kun sen päälle ajetaan autolla, siihen kiinnitetään raskas hyllykkö tai routa liikuttaa alustaa, laattaan syntyy vetojännityksiä. Ilman raudoitusta ne näkyvät halkeamina, jotka levenevät vähitellen. Raudoitusverkko jakaa jännitykset laajemmalle alueelle, jolloin halkeamat jäävät pieniksi ja laatta pysyy koossa.

Tyypillisesti 150×150-verkkoa käytetään:

• Omakotitalojen maanvaraisissa laatoissa ja pohjabetoneissa
• Autotallien, verstaiden, varastojen ja ulkorakennusten lattioissa
• Terassien, käytävien ja pihan betonilaatoissa
• Perustuslaatoissa ja välipohjissa, jos rakennesuunnittelija on suunnitellut ne näin
• Pintavaluissa ja lattialämmityslaatoissa, joissa verkko toimii samalla lämmitysputkien kiinnitysalustana

Kaksi tilannetta kannattaa erottaa toisistaan. Maanvaraisessa lattiassa tai terassissa verkko lähinnä rajoittaa halkeilua. Välipohjassa, kantavassa perustuslaatassa tai kantavassa seinässä raudoitus on osa kantavaa rakennetta, ja sen halkaisijan, sijainnin, limitykset ja suojabetonin määrää rakennesuunnitelma. Siellä kenenkään ei pidä muuttaa raudoitusta omin päin tai lisätä toista verkkoa varmuuden vuoksi.

Raudoitusverkko 150×150

Langat ovat 150 mm:n välein molempiin suuntiin. Lankojen halkaisija on yleensä noin 4 ja 8 mm:n välillä, ja kotien ja autotallien lattioissa käytetään useimmiten 6 mm:n lankaa. Verkkoja myydään levyinä, joita on useaa kokoa, joten tarkista koko tilatessasi. Tämä on yleisvalinta lattioihin, laattoihin ja pihabetoneihin, joiden kuormitus on tavanomainen. Asennus sujuu nopeasti, koska levyjä tarvitaan neliötä kohden vähemmän ja limitykset on helppo tehdä.

Raudoitusverkko 100×100

Tiheämpi silmä valitaan ohuempiin kerroksiin ja kohteisiin, joissa pieniä halkeamia halutaan rajoittaa tehokkaammin. Näitä ovat esimerkiksi ohuet pintavalut, tiheällä putkijaolla tehdyt lattialämmityslaatat sekä näkyviin jäävät, hierretyt tai hiotut pinnat. Lanka on yleensä ohuempaa. Asennus vie hieman enemmän aikaa, verkko on työläämpi leikata, ja karkearakeinen betoni valuu tiheän verkon läpi huonommin. Siksi betonin raekoko ja huolellinen tärytys on mietittävä etukäteen.

Raudoituksen sidonta tangoista

Anturoissa, palkeissa, rengaspalkeissa, pilareissa ja välipohjissa raudoitus tehdään usein yksittäisistä harjaterästangoista raudoituspiirustuksen mukaan. Tangot asetetaan määrättyihin jakoihin ja risteyskohdat sidotaan langalla. Työ on hitaampaa kuin verkon asennus, koska raudoittajat vaihtelevat tankokokoja ja tekevät hakoja, taivutuksia ja ankkurointeja. Toisaalta näin saadaan raudoitus juuri niihin kohtiin, joihin rakenteessa kohdistuu eniten rasitusta. Samalla työmaalla molempia tapoja käytetään yleensä rinnakkain: laatan pinta verkolla, reunat ja aukot täydennettynä tangoilla.

Käytännössä joskus käy niin, että 150×150-verkko vaihdetaan ohutlankaiseen 100×100-verkkoon siinä uskossa, että tiheämpi on vahvempi. Näin ei välttämättä ole. Ratkaisevaa on terään poikkileikkausala metriä kohden, eli langan paksuuden ja jaon yhdistelmä. Jos raudoitus on rakennesuunnittelijan suunnittelema, vaihdosta on aina sovittava hänen kanssaan.

Verkko asennetaan vasta valmiille alustalle. Jos alusta on kesken, aikaa kuluu hukkaan ja lopputulos jää yleensä heikommaksi. Ennen asennusta pitäisi olla valmiina:

• Tiivistetty sora- tai murskekerros tai pohjabetoni oikeassa korossa
• Lämmöneristeet ja tarvittava routaeristys sekä kosteussulku tai erotuskalvo, saumat teipattuina
• Muotit laatan reunoilla ja työ- ja liikuntasaumojen kohdalla
• Laatan läpi kulkevat viemärit, vesiputket, sähköputket ja radonputkisto sekä mahdollinen radonkalvo
• Merkitty betonin yläpinnan korko, esimerkiksi muotteihin tai laserilla

Suomessa radon kannattaa ottaa huomioon jokaisessa maanvaraisessa laatassa. Radonputkiston ja kalvon on oltava paikallaan ennen verkkoja, koska jälkikäteen niitä ei saa asennettua kunnolla.

Myös kulkureitti merkitsee paljon. Verkkolevy painaa langan paksuudesta ja levyn koosta riippuen kymmeniä kiloja. Jos verkot joudutaan kantamaan pihan poikki tai portaita pitkin, työ hidastuu selvästi. Verkot kannattaa varastoida puutukien päälle, ei suoraan mutaan, ja suojata öljyltä ja voiteluaineilta.

Talotyömaalla raudoitussuunnitelman on oltava käytettävissä, ja on hyvä sopia etukäteen, kuka raudoituksen tarkastaa ennen valua.

Levitys ja leikkaus

Raudoittajat suunnittelevat ensin verkkojen sijoittelun niin, että hukkaa tulee mahdollisimman vähän ja limitykset osuvat järkeviin kohtiin. Verkot asennetaan riveihin yleensä saumat lomittain, jotta neljä levyn kulmaa ei kohtaa samassa kohdassa. Tarvittaessa verkkoja leikataan raudoitussaksilla tai kulmahiomakoneella. Hiomakonetta käyttäessä on varottava kipinöitä, jotka sulattavat reikiä eristeisiin ja kalvoihin verkon alla.

Limitykset

Vierekkäisten verkkojen on mentävä päällekkäin. Maanvaraisissa lattioissa limitys on yleensä vähintään yksi silmä, usein kaksi, eli 150×150-verkossa noin 150 ja 300 mm:n välillä. Kantavissa rakenteissa limityksen määrää suunnitelma, ja se on yleensä pidempi. Limitys tehdään niin, että poikkilangat menevät päällekkäin, ei pelkät langanpäät. Liian lyhyt limitys on yksi yleisimmistä syistä halkeamaan, joka kulkee täsmälleen verkkojen saumakohdassa.

Välikkeet ja suojabetoni

Verkko ei saa maata maassa, kalvon tai eristeen päällä. Laatan pohjalla se on käytännössä hyödytön ja ruostuu helposti. Verkko nostetaan muovisten raudoitustuolien tai -välikkeiden tai betonisten välikepalojen varaan. Välikkeen korkeus määrää suojabetonikerroksen, joka lattioissa on yleensä noin 20 ja 40 mm:n välillä, ulkona ja rasitetuissa olosuhteissa enemmän. Välikkeet asetetaan säännölliseen ruudukkoon, suunnilleen 60 ja 100 cm:n välein, jotta verkko ei notkahda niiden välissä. Kivet, tiilet ja laudanpätkät eivät sovi välikkeiksi, koska ne liikkuvat ja jättävät betoniin heikkoja kohtia.

Sidonta

Limitykset sidotaan hehkutetulla sidontalangalla, käsin pihdeillä tai sidontakoukulla, ja suurilla pinta-aloilla myös sidontakoneella. Sidontoja tehdään niin tiheästi, että verkot pysyvät paikoillaan päällä kävellessä ja valun aikana. Limityksissä tämä tarkoittaa yleensä muutaman kymmenen sentin välejä, ja päät sidotaan aina. Langanpäät taivutetaan alaspäin, ei kohti pintaa, jotta ne eivät jää törröttämään betonista ja ruostumaan. Verkkojen hitsaaminen työmaalla ei tavallisesti ole sallittua, koska hitsaus voi heikentää terästä.

Kaksoisverkko ja lisäraudoitus

Paksummissa laatoissa on usein ala- ja yläverkko. Yläverkko tuetaan välikekoreilla tai teräksisillä tuilla, joiden on kestettävä valumiesten kävely. Läpivientien, aukkojen nurkkien ja laatan sisänurkkien ympärille lisätään lyhyitä vinoja tankoja, koska halkeamat syntyvät useimmiten juuri niistä kohdista. Liikuntasauman kohdalla verkko katkaistaan, muuten sauma ei toimisi.

Neliöhinta voi vaihdella sen mukaan, kuinka vaativa kohde on. Helpompaa ja nopeampaa on, kun käytössä on:

• Suorakulmainen pinta ilman läpivientejä, jolloin verkkoja tarvitsee tuskin leikata
• Yksi verkkokerros tasaisella ja tukevalla alustalla
• Kulkuyhteys autolla tai nosturilla aivan kohteen viereen
• Valmis alusta ja muotit siinä vaiheessa, kun raudoittajat saapuvat

Työmäärää taas lisäävät:

• Monimuotoinen pohja, kaaret, vinot seinät ja paljon nurkkia
• Runsaasti läpivientejä, lattiakaivoja ja kouruja, joiden ympäriltä verkkoa leikataan ja täydennetään
• Kaksoisverkko tukineen tai verkkojen ja tankojen yhdistelmä
• Tiheämpi 100×100-verkko tai paksumpi lanka, jota on raskaampi leikata ja taivuttaa
• Työ välipohjassa tai hankalassa paikassa, johon verkot kannetaan käsin
• Lattialämmitysputkien kiinnitys verkkoon, jos sama porukka tekee senkin

Tarjouksesta kannattaa tarkistaa, sisältyvätkö siihen verkot, välikkeet ja sidontalanka vai pelkkä työ. NUMIQissa työn ja materiaalin hinnat näkyvät erikseen tämän tekstin yläpuolella.

Raudoitus asettuu kahden toisistaan riippuvan vaiheen väliin. Ennen sitä LVI-asentajan ja sähköasentajan on saatava valmiiksi kaikki, mikä tulee laatan sisään tai alle. Sähköputkitukset ja -rasiat asentaa rekisteröity sähköurakoitsija. Reikien piikkaaminen valmiiseen laattaan jälkikäteen tarkoittaa raudoituksen katkaisemista, eikä sitä kantavassa rakenteessa tehdä ilman rakennesuunnittelijan hyväksyntää.

Jos lattiaan tulee lattialämmitys, sovi etukäteen, sidotaanko putket suoraan raudoitusverkkoon vai käytetäänkö nystylevyä tai muuta järjestelmälevyä. Kun putket sidotaan verkkoon, verkon on oltava suorassa ja hyvin tuettu. Muuten putket jäävät eri korkeuksille ja betoni niiden päällä jää paikoin liian ohueksi.

Raudoituksen jälkeen vuorossa on tarkastus ja valu. Valuporukan pitäisi tietää, missä tuenta on kevyempää, ja kulkea kulkusiltojen päällä tai välikkeiden kohdalla. Betonia ei kannata tilata ennen kuin raudoitus on tarkastettu, sillä kun betoniauto odottaa pihalla, virheitä ei enää korjata. Kerrostalossa tai rivitalossa, jossa esimerkiksi parvekelaattaa tai lattiaa uusitaan, kannattaa olla ajoissa yhteydessä isännöitsijään. Taloyhtiö edellyttää yleensä muutostyöilmoituksen ja voi haluta oman valvojansa tarkastamaan raudoituksen.

• Verkko laatan pohjalla tai tallattu alas valun aikana: laatta halkeilee kuin raudoitusta ei olisi, ja kostealla alustalla teräs ruostuu
• Verkko liian lähellä pintaa: ohut suojabetoni, ruosteläiskiä ja lohkeilua etenkin ulkona, missä pakkanen ja suola rasittavat
• Liian lyhyet tai puuttuvat limitykset: suorat halkeamat säännöllisin välein, täsmälleen levyjen saumakohdissa
• Puuttuva lisäraudoitus läpivientien ja nurkkien kohdalla: vinot halkeamat, jotka lähtevät aukkojen kulmista
• Verkko jatkuu liikuntasauman yli: laatta halkeaa sauman vierestä, missä sitä kukaan ei halua
• Öljyinen, mutainen tai voimakkaasti hilseilevä verkko: betoni ei tartu kunnolla, kevyt pintaruoste ei kuitenkaan haittaa
• Törröttävät sidontalangan päät: ruostepisteitä valmiin lattian tai terassin pinnassa
• Hiomakoneen tai terävien verkonpäiden rikkoma kosteussulku tai radonkalvo: kosteus- tai radonongelma paljastuu vasta vuosien päästä

Useimmat näistä virheistä näkyvät tarkastuksessa ennen valua. Valun jälkeen ne paljastuvat vain halkeamista, ja korjaaminen on hankalaa.

Yksinkertaisen autotallin tai terassin laatan verkot kaksi raudoittajaa asentaa ja sitoo yleensä muutamassa tunnissa. Omakotitalon koko alapohja läpivienteineen ja lisäraudoituksineen vie tavallisesti päivän, kaksoisverkko tai välipohja enemmän. Raudoituksella ei ole kuivumisaikaa, mutta sen ei pitäisi odottaa valua pitkään. Verkot likaantuvat, niitä tallotaan ja välikkeet siirtyvät. Paras ajankohta on päivää ennen valua tai valupäivän aamuna.

Maanvaraisen laatan verkon, esimerkiksi pihavajan, terassin tai autotallin lattiaan, pystyy asentamaan myös kätevä itse tekijä. Älä kuitenkaan tee itse välipohjien, talon perustuslaatan, portaiden tai muiden kantavien rakenteiden raudoitusta. Niissä noudatetaan rakennesuunnittelijan piirustuksia, ja ammattilainen tarkastaa raudoituksen. Käytä suojakäsineitä ja suojalaseja, sillä lankojen päät ovat teräviä.

1. Tarkistaa, että alusta on tiivistetty ja tasainen ja että kalvo tai eriste on ehjä.
2. Suunnitella levyjen sijoittelu niin, että limitys on vähintään yhden tai kahden silmän verran ja vierekkäisten rivien saumat ovat lomittain.
3. Leikata verkot raudoitussaksilla tai kulmahiomakoneella laatta-alueen ulkopuolella, jotta kipinät eivät vahingoita kalvoa.
4. Asettaa välikkeet ruudukkoon noin 60 ja 100 cm:n välein, korkeus halutun suojabetonin mukaan.
5. Nostaa verkot välikkeiden päälle ja jättää muottiin vähintään suojabetonin verran tilaa.
6. Sitoa limitykset sidontalangalla säännöllisin välein ja aina päistä, langanpäät taivutettuina alaspäin.
7. Lisätä lyhyet vinot tangot nurkkiin ja läpivientien ympärille.
8. Katkaista verkko suunnitellun liikuntasauman kohdalta.
9. Käydä koko pinta läpi ja varmistaa, ettei verkko missään kohdassa kosketa alustaa eikä keinu.
10. Valun aikana kulkea varovasti ja nostaa alas painunut verkko koukulla takaisin paikalleen.

Käy koko laatta läpi ennen kuin betoniauto saapuu. Talotyömaalla raudoituksen tarkastaa yleensä valvoja tai rakennesuunnittelija. Tarkista erityisesti:

• Verkon tyyppi, langan paksuus ja silmäkoko vastaavat suunnitelmaa tai sopimusta
• Verkot ovat välikkeiden varassa eivätkä kosketa alustaa missään
• Suojabetoni riittää myös muottien vieressä ja laatan reunoilla
• Limitykset ovat vaaditun pituisia ja sidottuja
• Läpivientien ja nurkkien kohdalla on lisäraudoitus
• Verkko on katkaistu liikuntasaumojen kohdalta
• Kaksoisverkossa yläverkko on tukevasti tuettu eikä keinu
• Raudoitus on puhdas, ilman mutaa, öljyä ja hilseilevää ruostetta
• Langanpäät eivät osoita pintaan päin, ja eriste, kosteussulku ja radonkalvo ovat ehjiä
• Kaikki läpiviennit ja putket ovat paikallaan ja tuettu liikkumista vastaan
• Tarkastuksen havainnot on kirjattu ja valokuvattu, jotta ne löytyvät myöhemmin