Pohjan tiivistäminen tärylevyllä

Tiivistäminen tehdään useassa vaiheessa, ja jokainen vaihe rakentuu edellisen päälle. Kone ei siis kulje vain kerran valmiin murskepinnan yli.

• Pohjamaan tiivistys: kun pintamaa, juuret ja pehmeä maa on kaivettu pois, tiivistetään ensin kaivannon pohja. Jos pohja on pehmeä tai savinen, sen päällä oleva murske liikkuu myöhemmin.
• Kantava kerros kerroksittain: mursketta levitetään yleensä 10 ja 20 cm:n välisinä kerroksina. Kevyt tärylevy tiivistää ohuemman kerroksen, raskaampi kone paksummankin. Jokainen kerros tiivistetään erikseen ennen seuraavaa.
• Limittäiset ylitykset: levyä ajetaan tasaisesti kaistoina, jotka menevät hieman päällekkäin. Yhdelle kerrokselle tehdään yleensä kolmesta kuuteen ylitystä, vuorotellen pitkittäin ja poikittain.
• Korkojen ja tasaisuuden tarkistus: jokaisen kerroksen jälkeen korko ja kaltevuus tarkistetaan linjalaudalla ja linjalangalla. Talon vieressä pinnan pitää viettää rakennuksesta poispäin, yleensä noin 1 tai 2 %.

Vanhoissa ohjeissa yksi asia menee usein väärin: kivien alle tulevaa asennushiekkaa tai kivituhkaa ei tiivistetä ennen kiveämistä. Se vain vedetään linjalaudalla tasaiseksi. Tärylevyä käytetään uudelleen vasta, kun kivet on ladottu. Silloin levyn alla on kumimatto, jotta kivet asettuvat eivätkä vaurioidu.

Hyvin tiivistyy kalliomurske, jossa on tasaisesti eri raekokoja, esimerkiksi 0/32 tai 0/56. Isot rakeet kantavat kuorman ja päästävät veden läpi, pienet täyttävät niiden välit. Pyöreä luonnonsora tai yhden raekoon murske lähinnä liikkuu levyn alla eikä tiivisty kunnolla.

Pohjan kokonaispaksuus riippuu siitä, mitä pinnalla liikkuu:

• käytävä ja terassi: yleensä riittää ohuempi kantava kerros, usein jotain 15 ja 25 cm:n väliltä,
• pihatie ja henkilöauton paikka: pohja on paksumpi, tavallisesti noin 30 ja 50 cm:n välillä, ja se tehdään useana kerroksena niin, että alin kerros on karkeampaa mursketta,
• raskaammat ajoneuvot: rakenne kannattaa antaa suunnittelijan tai kokeneen urakoitsijan mitoitettavaksi.

Miksi niin monta kerrosta? Yksi paksu kerros tiivistyy vain pinnasta, ja syvemmällä se jää löysäksi. Useampi ohut kerros antaa tasaisen lujuuden koko syvyydelle. Savisella tai silttisellä maalla kannattaa miettiä myös kuivatusta, routimatonta täyttöä ja usein suodatinkangasta maan ja murskeen väliin, jotta ne eivät sekoitu. Routivalla maalla pihatielle tehdään joskus myös routaeristys.

Työn vaativuuteen ja sitä kautta hintaan vaikuttavat etenkin:

• pohjamaan laatu: hiekkainen, hyvin vettä läpäisevä maa käyttäytyy paljon paremmin kuin märkä savi,
• kerrosten määrä ja paksuus: pihatien alla tiivistettävää on moninkertaisesti enemmän kuin käytävän alla,
• kulku: ahtaat kohdat, portaat sekä muurien ja reunakivien vierustat vaativat pienemmän koneen tai käsityötä,
• kosteus ja sää: liian märän pohjan pitää antaa kuivua, liian kuivaa mursketta kastellaan hieman,
• rinne: kaltevalla pinnalla levyä on raskaampi ohjata ja työ etenee hitaammin,
• maassa kulkevat johdot ja putket: jos ne ovat matalalla, ne pitää ensin paikantaa ja kiertää.

• Liian paksu kerros kerralla: pinta tuntuu tukevalta, mutta alempana kerros painuu ajan mittaan.
• Liian vähän ylityksiä tai liian nopea eteneminen: alue näyttää valmiilta, mutta osa kohdista jää pehmeiksi.
• Reunat unohtuvat: reunakivien ja muurien vieressä pohja on heikoin, ja kiveys painuu siellä ensimmäisenä.
• Väärä kosteus: kuiva murske ei tiivisty, liian märkä muuttuu mössöksi.
• Sopimaton materiaali: pyöreä sora, likainen rakennusjäte tai maa, jossa on eloperäistä ainesta.
• Pohjamaa jää tiivistämättä: hyväkin murske painuu, jos kaivannon pohja on pehmeä.

Käytävän tai terassin pohjan tiivistät itsekin vuokraamosta saatavalla tärylevyllä. Pihatiessä tai heikolla pohjamaalla kannattaa harkita ammattilaista. Tee ennen kaivamista johtoselvitys ja pyydä tarvittaessa johtonäyttö, jotta maakaapelit ja putket tiedetään. Jos kaivaessa kaasuputki vaurioituu tai haistat kaasua, poistu paikalta ja soita 112. Jos maakaapeli vaurioituu, älä koske siihen ja ilmoita verkonhaltijalle; korjaukset kuuluvat rekisteröidylle sähköurakoitsijalle.

1. Merkitä alue, korot ja kaltevuus linjalangalla ja paaluilla.
2. Poistaa pintamaa, juuret ja pehmeä maa kantavaan pohjaan asti.
3. Tiivistää pohjamaa muutamalla ylityksellä ja vaihtaa pehmeät kohdat murskeeseen.
4. Asentaa reunakivet tai muu reunatuki valitun tavan mukaan.
5. Levittää ensimmäinen murskekerros noin 10 ja 20 cm:n paksuisena levyn painon mukaan.
6. Tarkistaa kosteus: kourassa puristetun murskeen pitää pysyä koossa, mutta siitä ei saa valua vettä.
7. Ajaa alue limittäisinä kaistoina reunoista keskelle päin.
8. Toistaa ylitykset poikittain, kunnes levy ei enää jätä näkyviä jälkiä.
9. Tarkistaa korko ja tasaisuus linjalaudalla, täydentää kuopat ja tiivistää uudelleen.
10. Levittää ja tiivistää seuraavat kerrokset samalla tavalla asennushiekan alapintaan asti.

Käytä tukevia jalkineita, käsineitä ja kuulosuojaimia. Polttomoottorikonetta ei saa käyttää suljetussa tilassa. Rinteessä ohjaa levyä suoraan ylös ja alas, ei koskaan rinteen suuntaisesti sivuttain. Vanhojen muurien ja kellarien lähellä etene varovasti, sillä voimakas tärinä voi vaurioittaa heikkoja rakenteita.

Ennen kuin asennushiekka levitetään ja kiveys aloitetaan, käy tekijän kanssa läpi tämä lista:

• pohjamaa tiivistettiin ennen murskeen levittämistä,
• murske levitettiin kerroksittain ja jokainen kerros tiivistettiin erikseen,
• pintaan ei jää jälkiä tukevilla kengillä kävellessä eikä levyn ylityksen jälkeen,
• reunoilla ja reunakivien vieressä ei ole pehmeitä tai painuneita kohtia,
• pinnalle asetetun linjalaudan alle ei jää selviä rakoja eikä kohoumia,
• kaltevuus vie veden talosta poispäin eikä vesi jää lammikoiksi,
• pohjan paksuus vastaa sitä, mitä kuormituksen mukaan sovittiin,
• pihateillä ja isommilla alueilla tehtiin sovittaessa myös kantavuuden mittaus, esimerkiksi levykuormituskoe.