Rakennustöiden hinnasto: Pienjänniteliittymän tarkastuspöytäkirja
Syöttäkää määrät, niin hinta päivittyy heti. Hintataso: Suomi. Voitte muokata hintoja omassa hinnastossanne.
Kaikki ilmoitetut hinnat ovat ilman arvonlisäveroa (alv 0 %). Työn hinta sisältää vain työn. Hinta tarvikkeineen sisältää lisäksi apumateriaalit (kiinnityslaasti, pohjuste, kitit, kiinnitystarvikkeet). Seinä- ja lattialaatat, lattiapäällysteet, maalin ja saniteettikalusteet asiakas valitsee ja ostaa itse, eivätkä ne sisälly hintaan.
| Nimike | Yksikkö | Hinta / yksikkö | Määrä | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
Tarkastukset hinta | ||||
| Sähköliittymän tarkastuspöytäkirja | kpl | 417,50 € / kpl | kpl | syöttäkää määrä- |
| Sähköasennustarkastuspöytäkirja (huoneisto) | kpl | kpl | - | |
Mikä on pienjänniteliittymän tarkastuspöytäkirja ja kuka siitä vastaa taloyhtiössä
Pienjänniteliittymän tarkastuspöytäkirja on asiakirja. Siinä sähköalan ammattilainen vahvistaa, että rakennuksen sähkönsyöttö on tehty oikein ja turvallisesti. Pienjännite tarkoittaa tavallista jakeluverkon jännitettä. Pöytäkirjassa on tarkastuksen ja mittausten tulokset, pelkkä allekirjoitus ei riitä. Sähköturvallisuuslain 1135/2016 mukaan käyttöönottotarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka luovutetaan allekirjoitettuna laitteiston haltijalle.
Arkikielessä liittymäksi kutsutaan koko kaapelia tontin rajalla olevasta kaapista rakennuksen pääkeskukseen. Tarkemmin osat erotetaan näin:
- verkkoyhtiön osuus ulottuu jakeluverkosta liittymissopimuksessa määriteltyyn liittymiskohtaan. Tätä osuutta omistaa, huoltaa ja tarkastaa yleensä verkkoyhtiö,
- kiinteistön sähkölaitteisto alkaa liittymiskohdan jälkeen. Siihen kuuluvat mittauskeskus ja nousu- tai pääjohto rakennuksen pääkeskukseen. Tästä osuudesta vastaa omistaja, ja juuri sitä tämän artikkelin tarkastuspöytäkirja koskee.
Kerrostalossa liittymä ja pääjohto ovat taloyhtiön yhteistä omaisuutta. Tarkastuksen ja korjaukset tilaa siksi isännöitsijä tai hallitus, ja ne maksetaan taloyhtiön varoista. Osakas ei tilaa tarkastusta itse. Näihin laitteisiin ei saa koskea ilman taloyhtiön lupaa ja ilman sähköalan ammattilaista. Osakas kohtaa pöytäkirjan lähinnä silloin, kun hän:
- haluaa huoneistolleen suuremman sulakekoon ja on selvitettävä, kestääkö taloyhtiön pääjohto sen,
- ostaa asuntoa ja haluaa tietää rakennuksen sähkönsyötön kunnon,
- osallistuu yhtiökokoukseen, jossa päätetään liittymän tai mittauskeskusten uusimisesta,
- omistaa osakkeen pienessä taloyhtiössä ilman ammatti-isännöitsijää, jolloin hallitus hoitaa asian itse.
Näissä tilanteissa riittää, että isännöitsijältä pyydetään kopio viimeisimmästä tarkastuspöytäkirjasta. Jos se on vanha tai puuttuu, uutta tarkastusta voi esittää hallitukselle tai yhtiökokoukselle.
Milloin liittymä tarkastetaan ja mitä taloyhtiön kannattaa päättää etukäteen
Tarkastus ja pöytäkirja tarvitaan yleensä näissä tilanteissa:
- uusi liittymä: uusi kerrostalo tai omakotitalo, johon tulee uusi käyttöpaikka. Verkkoyhtiö kytkee sähköt vasta, kun urakoitsija on ilmoittanut asennuksen valmiiksi ja tarkastetuksi,
- liittymän uusiminen tai siirto: uusi kaapeli, uusi reitti tai uudet mittauskeskukset,
- korjaus vaurion jälkeen: esimerkiksi kun kaivinkone on katkaissut kaapelin. Pelkkä jatkaminen ei riitä, korjaus on todettava mittaamalla,
- pääsulakkeen suurentaminen tai muu muutos, jossa verkkoyhtiö haluaa ajantasaisen selvityksen,
- vanhat rakennukset, joista ei ole saatavilla luotettavaa ja ajantasaista tietoa sähkönsyötön kunnosta.
Jokaisella verkkoyhtiöllä on omat liittymisehtonsa ja tekniset ohjeensa. Ne määrittävät esimerkiksi liittymiskaapin tyypin ja sijainnin sekä kohdan, jossa verkkoyhtiön vastuu päättyy ja kiinteistön vastuu alkaa. Isännöitsijän tai suunnittelijan on hyvä tuntea nämä ehdot jo ennen liittymän uusimista.
Kun liittymä uusitaan, taloyhtiön kannattaa sopia etukäteen seuraavista asioista:
- milloin tarkastaja otetaan mukaan: mieluiten ennen töiden aloittamista. Silloin selviää, mitä hän haluaa nähdä ja dokumentoida,
- kuka valokuvaa kaivannon: kaapeli kaivannossa, hiekkapeti, varoitusnauha ja suojaputket voidaan todentaa vain ennen täyttöä. Usein kukaan ei ota kuvia, ja kaapeli on jo peitetty. Tarkastaja ei silloin pysty toteamaan asennustapaa ja voi vaatia koekaivun tai asennusliikkeen kirjallisen vakuutuksen,
- minkä kokoinen pääsulake tarvitaan: kaapelin poikkipinta valitaan sen mukaan. Jos sulakekokoa suurennetaan myöhemmin, voidaan tarvita uusi kaapeli ja uusi tarkastus. Isännöitsijän kannattaa selvittää osakkaiden suunnitelmat, esimerkiksi sähköautojen lataus, ennen uusimista. Samalla kannattaa harkita, asennetaanko kaivantoon valmiiksi suojaputket myös tietoverkkokaapelointia varten.
Tarkastus vaihe vaiheelta
Tarkastaja käy läpi dokumentit, tarkastaa asennuksen silmämääräisesti ja mittaa sähköiset arvot kalibroiduilla mittalaitteilla. Tavallisesti työ etenee näin:
- Tarkastaja pyytää lähtötiedot: liittymän suunnitelman tai luonnoksen, kaapeli- ja laitetiedot, kuvat kaivannosta ennen täyttöä ja mahdolliset aiemmat pöytäkirjat.
- Hän kulkee reitin liittymis- tai mittauskaapilta rakennuksen pääkeskukseen. Hän tarkistaa, että keskukset vastaavat dokumentteja, ovat suljettuja, merkittyjä ja niiden kotelointiluokka sopii ulko-olosuhteisiin.
- Hän varmistaa, että kaapeli on tarkoitettu maahan asennettavaksi ja mitoitettu pääsulakkeen mukaan. Näkyvissä kohdissa hän tarkastaa suojaputket, läpiviennit ja tiivistykset.
- Hän mittaa johtimien eristysresistanssin eli sen, onko eristys vaurioitunut tai kostunut.
- Hän toteaa suojajohtimien jatkuvuuden ja PEN-johtimen oikean erottamisen PE- ja N-johtimiksi suunnitelman mukaisessa kohdassa.
- Hän mittaa vikasilmukan impedanssin. Siitä nähdään, toimiiko suojalaite vikatilanteessa riittävän nopeasti.
- Hän mittaa maadoitusresistanssin. Jos keskuksessa on vikavirtasuojia, myös niiden toiminta testataan.
- Hän laatii pöytäkirjan, johon kirjataan tulokset, johtopäätös ja mahdolliset puutteet, ja luovuttaa sen allekirjoitettuna.
Ulkona oleva johto altistuu kosteudelle, routaroutumiselle ja mekaanisille vaurioille. Siksi tarkastaja kiinnittää huomiota myös asioihin, joilla sisätiloissa ei ole yhtä suurta merkitystä: hiekkapetiin kaapelin alla, varoitusnauhaan sen yläpuolella, suojaputkiin kulkuteiden ja ajoväylien alla sekä kaapelin tiiviiseen sisäänvientiin rakennukseen.
Mitä tarkastuspöytäkirjassa pitää olla
Sähköasennukset tehdään ja tarkastetaan pienjännitesähköasennuksia koskevan standardisarjan SFS 6000 sekä laitevalmistajien ohjeiden mukaisesti. Pöytäkirjassa tulisi olla:
- rakennuksen ja käyttöpaikan tunnistetiedot sekä tarkastuksen laji (uudessa liittymässä käyttöönottotarkastus),
- johdon kuvaus: kaapelityyppi ja poikkipinta, reitin pituus, asennustapa, keskukset ja pääsulakkeen koko,
- verkkojärjestelmä ja suojausmenetelmä sähköiskua vastaan,
- mitatut arvot ja käytetyt mittalaitteet,
- havaitut puutteet ja ehdotus niiden korjaamiseksi,
- yksiselitteinen johtopäätös siitä, onko laitteisto turvallinen ottaa käyttöön,
- tarkastajan nimi, sähköurakoitsijan tiedot, päivämäärä, pöytäkirjan numero ja allekirjoitus.
Jos johtopäätös on kielteinen, verkkoyhtiö ei kytke käyttöpaikkaa. Korjauksen jälkeen tarkastus on uusittava.
Mistä tarkastuspöytäkirjan hinta riippuu
Työn suuntaa-antava hinta on 417,50 € kappaleelta, ja kappaleella tarkoitetaan yhtä pöytäkirjaa yhdestä liittymästä. Lopulliseen summaan vaikuttaa eniten se, mitä tarkastaja kohteessa toteaa:
- johdon ikä ja kunto: uusi liittymä suunnitelmineen on helpoin tapaus. Vanhassa talossa, jonka kaapelista ei ole tietoa, tarvitaan enemmän selvitystä ja mittauksia, ja hinta on selvästi korkeampi,
- dokumentaatio: kun suunnitelma ja kaivantokuvat puuttuvat, tarkastaja selvittää tiedot itse tai pyytää koekaivun. Työ pitkittyy ja kallistuu,
- reitin pituus ja selkeys: lyhyt reitti ja yksi kaappi on edullisempi kuin pitkä reitti useine läpivienteineen,
- keskusten ja laitteiden määrä: kerrostalossa on yleensä enemmän mittauskeskuksia ja suojalaitteita kuin omakotitalossa. Jokainen lisäkeskus, vikavirtasuoja ja maadoitus lisää työtä,
- maadoitus: vaikeasti tavoitettava maadoituselektrodi tai syöpyneet liittimet vievät enemmän aikaa,
- kiireellinen aikataulu: pikatoimituksesta laskutetaan yleensä lisää,
- uusintatarkastus: jos virheitä löytyy, niiden korjaus ja uusi tarkastus maksetaan erikseen.
Tarjouksia verratessaan isännöitsijä voi kysyä, sisältyvätkö hintaan matkat, pöytäkirjan laatiminen ja tarkastus pienten puutteiden korjaamisen jälkeen.
Miten isännöitsijä ja taloyhtiö nopeuttavat tarkastusta
- sovitaan ajankohta tarkastajan kanssa useita viikkoja etukäteen, ei juuri ennen toivottua kytkentää,
- tarkastuspäivänä järjestetään pääsy kaikkiin kaappeihin ja keskuksiin, myös avaimet kellariin, sähköpääkeskustilaan ja julkisivun kaappiin,
- asukkaille ilmoitetaan porraskäytävän tiedotteella vähintään muutamaa päivää etukäteen lyhyestä sähkökatkosta,
- nimetään yksi henkilö isännöitsijän tai hallituksen puolesta, joka on paikalla ja vastaanottaa pöytäkirjan,
- asennusliike pidetään tavoitettavissa puhelimitse, jos tarkastaja tarvitsee lisätietoja.
Tyypilliset virheet, joiden vuoksi liittymä ei mene läpi
Puutteellinen tai puuttuva maadoitus. Maadoituselektrodia ei ole kytketty, liitokset ovat syöpyneet tai maadoitusresistanssi ei ole riittävä. Silloin suojaus sähköiskua vastaan ei toimi kunnolla, ja vikatilanteessa metalliosiin voi tulla vaarallinen jännite.
Alimitoitettu kaapeli. Poikkipinta ei vastaa pääsulaketta tai reitin pituutta. Kaapeli voi kuumentua, ja vikasilmukan impedanssi ei täytä vaatimuksia. Usein tämä paljastuu vasta, kun haetaan suurempaa sulakekokoa ja kaapeli on uusittava ja kaivettava uudelleen.
Väärä kaapeli tai asennustapa. Kaapelia ei ole tarkoitettu maahan, hiekkapeti, varoitusnauha tai suojaputki ajoväylän alla puuttuu. Vuosien kuluessa kosteus tai kivien paine vaurioittaa eristystä, eikä myöhemmissä kaivutöissä kukaan tiedä kaapelin sijaintia.
Ammattitaidottomat liitokset. Kaapeli on kytketty vanhaan keskukseen ilman suojalaitetta, liitokset ovat tilapäisiä tai korjausliitos ei sovellu maahan. Tällaiseen liitokseen pääsee vettä, ja ajan myötä seuraa katkoksia tai eristysvika.
Puuttuva dokumentaatio. Verkkoyhtiölle esitetään vain ilmoitus, että sähkömies on tehnyt asennuksen. Se ei riitä, ja kytkentä viivästyy.
Tutun sähkömiehen epävirallinen arvio ilman asianmukaista pätevyyttä ja urakoitsijan vastuuta ei kelpaa verkkoyhtiölle. Pöytäkirjan laatija vastaa sen oikeellisuudesta. Liittymän korjaukset saa tehdä vain sähköurakoitsija, jolla on vaadittava pätevyys, ei koskaan omatoimisesti. Lisätietoa muista sähköalan töistä löytyy sivulta sähkötyöt ja sähköremontti.
Miten luovutettu pöytäkirja tarkistetaan
Ennen kuin pöytäkirja toimitetaan verkkoyhtiölle tai isännöitsijä arkistoi sen taloyhtiön asiakirjoihin, se kannattaa verrata todelliseen tilanteeseen:
- osoite ja käyttöpaikka koskevat omaa rakennusta eivätkä muuta kohdetta,
- keskusten määrä ja sijainti vastaavat rakennuksen todellista tilannetta,
- pöytäkirjan pääsulake on sama kuin todellisuudessa asennettu ja liittymissopimukseen merkitty,
- mittauksista on kirjattu konkreettiset arvot eikä pelkkä yleinen toteamus ”kunnossa”,
- johtopäätöksessä todetaan selvästi, että laitteisto on turvallinen käyttää,
- jos pöytäkirjassa mainitaan puutteita, niiden korjaamisesta on kirjallinen vahvistus,
- tarkastuksen tehnyt yritys on rekisteröity sähköurakoitsija ja tekijällä on asianmukainen sähköpätevyys,
- pöytäkirjassa on suositus seuraavan tarkastuksen ajankohdasta, jos sellainen on annettu,
- pöytäkirja säilytetään paperisena ja sähköisenä yhdessä reitin valokuvien kanssa.
Usein kysytyt kysymykset
Ei. Liittymä ja pääjohto ovat taloyhtiön yhteistä omaisuutta, joten tarkastuksen hoitaa isännöitsijä tai hallitus. Osakas vastaa vain oman huoneistonsa sähköasennuksista, joille tehdään oma sähköasennusten tarkastus ja tarkastuspöytäkirja. Liittymään tai taloyhtiön pääsulakkeeseen vaikuttavista muutoksista on sovittava isännöitsijän kanssa.
Suuntaa-antava hinta on 417,50 € kappaleelta. Lopulliseen hintaan vaikuttavat eniten johdon ikä, dokumenttien saatavuus, reitin pituus, keskusten määrä ja aikataulu.
Kyllä. Suomessa asennuksen tehnyt sähköurakoitsija tekee käyttöönottotarkastuksen ja luovuttaa pöytäkirjan, jos sillä on vaadittava pätevyys. Suurissa töissä, esimerkiksi kun suojalaitteena on yli 35 A:n sulake, asentajan on lisäksi tilattava varmennustarkastus. Moni taloyhtiö teettää vanhan liittymän kuntotarkastuksen myös ulkopuolisella asiantuntijalla.
Tavallisen liittymän mittaukset vievät yleensä muutaman tunnin, useita keskuksia sisältävässä kerrostalossa kauemmin. Pöytäkirja valmistuu tarkastajan kiireistä riippuen yleensä muutamassa päivässä. Tarkastus kannattaa tilata heti töiden valmistuttua, ei viikkoa ennen kytkentää.
Tarkastaja kirjaa ne pöytäkirjaan korjausehdotuksineen. Korjauksen tekee pätevä sähköurakoitsija, minkä jälkeen tehdään uusintatarkastus ja laaditaan uusi tai täydennetty pöytäkirja. Verkkoyhtiö kytkee käyttöpaikan vasta myönteisen tuloksen jälkeen. Jos korjauksessa joudutaan avaamaan rakenteita, jälkikäteen tarvitaan usein seinien paikkaus sähköasennusten jälkeen.
Asuinrakennusten sähköasennuksille ei ole lakisääteistä määräaikaistarkastusta, mutta jokaisesta uudesta tai muutetusta asennuksesta on tehtävä käyttöönottotarkastus. Jos rakennuksessa on myös esimerkiksi liiketiloja, joiden sulakkeet ovat yli 35 A, niiden sähkölaitteistot on tarkastettava määräajoin. Ulko-olosuhteissa ja kosteissa tiloissa laitteiston kunto heikkenee nopeammin kuin kuivissa sisätiloissa, joten säännöllinen kunnon seuranta on järkevää. Jos tarkastaja suosittelee seuraavan tarkastuksen ajankohtaa, isännöitsijä tai hallitus seuraa sitä. Uusi tarkastus tarvitaan myös aina, kun liittymään tehdään muutoksia, esimerkiksi korjaus, kaapelin uusiminen tai pääsulakkeen muutos.
Ei. Liittymän tarkastus kattaa osuuden rakennuksen pääkeskukseen asti. Huoneiston ryhmäjohdoille, pistorasioille ja valaisinryhmille tehdään oma tarkastus, josta huolehtii osakas.
Liittyvät työt
Milloin asunnon sähköt kannattaa tarkastaa, kuka tarkastuksen saa tehdä, mitä siinä mitataan ja miten tarkistat valmiin pöytäkirjan.
Sähköremontin opas: milloin sähköt kannattaa uusia, miten pistorasiat ja ryhmät suunnitellaan ja mitä sähkökeskukseen ja vikavirtasuojiin kuuluu.
Miten suojattu FTP-tietoverkkokaapelointi asennetaan asuntoon, taloon tai toimistoon, mikä kaapeliluokka valitaan ja miten valmis verkko tarkistetaan.
Näin sähkö- ja LVI-asennusten jälkeiset urat paikataan oikein, mikä laasti tai tasoite valitaan ja miten valmis seinä tarkistetaan.
Näin kylpyhuoneen tai WC:n puhallin asennetaan ja kytketään sähköihin. Mallin valinta, yleiset virheet ja valmiin työn tarkistus.
Näin kohdevalaisin asennetaan kipsilevykattoon: reiän sahaus, kytkentä, kiinnitys, valaisimen valinta, yleiset virheet ja valmiin työn tarkastus.
Blog
Hinnoittele koko projekti, ei vain yhtä työtä
Valitsette työt kaikilta ammattialoilta, ja NUMIQ kokoaa niistä hinta-arvion omaan projektiinne tai tarjouksen asiakkaallenne.