Sähköasennusten tarkastus ja tarkastuspöytäkirja (asunto)

Tarkastuksessa käydään läpi sähkökeskus, johdot, pistorasiat, kytkimet ja suojalaitteet ja mitataan, että suojaukset toimivat. Tuloksena on pöytäkirja, jossa on kuvaus asennuksesta, mitatut arvot, löydetyt puutteet ja selvä johtopäätös siitä, voiko asennusta käyttää turvallisesti.

Asunnoissa vastaan tulee yleensä kaksi eri tarkastusta:

• käyttöönottotarkastus tehdään aina uusille tai muutetuille sähköasennuksille ennen kuin ne otetaan käyttöön, esimerkiksi keittiö- tai kylpyhuoneremontin jälkeen. Sen tekee asennukset tehnyt urakoitsija, ja saat siitä pöytäkirjan,
• kuntotarkastus on vapaaehtoinen tarkastus, jolla selvitetään vanhan asennuksen nykyinen kunto. Se tilataan usein ennen asunnon ostoa tai myyntiä tai silloin, kun sähköt ovat vanhat eikä niiden tilasta ole tietoa.

Sähkötöitä saa tehdä vain rekisteröity sähköurakoitsija, ja sama koskee tarkastusmittauksia. Tavallinen asuntokaupan kuntotarkastaja ei yleensä tee sähkömittauksia, joten sähköt kannattaa tarkastuttaa erikseen sähköalan yrityksellä. Voit tarkistaa yrityksen tiedot sähköurakoitsijoiden julkisesta rekisteristä ja kysyä tarkastajalta hänen pätevyydestään.

Tavallisille kerrostaloasunnoille ei ole säännöllistä pakollista tarkastusväliä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tarkastus olisi turha. Käytännössä sitä tarvitaan seuraavissa tilanteissa:

• sähköremontin jälkeen, myös osittaisen, esimerkiksi kun ryhmäkeskus, sulakkeet tai keittiön ja kylpyhuoneen johdotukset uusitaan,
• asuntoa ostettaessa tai myytäessä. Tarkastus ei ole pakollinen, mutta se kertoo ostajalle paljon, erityisesti vanhoissa taloissa, joissa on vielä maadoittamattomia pistorasioita tai vanhoja tulppasulakkeita,
• vian, oikosulun tai tulipalon jälkeen, kun pitää selvittää syy ja varmistaa, että muu asennus on kunnossa,
• vuokrattaessa, kun vuokranantaja haluaa todisteen turvallisista sähköistä.

Vanhemmissa asunnoissa sähköjen tarkastuttamista suositellaan usein noin kymmenen vuoden välein, huonokuntoisissa asennuksissa useammin. Jos kotona on pieniä lapsia tai ikääntyneitä, tarkastus on vielä perustellumpi.

Taloyhtiössä kannattaa selvittää vastuunjako. Taloyhtiö vastaa yleensä talon sähköjärjestelmästä, kuten nousujohdoista, pääkeskuksesta ja yhteisistä tiloista. Osakas vastaa tyypillisesti itse tekemistään tai teettämistään muutoksista. Tarkka jako löytyy taloyhtiön vastuunjakotaulukosta tai isännöitsijältä. Ennen sähköremonttia tehdään taloyhtiölle muutostyöilmoitus. Jos tarkastus koskee pääsulakkeita tai sähkömittaria, myös verkkoyhtiöllä voi olla omia ohjeitaan.

Tavallisessa asunnossa tarkastus kestää yleensä yhdestä kolmeen tuntiin. Isommassa asunnossa tai monimutkaisemmassa asennuksessa, esimerkiksi jos lattiassa on sähkölämmitys, aikaa kuluu enemmän. Kulku on yleensä tämä:

1. Tarkastaja käy läpi saatavilla olevat asiakirjat, kuten keskuksen ryhmäkaavion tai aiemman tarkastuspöytäkirjan.
2. Hän tarkastaa asennukset silmämääräisesti: ryhmäkeskuksen, sulakkeiden merkinnät, pistorasioiden, kytkimien ja näkyvien johtojen kunnon sekä sen, sopivatko laitteet tilaan. Kylpyhuoneessa ja saunassa vaatimukset ovat tiukemmat.
3. Hän mittaa suojajohtimen jatkuvuuden, eli sen, että maadoitus ulottuu jokaiseen pistorasiaan ja laitteeseen, joka sitä tarvitsee.
4. Hän mittaa eristysresistanssin, joka kertoo, onko johtojen eristys vaurioitunut tai haurastunut.
5. Hän mittaa vikasilmukan impedanssin varmistaakseen, että sulake tai johdonsuojakatkaisija katkaisee virran vikatilanteessa riittävän nopeasti.
6. Hän testaa vikavirtasuojan, eli laukeaako se oikealla vuotovirralla ja oikeassa ajassa.
7. Hän arvioi tulokset SFS 6000 -standardisarjan mukaan ja laatii tarkastuspöytäkirjan.

Mittausten aikana sähköt ovat välillä poikki. Ota se huomioon jääkaapin, tietokoneen tai akvaarion kanssa. Eristysresistanssia mitattaessa laitteet irrotetaan pistorasioista, koska muuten ne voivat vääristää tulosta tai vaurioitua.

Tarkastuksen työläyteen ja tarkastajan käyttämään aikaan vaikuttavat lähinnä asunnon ja asiakirjojen kunto:

• asiakirjat: kun ryhmäkaavio ja aiempi pöytäkirja ovat tallessa, tarkastajan ei tarvitse etsiä, mikä sulake kuuluu mihinkin huoneeseen,
• ryhmien määrä: mitä enemmän ryhmiä, pistorasioita ja vikavirtasuojia, sitä enemmän mittauksia,
• pääsy keskukselle: kaapin taakse tai vaatehuoneen perälle jäänyt keskus hidastaa työtä,
• asennusten ikä ja kunto: vanhoissa ja moneen kertaan muutelluissa asennuksissa kytkentöjä joutuu selvittämään,
• märkätilat: kylpyhuoneen, saunan ja parvekkeen tarkastus on perusteellisempi,
• löydetyt viat: tarkastus ei korjaa vikoja. Korjaukset ovat erillinen sähköasentajan työ, ja niiden jälkeen tarkastus yleensä uusitaan.

Samat puutteet toistuvat asunnosta toiseen. Niistä on hyvä tietää etukäteen, jotta tulos ei yllätä:

• vikavirtasuoja puuttuu: vanhoista asunnoista sitä ei yleensä löydy, vaikka juuri se katkaisee virran sähköiskussa sekunnin murto-osassa,
• maadoittamattomat pistorasiat: vanhoissa kaksijohdinasennuksissa suojamaadoitusta ei ole, ja silti niihin on voitu vaihtaa maadoitetun näköisiä pistorasioita,
• löysät tai kuumentuneet liitokset: ne voivat aiheuttaa tulipalon,
• omatoimiset muutokset: pistorasia ilman suojajohdinta, valaisin kytketty omalla tavalla tai väärän kokoinen sulake,
• heikkolaatuiset tarvikkeet: halvat jatkojohdot ja pistorasiat, jotka kuumenevat kuormituksessa,
• merkitsemätön keskus, jolloin vikatilanteessa kukaan ei tiedä, mikä sulake pitää kytkeä pois.

Jos tarkastaja löytää vakavan vian, asennus todetaan puutteelliseksi, ja hän voi kehottaa olemaan käyttämättä osaa asennuksesta ennen korjausta. Se ei ole kiusantekoa vaan suojaa sähköiskulta ja tulipalolta. Jos olet itse tehnyt jotain sähköihin liittyvää, kerro siitä suoraan, sillä se säästää molempien aikaa.

Löydetyt viat saa korjata vain rekisteröity sähköurakoitsija. Älä siis korjaa niitä itse. Jos haistat palaneen käryä tai näet savua sähkölaitteesta, katkaise virta, jos se on turvallista, ja soita hätätilanteessa numeroon 112.

Saat tarkastuspöytäkirjan kirjallisena. Säilytä se asunnon muiden papereiden kanssa ja anna se myydessäsi uudelle omistajalle. Tarkista ennen kuin otat sen vastaan, että siitä löytyvät:

• asunnon osoite ja tarkka yksilöinti,
• tarkastuksen laji, eli onko kyse käyttöönottotarkastuksesta vai kuntotarkastuksesta,
• tarkastajan nimi, yrityksen tiedot ja allekirjoitus,
• tarkastuspäivä ja suositus seuraavasta tarkastuksesta,
• asennuksen kuvaus, kuten johtotyyppi, ryhmien määrä, sulakkeet ja vikavirtasuojat,
• mitatut arvot ryhmittäin, ei pelkkä yleinen merkintä "kunnossa",
• luettelo löydetyistä puutteista sijainteineen ja korjausehdotuksineen,
• selvä johtopäätös siitä, voiko asennusta käyttää turvallisesti.