Puhaltimen asennus ja kytkentä (kylpyhuone/WC)

Ensin asentaja katsoo, mihin puhallin sopii ja minne ilma johdetaan. Ilma voi mennä hormiin, kanavaan tai suoraan ulos ulkoseinän läpi. Puhallin kannattaa sijoittaa mahdollisimman lähelle kosteuden lähdettä eli suihkua tai ammetta. Samalla sen täytyy olla roiskeiden ulottumattomissa ja kylpyhuoneen sähköturvallisuusalueiden mukaisessa paikassa.

Varsinainen työ etenee yleensä näin:

• Paikka merkitään ja aukko valmistellaan, tavallisesti halkaisijaltaan 100 tai 125 mm puhaltimen ja kanavan mukaan
• Kaapeli tuodaan paikalle: uudiskohteessa liitäntä on yleensä valmiina, remontissa joudutaan usein tekemään kaapelireitti ja asentamaan rasia
• Puhallin kiinnitetään, mieluiten tärinää vaimentavan tiivisteen kanssa, ja liitos kanavaan tiivistetään
• Johtimet kytketään puhallintyypin ja valmistajan ohjeen mukaan
• Jälkikäyntiaika tai anturin herkkyys säädetään ja puhallin koekäytetään

Lopuksi kaapelin uritukset paikataan tasoitteella, jotta seinän voi maalata tai laatoittaa. Märkätilassa kannattaa välttää urittamista laatoitettuun seinään, koska se voi rikkoa vedeneristeen. Kattoreitti tai pinta-asennus on usein turvallisempi ratkaisu. Jos samalla uusitaan valaisin, molemmat kannattaa tehdä yhdellä kertaa, koska ne käyttävät usein samaa kaapelireittiä.

Puhaltimen tyyppi ratkaisee, miten se kytketään ja kuinka helppo sitä on käyttää.

• Perusmalli katkaisijalla käynnistetään ja sammutetaan käsin. Se sopii WC:hen tai kodinhoitohuoneeseen, joissa höyryä syntyy vähän.
• Ajastimella varustettu malli käynnistyy yleensä valon kanssa. Valon sammuttua se käy vielä muutaman minuutin, asetuksesta riippuen noin 3 ja 15 minuutin välillä. WC:ssä tämä on tavallinen ja käytännöllinen ratkaisu.
• Kosteusanturilla varustettu malli käynnistyy itse, kun kosteus nousee asetetun rajan yli, ja sammuu, kun ilma on kuivunut. Ikkunattomaan kylpyhuoneeseen se on usein järkevin valinta.

Miten teho valitaan? Ilmamäärä ilmoitetaan yleensä yksikössä m³/h. WC:hen riittää tavallisesti pienempi ilmavirta, suihkullinen kylpyhuone tarvitsee enemmän. Myös kanavan pituus ja mutkien määrä vaikuttavat. Pitkässä tai mutkikkaassa kanavassa tarvitaan puhallin, joka jaksaa tuottaa enemmän painetta. Muuten se kyllä hurisee, mutta ilmaa liikkuu vähän. Jos kylpyhuone on makuuhuoneen vieressä, katso myös valmistajan ilmoittama äänitaso.

Yhteiseen hormiin liitettäessä tarvitaan takaiskuläppä. Se estää ilmaa ja hajuja palaamasta hormista asuntoon.

Nopeinta on vaihtaa vanha puhallin samanlaiseen uuteen, kun toimiva sähköliitäntä ja aukko ovat jo valmiina. Työläämpää on asentaa kokonaan uusi puhallin valmiiseen kylpyhuoneeseen. Silloin kaapeli täytyy vetää, seinään tai kattoon tehdä reitti ja joskus porata uusi aukko.

Työtä lisäävät myös:

• Ajastin tai anturi, joka vaatii useamman johtimen ja säätämisen
• Puuttuva sähköliitäntä tai huonosti sijoitettu rasia
• Poraus paksun tai lisäeristetyn ulkoseinän läpi
• Asennus korkeaan kattoon tai alakattoon
• Pitkä kanava mutkineen, joka täytyy rakentaa

Suomalaisissa kerrostaloissa ilmanvaihto on usein koneellinen poisto, jossa katolla oleva puhallin imee ilmaa kaikista asunnoista. Omaa puhallinta ei yleensä saa liittää tällaiseen yhteiseen kanavaan, koska se häiritsee koko talon ilmanvaihtoa. Jos asut taloyhtiössä, kysy isännöitsijältä etukäteen, mikä ratkaisu talossa sopii, ja tee taloyhtiön edellyttämä muutostyöilmoitus. Myös omakotitalossa, jossa on lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihtokone, erillinen puhallin voi sotkea järjestelmän tasapainon. Silloin kannattaa kysyä neuvoa LVI-asentajalta.

Kylpyhuone on sähkön kannalta asunnon riskialtteimpia paikkoja. Vesi, höyry ja metalliset hanat yhdessä väärin kytketyn laitteen kanssa voivat aiheuttaa sähköiskun. Sähkötöitä saa tehdä vain rekisteröity sähköurakoitsija, ja siksi tästä työstä ei ole ohjetta tee se itse -tekijöille.

Asentaja tarkistaa, että kylpyhuoneen ryhmä on suojattu vikavirtasuojalla, tavallisesti 30 mA:n herkkyydellä, ja että puhaltimen kotelointiluokka (IP) sopii valittuun paikkaan. Hän varmistaa myös johtimien poikkipinnan. Tavallisille puhaltimille käytetään yleensä 1,5 mm²:n kaapelia. Ajastimella tai anturilla varustettu puhallin tarvitsee vaiheen ja nollan lisäksi valokatkaisijalta tulevan ohjausjohtimen, joten kaapelissa on oltava enemmän johtimia. Suojajohdin ei saa puuttua rasiasta, vaikka puhallin itse olisi kaksoiseristetty.

Ammattilaisen tekemä asennus on tärkeä myös valmistajan takuun ja mahdollisen vakuutustapauksen kannalta.

• Puhallin kaukana suihkusta, esimerkiksi oven yläpuolella. Höyry ehtii tiivistyä seinille ennen kuin se poistuu.
• Takaiskuläppä puuttuu, kun puhallin on liitetty yhteiseen hormiin. Asuntoon kulkeutuu silloin naapurien hajuja.
• Jälkikäynti kytketty väärin. Puhallin ei sammu valon sammuttua, tai se ei jatka käyntiä lainkaan.
• Johtimet sekaisin tai suojajohdin puuttuu. Puhallin toimii väärin ja syntyy turvallisuusriski.
• Liian heikko malli pitkään kanavaan. Puhallin käy, mutta kosteus jää huoneeseen.
• Vinoon tehdyt kaapelireitit. Myöhemmin porattaessa kaapeli voi osua poranterään.
• Vedeneriste rikottu urituksen tai läpiviennin kohdalta märkätilan seinässä.
• Puhallin peitetty laatoituksen tai alakaton taakse niin, ettei sitä pääse puhdistamaan.

Pyydä luovutuksessa, että asentaja näyttää puhaltimen toiminnan kaikissa tiloissa. Tarkista ainakin nämä:

• Puhallin on tukevasti kiinni, ei kolise eikä täryytä
• Liitos kanavaan tai hormiin on tiivis
• Säleikköön asetettu paperi imeytyy selvästi kiinni
• Puhallin käynnistyy sovitulla tavalla: katkaisijasta, valon kanssa tai anturin ohjaamana
• Jälkikäynti on säädetty ja puhallin sammuu sen jälkeen itsestään
• Kosteusanturin herkkyys on asetettu ja tiedät, miten sitä muutetaan
• Takaiskuläppä liikkuu vapaasti ja sulkeutuu, kun puhallin pysähtyy
• Uritukset on paikattu ja ympäristö on siisti
• Säleikköön pääsee käsiksi puhdistusta varten
• Sait käyttöohjeen, asentajan dokumentit tehdystä sähkötyöstä ja tiedon, mikä sulake suojaa tätä ryhmää