Tietoverkkokaapeloinnin asennus (FTP)

Hyvä kaapelointi alkaa paperilla, ei seinässä. Asentaja käy kanssasi läpi, missä tietokone, televisio, reititin ja kamerat tulevat olemaan, ja suunnittelee sen perusteella rasioiden määrän ja kaapelireitit.

1. Verkon suunnittelu: päätetään jakamon tai pienen datakaapin paikka, RJ45-rasioiden sijainnit ja reitit. Uusissa suomalaisissa asunnoissa keskuspisteenä on usein jo valmiiksi kotijakamo. Varaa kannattaa jättää, esimerkiksi toinen rasia television taakse tai kattoon kaapeli tulevaa Wi-Fi-tukiasemaa varten.
2. Reittien valmistelu: ennen tasoitusta ja rappausta seiniin tehdään urat ja asennetaan suojaputket. Kipsilevyseinissä kaapelit kulkevat levyjen takana. Jälkiasennuksessa käytetään listoja tai johtokanavia.
3. Kaapelien veto: jokainen rasia saa oman kaapelin, joka vedetään jakamoon asti. Molempiin päihin jätetään varaa, yleensä muutamia kymmeniä senttejä.
4. Päättäminen: kaapelit kytketään rasioihin ja patch-paneeliin saman kytkentäkaavion mukaan, joko T568A tai T568B. FTP-kaapelissa suojaus pitää liittää rasian ja paneelin metalliosaan.
5. Maadoitus: patch-paneeli ja räkki liitetään kiinteistön suojapotentiaalintasaukseen. Tämän kytkennän tekee rekisteröity sähköurakoitsija.
6. Mittaus ja merkintä: jokainen yhteys mitataan, merkitään samalla numerolla rasiaan ja paneeliin, ja tulokset kirjataan mittauspöytäkirjaan.

Suojaamaton UTP-kaapeli toimii luotettavasti rauhallisessa ympäristössä, esimerkiksi lyhyessä asunnon kaapeloinnissa, jossa datakaapelit eivät kulje aivan sähköjohtojen vieressä. FTP kannattaa valita aina, kun data kulkee rinnakkain sähköasennusten kanssa: kerrostaloissa, joissa johtoja on tiheästi, toimistoissa ja teknisissä tiloissa. Suojaus auttaa kuitenkin vain, jos koko yhteys on suojattu ja oikein maadoitettu. Suojatussa kaapelissa on suojauksen hyöty menetetty, jos se päätetään suojaamattomaan rasiaan, ja se käyttäytyy kuin tavallinen UTP.

Kaapeliluokan valinnassa pätee yksinkertainen sääntö: seinän sisällä olevaa kaapelia on vaikea vaihtaa, joten siitä ei kannata tinkiä.

• Cat 5e riittää gigabitin yhteyteen, mutta uuteen kaapelointiin sitä valitaan nykyään harvoin.
• Cat 6 on tavallinen valinta asuntoihin, omakotitaloihin ja toimistoihin, ja siinä on varaa tulevaisuutta varten.
• Cat 6a sopii, jos haluat noin 10 Gbit/s nopeuksia myös pidemmillä matkoilla tai rakennat verkkoa pitkäksi aikaa.

Yhteyden kaikkien osien, eli kaapelin, rasioiden, liittimien ja patch-paneelin, pitää olla samaa luokkaa. Korkeamman luokan kaapelit ovat paksumpia ja jäykempiä. Ne tarvitsevat leveämmät listat ja valmistajan ohjeen mukaisen suuremman taivutussäteen.

Käytännössä datakaapelit vedetään lähes aina samaan aikaan sähköjohtojen kanssa, joten molemmat asennukset kannattaa hoitaa yhdessä ja suunnitella yhteen. Data- ja sähkökaapelit eivät saisi kulkea tiiviisti vierekkäin samassa urassa. Paras ratkaisu on oma reitti tai johtokanavan erillinen, väliseinällä erotettu osa. Tarvittava etäisyys riippuu kaapelityypistä ja siitä, onko kaapelien välissä erotin. Reiteistä ja yleiskaapeloinnista kertovat standardit SFS-EN 50174 ja SFS-EN 50173.

Jakamo tai datakaappi tarvitsee huoltotilaa, ilmanvaihtoa ja oman pistorasian, tarvittaessa myös varavirtalähteen. Pistorasian, sulakkeen ja räkin maadoituksen saa tehdä vain rekisteröity sähköurakoitsija, joka myös tarkastaa ja mittaa uuden sähköasennuksen ennen käyttöönottoa. Jos haluat syöttää kameroille tai tukiasemille virran datakaapelin kautta (PoE), ota se huomioon jo kaapelia ja kytkintä valitessa.

Kerrostalossa tai rivitalossa sovi työstä etukäteen taloyhtiön kanssa. Muutostyöt ilmoitetaan yleensä isännöitsijälle muutostyöilmoituksella, ja varsinkin yhteisiin tiloihin tehtävät urat ja porraskäytävän kautta kulkevat kaapelit kannattaa sopia ennen töiden aloittamista.

Helpointa asennus on rakennusvaiheessa, kun seinät ovat vielä ilman tasoitetta ja kaapelit voidaan asentaa suojaputkiin muiden asennusten kanssa samaan aikaan. Työtä helpottavat myös kipsilevyrakenteet, avattava alakatto ja lyhyet matkat keskuspisteeseen.

Työtä taas vaikeuttavat:

• jälkiasennus valmiiseen asuntoon, jossa pitää tehdä uria pintaan tai etsiä reitti olemassa olevien putkien kautta,
• betoni- tai tiiliseinät ja -välipohjat, joihin pitää porata läpivientejä,
• pitkät reitit usean kerroksen läpi ja suuri rasiamäärä,
• korkeampi kaapeliluokka, joka on jäykempää ja hitaampaa työstää,
• vaatimus jokaisen yhteyden mittauksesta pöytäkirjoineen.

Käytännössä samat ongelmat toistuvat usein, ja ne näkyvät myöhemmin katkoksina tai hitaana yhteytenä.

• Maadoittamaton suojaus: kytkemätön folio ei suojaa, ja joskus se voi jopa lisätä häiriöitä.
• Katkennut folio: kuorinnassa tai kytkennässä folio repeää, eikä suojaus ole enää yhtenäinen.
• Suojattujen ja suojaamattomien osien sekoittaminen: FTP-kaapeli suojaamattomassa rasiassa menettää suojauksen hyödyn.
• Huono päättäminen: parit väärin päin, T568A- ja T568B-kaavioiden sekoittaminen tai liian pitkältä auki kierretyt johtimet liittimen kohdalla.
• Vauriot vedossa: liian jyrkät taivutukset, kiinnikkeellä litistetty kaapeli tai taittuminen kulmassa.
• Puuttuvat merkinnät ja pöytäkirja: vuosien päästä kukaan ei tiedä, mikä kaapeli menee minne, ja vian etsiminen kestää.

Pyydä vastaanotossa nähtäväksi mittaustulokset ja tarkista muutama asia myös itse:

• jokaisessa rasiassa ja patch-paneelin portissa on sama, selvästi luettava merkintä,
• käytössäsi on kaavio, josta näkyy, mihin kukin kaapeli menee,
• jokaisesta yhteydestä on mittaustulos kytkennästä ja yhteyden laadusta,
• kaapeli, rasiat ja paneeli ovat samaa luokkaa ja kaikki suojattuja,
• räkki tai patch-paneeli on kytketty maadoitukseen,
• kaapelit ovat jakamossa siististi eivätkä ole missään jyrkästi taitettuja,
• rasiat ovat tukevasti paikoillaan ja laite saa yhteyden verkkoon ilman katkoksia.