Puun petsaus ja puhdistus

Tekijä tarkistaa ensin puun kunnon. Onko puu kuivaa ja lujaa, näkyykö pinnassa hometta ja onko siinä vielä vanhaa lakkaa, öljyä tai kuultavaa puunsuojaa? Näiden perusteella valitaan koko työtapa.

Seuraavaksi puu puhdistetaan. Uusi sahatavara on usein pölyistä, ja männyn tai kuusen oksakohdissa on usein pihkaa. Ulkona vanhentunut puu on yleensä harmaantunut, ja siinä voi olla sammalta tai kosteuden jättämiä tummia läikkiä. Kevyet liat lähtevät harjalla ja puulle tarkoitetulla puhdistusaineella. Pihka kannattaa poistaa liuottimella, jota petsin valmistaja suosittelee. Jos pinta pestään vedellä, puun täytyy kuivua kunnolla. Pelkkä kuivalta tuntuva pinta ei riitä.

Kun puu on kuivaa, pinta hiotaan syyn suuntaisesti ja hiontapöly poistetaan huolellisesti. Vasta sitten levitetään petsi tasaisesti ja ilman taukoja kesken pinnan, jotta vetojen väliin ei jää rajoja. Kun petsi on kuivunut, pinta käsitellään suojaavalla tuotteella. Tuote valitaan sen mukaan, jääkö puu sisätiloihin vai ulos.

Petsi muuttaa ennen kaikkea väriä. Se imeytyy pintaan ja korostaa vuosilustoja, mutta kosteutta, auringonvaloa ja kulutusta kestävää kerrosta se ei muodosta. Kuultava puunsuoja yhdistää värisävyn ja suojan, ja siksi sitä käytetään ulkona yleisesti esimerkiksi aitoihin, katoksiin, räystäisiin ja ulkoverhoukseen. Lakka muodostaa kovan kalvon ja sopii paremmin sisätiloihin, kuten portaisiin, kaiteisiin ja kalusteisiin. Ulkona lakkakalvo voi haljeta ja hilseillä, koska puu elää kosteuden mukana.

Petsit ovat joko vesiohenteisia tai liuotinohenteisia. Vesiohenteiset haisevat vähemmän, mutta ne nostavat puun syitä ja pinta karhenee. Siksi puu usein kostutetaan kevyesti etukäteen, annetaan kuivua ja hiotaan. Liuotinohenteiset tunkeutuvat yleensä syvemmälle, mutta vaativat hyvän tuuletuksen. Kummassakin tapauksessa kannattaa pysyä saman valmistajan tuotesarjassa. Eri merkkejä yhdistettäessä käy helposti niin, että kerrokset kuivuvat huonosti tai eivät tartu toisiinsa.

Petsi ei myöskään korvaa puun suojaamista lahoa ja hyönteisiä vastaan. Maakosketukseen tai jatkuvaan kosteuteen joutuvaan rakenteeseen käytetään painekyllästettyä puuta tai erillistä suoja-ainetta. Uuden kyllästetyn puun annetaan yleensä kuivua ennen pintakäsittelyä valmistajan ohjeen mukaan. Jos samaan puuhun tulee sekä suojakäsittely että värisävy, kerrosten järjestys ja yhteensopivuus tarkistetaan tuotteiden teknisistä tiedoista.

Helpoin tilanne on uusi, kuiva ja sileä sahatavara, joka on pukkien päällä ennen asennusta. Sen voi käsitellä joka puolelta päätypuuta myöten, ja työ etenee nopeasti. Työläämpiä ja siksi kalliimpia ovat yleensä nämä tilanteet:

• puu on jo asennettu ja hankalasti ulottuvilla, esimerkiksi kattopalkit tai räystään aluslaudoitus,
• pinnassa on vanhaa lakkaa, öljyä tai kuultavaa puunsuojaa, joka täytyy hioa pois,
• puu on harmaantunut, sammaloitunut tai homeessa,
• osissa on paljon liitoksia, reunoja ja nurkkia, joissa työ tehdään käsin,
• ympäristö pitää suojata, esimerkiksi julkisivu, ikkunat tai lattia,
• uusi sävy halutaan sovittaa tarkasti vanhaan puuhun.

Sää vaikuttaa Suomessa paljon. Ulkotyöt onnistuvat kuivana ja lämpimänä kautena, eikä pintaa kannata käsitellä paahtavassa auringossa tai juuri sateen jälkeen. Korkealla tehtävä työ, kuten räystäät ja päädyt, kuuluu tekijälle, jolla on telineet tai nostin ja kokemusta turvallisesta työskentelystä korkealla.

Puu paljastaa jokaisen esikäsittelyn virheen. Käytännössä näkee usein, että petsi levitetään suoraan pölyiselle tai rasvaiselle puulle. Rasvaiset kohdat jäävät silloin vaaleiksi ja avoimet syyt tummuvat. Samoin käy vanhan maalin jäänteiden kanssa, joista syntyy läikkiä.

Muita tyypillisiä virheitä:

• hionta syitä vasten, jolloin petsi korostaa naarmut,
• kostean puun petsaus, josta seuraa kuplia ja suojakerroksen hilseilyä,
• sävykoe jää tekemättä, vaikka kuusi, mänty ja tammi ottavat saman petsin vastaan hyvin eri tavoin,
• käsittelemättömät päätypinnat, jotka imevät eniten vettä,
• suojakerros puuttuu petsauksen jälkeen, ja väri haalistuu ulkona nopeasti,
• liian kova vedenpaine pesussa, joka rikkoo pehmeät syyt.

Miksi havupuu näyttää usein laikukkaalta? Kuusessa ja männyssä on kovempia kesäpuun ja pehmeämpiä kevätpuun lustoja, jotka imevät petsiä eri tavalla. Jotkin valmistajat tarjoavat tähän tasoittavan pohjusteen, joka yhtenäistää imukykyä.

Pienen määrän asentamatonta puutavaraa voit petsata itse. Työskentele ulkona varjossa tai hyvin tuuletetussa tilassa, ja käytä liuotinohenteisten tuotteiden kanssa käsineitä ja hengityksensuojainta pakkauksen ohjeen mukaan.

1. Aseta puutavara pukkien päälle niin, että pääset käsiksi joka puolelle.
2. Tarkista, että puu on kuivaa eikä siinä ole hometta tai halkeamia.
3. Harjaa pinta puhtaaksi ja poista oksakohtien pihka sopivalla liuottimella.
4. Hio puu syyn suuntaisesti. Jos käytät vesiohenteista petsiä, kostuta pinta ensin kevyesti ja anna sen kuivua.
5. Imuroi pöly ja pyyhi pinta kuivalla liinalla.
6. Tee sävykoe samasta puusta olevaan pätkään ja anna sen kuivua.
7. Levitä petsi siveltimellä tai liinalla syyn suuntaisesti, koko laudan pituus kerralla.
8. Käsittele myös päätypinnat ja reunat.
9. Anna petsin kuivua valmistajan ilmoittaman ajan.
10. Levitä suojakerros, eli lakka, öljy tai kuultava puunsuoja, valmistajan ohjeen mukaisena määränä kerroksia.

Katso valmista pintaa päivänvalossa ja sivulta päin, silloin virheet näkyvät parhaiten. Työtä vastaanottaessa kannattaa käydä läpi nämä kohdat:

• sävy on tasainen ja vastaa sovittua mallia,
• pinnassa ei ole läikkiä, raitoja eikä vetojen välisiä rajoja,
• syitä vasten hiotun pinnan naarmuja ei näy,
• pinta on sileä, eikä siinä ole nousseita syitä tai pölyä,
• päätypinnat, reunat ja liitokset on käsitelty samalla tavalla kuin muu pinta,
• suojakerros on levitetty eikä se tunnu tahmealta,
• ympäristö on siisti, eikä julkisivussa, ikkunoissa tai lattiassa ole petsiroiskeita,
• tiedät, mitä tuotteita käytettiin ja miten puuta hoidetaan jatkossa.