Puisen palkkivälipohjan asennus

Puu on betoniin verrattuna kevyttä ja helppoa työstää. Asennuksessa ei ole märkiä työvaiheita, joten valun kuivumista ei tarvitse odottaa. Vanhoissa taloissa tämä ratkaisee usein valinnan, koska alkuperäiset seinät eivät välttämättä kanna teräsbetonilaattaa. Pienessä talossa kirvesmiehet saavat palkit ja laudoituksen paikoilleen yleensä muutamassa päivässä.

Mieti ennen tarjouspyyntöä, mihin rakennetta käytetään. Kylmän ullakon yläpohjalle, asuttavan ullakon lattialle ja näkyviin jäävälle palkkikatolle asetetaan aivan eri vaatimukset. Kantavuus, eristys ja pintakäsittely vaihtelevat käytön mukaan. Käyttötarkoitus ratkaisee palkkien koon, niiden jaon ja koko rakenteen kerrokset.

Palkkien poikkileikkauksen, jaon, tuennan ja kiinnityksen määrittää rakennesuunnittelija, ei asentajan arvio. Uusi välipohja kuuluu talon kantaviin rakenteisiin, ja virheet näkyvät vasta, kun lattia on jo tehty ja huonekalut paikoillaan.

Uudisrakennuksessa ja vanhassa talossa työ etenee hieman eri tavoin, koska vanhassa talossa vanha välipohja avataan ensin. Perusvaiheet ovat silti samankaltaiset:

1. Tila mitataan, kantavat seinät tarkistetaan ja todellisia mittoja verrataan suunnitelmiin.
2. Remontissa vanhat palkit avataan näkyviin ja niiden päät, seinätaskut ja kosteus tarkistetaan.
3. Puutavara katkotaan ja työstetään mittoihin. Näkyviin jäävät palkit höylätään ja hiotaan.
4. Palkkien tukikohdat tasataan ja puu erotetaan muuratusta seinästä kosteussululla, esimerkiksi bitumikermillä.
5. Palkit asetetaan seinätaskuihin, runkoon, palkkikenkiin tai alapuolisen palkin varaan suunnitellulla jaolla ja kiinnitetään.
6. Korkeutta, suoruutta ja palkkien keskinäisiä etäisyyksiä tarkistetaan koko asennuksen ajan.
7. Laudoitus ja muut kerrokset asennetaan suunnitelman mukaan: höyrynsulku, lämmöneriste, askelääntä vaimentava kerros, lattia tai alakatto.

Miksi suoruuteen kiinnitetään niin paljon huomiota? Pienikin korkeusero palkeissa näkyy myöhemmin epätasaisena lattiana tai halkeilevana alakattona. Korjaaminen tarkoittaa silloin valmiiden kerrosten purkamista.

Välipohjan palkkeina käytetään yleensä lujuusluokiteltua havupuuta, tavallisesti kuusta tai mäntyä. Lujuusluokka, esimerkiksi C24, ja CE-merkintä kertovat, että puutavara on luokiteltu SFS-EN-standardien mukaan. Pitkillä jänneväleillä tai kun rakenteen pitää pysyä erityisen tarkasti muodossaan, valitaan liimapuu tai kertopuu. Ne kieroutuvat ja halkeilevat vähemmän kuin sahatavara. Puun on oltava kuivaa, rakennepuussa kosteus on yleensä enintään noin 20 prosenttia. Lahoa tai hyönteisten jälkiä ei saa olla.

Rakenteen kerrokset riippuvat siitä, mitä välipohjan ylä- ja alapuolella on:

• Kylmän ullakon yläpohja tarvitsee ennen kaikkea lämmöneristeen ja lämpimän tilan puolelle tiiviin höyrynsulun, jotta sisäilman kosteus ei pääse rakenteeseen. Palkkien päälle lisätään usein puhallusvillaa.
• Asuttavan ullakon välipohja tarvitsee lisäksi askelääneneristyksen, joustavan kerroksen ja raskaamman kuormaa jakavan levyn tai kuivalattiajärjestelmän, jotta askeleet eivät kuulu alakertaan.
• Näkyvä palkkikatto vaatii laadukkaampaa puuta, näkyväksi tarkoitetun laudoituksen sekä huolellisen hionnan, petsauksen ja suojakäsittelyn.
• Alakaton taakse jäävä palkisto voidaan laudoittaa OSB- tai rakennelevyllä, koska siinä ratkaisee toimivuus eikä ulkonäkö.

Palkkien väliin asennetaan mineraalivillaa tai puukuitueristettä. Eriste täytyy asentaa tasaisesti ilman rakoja ja kokoon puristuneita kohtia. Muuten syntyy kylmäsiltoja, ja kosteus voi tiivistyä rakenteeseen. Vanhoissa taloissa välipohjassa on usein sahanpurua tai kutteria. Niiden kunto ja kosteus kannattaa tarkistaa samalla, kun rakenne on auki.

Helpoin tilanne on uudisrakennus, jossa seinät ovat suorat, mitat tiedossa ja materiaalit saa tuotua lähelle. Työ vaativoituu, kun:

• Huoneen jänneväli on suuri, jolloin tarvitaan järeämpiä palkkeja, tiheämpi jako, kantavia palkkeja tai teräsosia
• Kyse on vanhasta talosta, jossa avaamisen jälkeen löytyy lahonneita palkinpäitä, kosteita seiniä tai vaurioituneita taskuja
• Palkit jäävät näkyviin ja vaativat tarkan työstön ja pintakäsittelyn
• Välipohjan päälle tulee asuintila ääneneristyksineen ja lattiakerroksineen
• Materiaali täytyy kuljettaa ahtaasta kulkuaukosta tai nostaa ylempään kerrokseen

Katso tarjouksia vertaillessasi, mitä ne tarkalleen sisältävät. Osaan kuuluu pelkkä palkkien asennus, osaan myös puutavara, kiinnikkeet, laudoitus, eristeet ja kuljetus. Tarjouksia kannattaa verrata vain silloin, kun työn laajuus on sama.

Käytännössä samat ongelmat toistuvat:

• Märkä tai huonosti varastoitu puutavara, joka kieroutuu ja halkeilee asennuksen jälkeen, ja lattia alkaa narista
• Aliarvioitu kantavuus, jolloin liian suuri taipuma huomataan vasta lattian tai väliseinien teon jälkeen
• Palkinpäät suoraan kosteaa muurattua seinää vasten ilman kosteussulkua, jolloin laho alkaa juuri kohdasta, joka kantaa eniten
• Vanhojen palkkien peittäminen uudella laudoituksella tarkistamatta niiden kuntoa, jolloin laho tai hyönteisvaurio jatkuu uuden kerroksen alla
• Puuttuva tai rikkinäinen höyrynsulku, jonka takia kosteus tiivistyy eristeeseen
• Lattia kiinni suoraan palkeissa ilman joustavaa kerrosta, jolloin jokainen askel kuuluu alakertaan

Useimpia näistä virheistä ei näe valmiista rakenteesta. Siksi työ kannattaa tarkistaa ennen kuin palkit peitetään.

Käy työmaalla kahdesti: kun palkit on asennettu mutta ei vielä peitetty, ja uudelleen luovutuksessa. Pyydä myös valokuvat rakenteista ennen kuin ne jäävät piiloon. Tarkista vastaanotossa:

• Palkkien koko ja jako vastaavat rakennesuunnitelmaa
• Palkinpäät on erotettu muuratusta seinästä ja ne ovat kuivassa
• Kiinnitykset on tehty suunnitelman mukaan eivätkä palkit liiku
• Puu on ehjää ilman halkeamia tai tuholaisten jälkiä
• Laudoitus on suorassa eikä narise kävellessä
• Eriste täyttää tilan ilman rakoja ja höyrynsulku on yhtenäinen myös seinien ja läpivientien kohdalla
• Asuttavan ullakon lattian alla on joustava askelääntä vaimentava kerros
• Näkyvien palkkien pinta ja käsittely ovat tasaiset
• Sait materiaalien tiedot, kuten lujuusluokan ja CE-merkinnän, sekä kirjallisen selvityksen tehdyistä töistä