WC:n putkikotelon purku

Vanhemmissa kerrostaloissa kotelo on usein rakennettu talon valmistuessa, joskus se on muurattu tai levytetty myöhemmin. Sen tehtävä on lähinnä peittää putket ja tarjota alusta laatoitukselle. Ongelma syntyy, kun putkiin pitää päästä käsiksi. Kotelon takana on nousulinjojen lisäksi usein huoneiston sulkuventtiilit, mahdolliset vesimittarit ja joskus myös sähköjohtoja.

Tavallisimmat syyt purkuun ovat nämä:

• taloyhtiössä on alkamassa putkiremontti ja urakoitsija tarvitsee vapaan pääsyn linjoille,
• uusit kylpyhuoneen tai WC:n ja muutat kalusteiden paikkoja,
• kotelo on kastunut, homehtunut tai siinä on tuholaisia,
• vanha rakenne on löystynyt ja osa siitä voi pudota itsestään.

Usein kotelon purku tehdään samalla, kun puretaan laatoitus, lattian pinnoite tai kylpyamme. Kun kaikki suunnitellaan kerralla, purkujäte kannetaan ulos vain kerran ja uudet putket voidaan asentaa ilman uutta purkamista.

1. Sopiminen taloyhtiön kanssa. Nousulinjat kuuluvat taloyhtiölle, joten ajankohta sovitaan isännöitsijän kanssa ja taloyhtiölle tehdään muutostyöilmoitus. Jos vesi pitää katkaista koko linjasta, katkon hoitaa taloyhtiö ja naapureille ilmoitetaan siitä etukäteen.
2. Tilan valmistelu. WC-istuin, tarvittaessa myös pesuallas ja kotelon laatat irrotetaan. Lattia ja ovet suojataan, ja aukot muihin huoneisiin teipataan muovilla pölyn takia.
3. Rakenteen selvittäminen. Kotelo avataan varovasti pienestä kohdasta, jotta nähdään, mistä se on tehty ja mitä sen takana tarkalleen on. Vasta sitten valitaan työkalut.
4. Varsinainen purku. Kotelo puretaan ylhäältä alas pieninä paloina. Tiilen kanssa käytetään talttaa ja kevyttä piikkausvasaraa pienellä iskuvoimalla, levykotelon ja puun kanssa riittävät veitsi, saha ja sorkkarauta. Putkien lähellä työ tehdään käsin, ei täydellä teholla piikaten.
5. Purkujätteen poisvienti. Jäte pakataan vahvoihin säkkeihin ja viedään paikkaan, joka ottaa vastaan rakennusjätettä, esimerkiksi jäteasemalle. Taloyhtiön sekajäteastiaan se ei kuulu.
6. Siivous ja tarkistus. Tila imuroidaan ja putkien, venttiilien ja ympäröivien seinien kunto tarkistetaan, jotta seuraavat työt voivat alkaa.

Kotelon materiaali ratkaisee, kuinka paljon pölyä ja jätettä syntyy ja kuinka varovasti pitää edetä.

• Tiili tai väliseinäharkko on tavallinen muuratuissa rakenteissa. Purku on pölyistä, jätettä tulee paljon ja putkien vieressä edetään pala kerrallaan.
• Kevytbetoni on melko helppo sahata ja piikata, mutta se tarttuu laastiin hyvin, joten reunat pitää siistiä jälkikäteen.
• Lastulevy tai puu irtoaa yleensä paloina ilman suurta pölyä.
• Kipsilevy metallirangalla on helpoin. Levyt leikataan ja rangat ruuvataan irti.

Märkätiloissa kotelon pinnassa on yleensä vedeneristys. Purku rikkoo sen aina, joten uusi vedeneristys tehdään joka tapauksessa uuden kotelon ja laatoituksen yhteydessä.

Oma lukunsa ovat vanhat talot, joissa viemärilinja tai kotelon materiaalit voivat sisältää asbestia. Asbestia sisältävää putkea ei saa sahata, katkaista eikä hioa. Ennen vuotta 1994 rakennetuissa taloissa tehdään yleensä haitta-ainekartoitus ennen remonttia, ja sen tulokset kannattaa kysyä isännöitsijältä. Jos epäilet asbestia, keskeytä työ ja teetä materiaalista tutkimus. Asbestipurun saa tehdä vain siihen erikoistunut ja pätevä yritys.

Työn vaativuuteen ja sitä kautta hintaan vaikuttavat erityisesti:

• kotelon materiaali, sillä muurattu kotelo teettää enemmän työtä kuin kevyt levykotelo,
• se, onko kotelo sidottu ympäröiviin seiniin vai seisooko se erillään,
• putkien määrä ja kunto, sillä vanhat syöpyneet putket vaativat suurta varovaisuutta,
• tilan koko, sillä pienessä WC:ssä työkalujen ja jätteen käsittely on hankalaa,
• kerros ja hissi, koska jäte pitää kantaa ulos,
• se, oletko tyhjentänyt tilan ja irrottanut kalusteet itse vai tekeekö sen urakoitsija.

Jos putket kulkevat syvemmällä seinässä, myös ympäröivää rakennetta voi joutua avaamaan osittain. Tämä kannattaa ottaa puheeksi jo urakoitsijan kanssa sovittaessa.

Putkikotelo ei yleensä ole kantava rakenne, mutta se kannattaa varmistaa ennen purkua, varsinkin jos ei ole selvää, miten märkätilan rakenteet on tehty. Jos kantavuudesta on epäilystä, asian arvioi rakennesuunnittelija.

Koska työ tehdään yhteisten putkien vieressä, sovi aina etukäteen isännöitsijän kanssa ja tee taloyhtiölle muutostyöilmoitus. Näin taloyhtiö tietää työstä ja pystyy tarvittaessa katkaisemaan veden nopeasti.

Kotelon takana voi olla myös sähköjohtoja. Niiden irrotus ja muutokset kuuluvat vain rekisteröidylle sähköurakoitsijalle. Joissakin vanhoissa taloissa kaasuputki voi kulkea samassa kuilussa. Siihen ei saa koskea eikä sitä saa vaurioittaa. Jos haistat kaasua, lopeta työ heti, älä käytä valokatkaisijoita tai sähkölaitteita, poistu tilasta ja soita hätänumeroon 112.

Ajattele myös tulevaa. Uudessa kotelossa pitää olla pääsy sulkuventtiileille ja vesimittareille, yleensä huoltoluukun kautta. Joissakin taloissa putkikuilu on osa palo-osastointia, joten uusi ratkaisu kannattaa käydä läpi isännöitsijän kanssa.

• purkaminen sokkona selvittämättä, mitä kotelon takana on, jolloin putki voi puhjeta tai haljeta,
• järeän piikkausvasaran käyttö aivan vanhojen nousulinjojen vieressä, vaikka ne eivät kestä tärinää,
• työn aloittaminen ilman sopimista taloyhtiön kanssa, jolloin kukaan ei pysty katkaisemaan vettä vahingon sattuessa,
• purkujätteen määrän aliarviointi, sillä pienikin muurattu kotelo täyttää monta säkkiä,
• purkaminen ilman suunnitelmaa siitä, miltä uusi kotelo näyttää ja mihin huoltoluukku tulee.

• kotelo on purettu sovitussa laajuudessa ja seinien reunat on puhdistettu laastinjäämistä,
• nousulinjoissa, haaroissa ja liitososissa ei ole halkeamia, naarmuja eikä löysiä liitoksia,
• veden palauttamisen jälkeen mikään ei tiputa eikä viemäri vuoda,
• sulkuventtiilit ja vesimittarit ovat ehjiä ja toimivat,
• kuilun sähköjohdot ovat vahingoittumattomia tai sähköurakoitsija on suojannut ne turvallisesti,
• purkujäte on viety pois eikä taloyhtiön yhteisiin tiloihin ole jäänyt sotkua,
• tila on imuroitu ja valmis seuraaville töille.