Piiloasennusrungon asennus ja upotus seinään

Piiloasennusrungolla voidaan tarkoittaa eri asioita. Yleensä kyse on uppoasennettavan suihku- tai ammehanan rungosta, seinään asennettavan pesuallashanan rungosta tai seinä-WC:n asennustelineestä, eli metallikehikosta, jossa on upotettava huuhtelusäiliö. Työvaiheet ovat samankaltaiset, erona ovat koko ja se, kuinka paljon seinää pitää avata.

Hanan kohdalla riittää aukko itse rungolle ja urat kylmän ja lämpimän veden tuloputkille. Seinä-WC:n asennusteline taas vaatii muuratussa seinässä usein laajemman avauksen, tai teline rakennetaan seinän eteen ja kotelo levytetään kipsilevyllä. Kipsilevyseinään ei piikata mitään, vaan runko kiinnitetään metallirankaan tai asennuslevyyn.

Suomessa seinän sisään menevät vesiputket asennetaan yleensä suojaputkeen niin, että mahdollinen vuoto ohjautuu näkyville ja putken voi tarvittaessa vaihtaa avaamatta seinää. Tämä kannattaa ottaa huomioon jo urien suunnittelussa.

Jos WC-painikkeessa on valo tai sähköinen ohjaus, sähkönsyötön tekee rekisteröity sähköurakoitsija, ei LVI-asentaja.

Paikan merkitseminen

Ensin merkitään valmistajan asennusohjeen mukaan rungon keskilinja, korkeus ja tuloputkien paikat. Suihkuhana asennetaan yleensä noin 100 ja 120 cm:n korkeudelle lattiasta. Tarkka korkeus riippuu perheen pituudesta ja siitä, onko käytössä myös kattosuihku. Seinä-WC:n istuimen ja painikkeen korkeus säädetään ohjeen mukaan, telineessä on siihen merkinnät. Kokenut asentaja miettii samalla laattojen jaon, jotta hana tai painike ei osu kömpelösti saumaan tai laatan reunaan.

Aukon ja urien tekeminen

Urat tehdään urajyrsimellä, jossa on pölynpoisto. Rungon aukko tehdään porakruunulla tai piikkauskoneella. Syvyys määräytyy rungon mukaan, käytännössä se on yleensä noin 7 ja 12 cm:n välillä. Urat vedetään pysty- tai vaakasuoraan, ei vinoon, jotta myöhemmin voi päätellä, missä kohtaa seinää putki kulkee.

Oikea asennussyvyys

Tämä on työn tärkein vaihe. Useimpien runkojen suojakuvussa on merkinnät pienimmästä ja suurimmasta syvyydestä. Ne lasketaan valmiista seinäpinnasta, johon kuuluvat vedeneristys, laasti ja laatta. Siksi runko säädetään tulevan laatoituksen mukaan, ei paljaan seinän mukaan. Rungon pitää olla suorassa ja luotisuorassa, muuten peitelaatta tai painike jää vinoon.

Kiinnitys ja liitännät

Runko kiinnitetään seinään mekaanisesti ruuveilla tai kiinnikkeillä ja tuetaan sen jälkeen laastilla tai kipsimassalla. Pelkkä asennusvaahto ei riitä, koska runko voi löystyä, kun vipua käännetään ja kun putkistossa tulee paineiskuja. Lopuksi liitetään tuloputket, yleensä komposiitti-, PEX- tai kupariputki sen mukaan, millainen järjestelmä asunnossa on.

Painekoe ja tiivistys

Ennen seinän umpeen laittamista tehdään painekoe putkivalmistajan ohjeen mukaan. Vasta kun liitokset pitävät, seinä paikataan. Suihkun märkätilassa seuraa vedeneristys, ja putkien läpivienteihin asennetaan läpivientikaulukset, jotta vesi ei pääse laattojen taakse.

Työn vaativuuteen ja sitä kautta kustannuksiin vaikuttaa eniten seinä, johon runko asennetaan.

• Kevytbetoni ja kipsilevy ovat helpoimpia, ne työstyvät nopeasti ja vaivatta
• Tiili on tavallinen materiaali, mutta reikätiilessä aukko pitää täyttää huolella, jotta runko pysyy paikallaan
• Betoni ja betonielementti ovat kovimpia, piikkaus on hidasta, meluisaa ja pölyistä, ja raudoitus tulee usein vastaan
• Vanha sekarakenteinen seinä, jossa on tiiltä, betonia ja aiempia korjauksia, tuo yllätyksiä, eikä runkoa saa siihen yhtä tukevasti kiinni

Työtä pidentävät myös kaukana oleva vesiliitäntä, putkien vetäminen toisen huoneen kautta, vanha putkisto, joka pitää ensin uusia, tai monimutkaisempi hana, jossa on useita lähtöjä. Työ sujuu helpommin, jos kylpyhuone on purettu runkoon asti ja olet jo valinnut sekä hanan mallin että laatat.

Kerrostaloissa kylpyhuoneen ympärillä olevat seinät ovat usein kantavia betonielementtejä. Kantavaan seinään ei saa piikata miten sattuu, sillä varsinkin vaakasuorat urat ja isot aukot voivat heikentää rakennetta. Ennen töitä ota siksi yhteyttä isännöitsijään ja selvitä, mitä taloyhtiö edellyttää. Taloyhtiöt pyytävät yleensä muutostyöilmoituksen ennen kylpyhuoneremonttia, ja kantaviin rakenteisiin kohdistuvissa töissä ne saattavat haluta rakennesuunnittelijan lausunnon.

Yleinen ratkaisu on rakentaa kipsilevystä asennusseinä eli kotelo vanhan seinän eteen. Runko asennetaan siihen, eikä kantavaan seinään tarvitse piikata lainkaan. Samalla putkille jää tilaa suojaputkineen.

• Väärä asennussyvyys: liian syvällä jatkokappale ei välttämättä riitä, liian matalalla peitelaatta jää irti laatasta
• Runko ei ole suorassa: vipu tai painike jää vinoon, eikä sitä saa korjattua avaamatta seinää
• Painekoe jäänyt tekemättä: vuotava liitos näkyy kosteana läikkänä seinässä tai naapurin puolella
• Kiinnitys pelkällä vaahdolla: runko liikkuu ajan myötä ja vaurioittaa tiivisteitä tai laattoja
• Läpiviennit tiivistämättä: vesi pääsee laattojen taakse ja rakenne kastuu
• Asennusohje hukassa: huollossa tai venttiilin vaihdossa varaosia on vaikea löytää

Käytännössä käy usein niin, että laatat valitaan vasta rungon asennuksen jälkeen. Jos valitun laatan ja laastin yhteispaksuus poikkeaa suunnitellusta, runko ei enää osu oikeaan syvyyteen. Siksi laatat kannattaa valita etukäteen.

Käy nämä kohdat läpi asentajan kanssa ennen kuin seinä suljetaan ja laatoitus alkaa:

• Runko on tukevasti kiinni eikä liiku painettaessa
• Runko on suorassa ja luotisuorassa, ja keskilinja vastaa merkintöjä
• Syvyys vastaa suojakuvun merkintöjä suunniteltuun laatoitukseen nähden
• Kylmä ja lämmin vesi on liitetty oikeille puolille
• Painekoe on tehty ja liitokset ovat kuivat
• Rungon suojakupu on paikallaan, jotta sisään ei pääse laastia
• Märkätilan läpivienneissä on läpivientikaulukset
• Putkien reiteistä on otettu valokuvat ennen seinän sulkemista
• Asennusohje ja rungon tiedot on tallessa tulevaa huoltoa varten