Lämminvesivaraajan asennus seinälle enintään 120 l

Hinnaston työ kattaa yhden enintään 120 litran sähkökäyttöisen lämminvesivaraajan ripustuksen seinälle ja kytkennän. Tyypillisesti siihen kuuluu:

• seinän tarkastus ja kiinnikkeiden valinta seinämateriaalin ja varaajan painon mukaan,
• seinäkannakkeen tai ripustusruuvien kiinnitys ja varaajan ripustus,
• liitäntä kylmään ja lämpimään veteen joustoletkuilla tai kiinteillä putkiliitoksilla,
• varolaiteryhmän asennus kylmävesipuolelle ja varoventtiilin poistoputken johtaminen viemäriin,
• varaajan täyttö, ilmaus ja liitosten tiiviyden tarkastus,
• liitäntä valmiiksi tuotuun sähkönsyöttöön ja ensimmäinen käynnistys,
• lämpötilan asetus sekä käytön ja huollon opastus.

Asennus ei sisällä itse varaajaa, uutta ryhmäjohtoa sähkökeskukselta, urien piikkausta, uusia vesijohtoja, paineenalennusventtiiliä eikä termostaattista sekoitusventtiiliä, jos niitä täytyy lisätä. Vanhan varaajan purku ja poisvienti on erillinen työ.

Uusi varaaja asennetaan yleensä kylpyhuoneen, kodinhoitohuoneen tai teknisen tilan remontin yhteydessä, kun putket ja laatoitus ovat valmiit. Jo ennen laatoitusta on tiedettävä, mihin varaaja tulee, jotta vesi- ja sähköliitännät ovat oikealla kohdalla ja seinään saadaan luotettava kiinnitys.

Vanha varaaja vaihdetaan, kun säiliö alkaa vuotaa, vesi on ruosteista tai varaaja lämpenee hitaasti vielä huollonkin jälkeen. Vakuutusyhtiöt pitävät varaajan teknisenä käyttöikänä yleensä 15-20 vuotta, ja vanhan varaajan vuotovahingossa korvauksesta tehdään ikävähennys. Käytännössä omistaja huomaa ongelman usein vasta, kun varaajan alta alkaa tippua vettä. Jos säiliö on ruostunut puhki, korjaaminen ei enää kannata ja varaaja vaihdetaan kokonaan.

Ennen asennusta pitäisi olla valmiina:

• Kantava seinä. Tiili, betoni tai täysi harkko. Kipsilevy-, kevytbetoni- ja onteloharkkoseinissä tarvitaan vahvistus tai erikoiskiinnikkeet. Puurunkoiseen seinään asennetaan levyn taakse tukipuu tai vaneri jo rakennusvaiheessa.
• Vesiliitännät. Kylmä ja lämmin vesi sulkuventtiileineen oikealla korkeudella.
• Lattiakaivo ja poistoputken reitti. Varaaja kannattaa sijoittaa tilaan, jossa on lattiakaivo tai viemäri lähellä, jotta varoventtiilin poistovesi voidaan johtaa näkyvästi viemäriin. Moni vakuutusyhtiö edellyttää tätä.
• Sähkönsyöttö. Oma, varaajan tehon mukaan suojattu ryhmä. Isommat seinävaraajat kytketään usein kolmivaiheisesti 400 voltin syöttöön, ja sähköasentaja tekee syötön mieluiten jo remontin aikana.
• Huoltotila. Varaajan alla on oltava tilaa laipan irrotukseen ja anodin vaihtoon. Esimerkiksi osa valmistajista vaatii alapuolelle vähintään 40 cm vapaata tilaa, muuten huolto onnistuu vain irrottamalla koko varaaja.

Seinän tarkastus ja kiinnitys

Valmistajat edellyttävät, että seinä kestää täynnä olevan varaajan painon. Useimpien varaajien mukana tulee seinäkannake, joka kiinnitetään ensin ja jolle varaaja sitten nostetaan. Ohjeissa vaaditaan riittävän järeät ruuvit, tyypillisesti vähintään 8 mm, ja heikoissa seinissä vahvistus. Osa ohjeista suosittelee kiinnikkeitä, jotka on mitoitettu moninkertaiselle kuormalle täyden varaajan painoon nähden. Asentaja poraa reiät kannakkeen jaon mukaan, asentaa kiinnikkeet ja ripustaa varaajan. Painavampien varaajien nostoon tarvitaan kaksi henkilöä.

Kylmävesiliitäntä ja varoventtiili

Kylmävesipuolelle asennetaan varolaiteryhmä, johon kuuluvat sulku-, takaisku-, varo- ja tyhjennysventtiili. Varaajan ja varoventtiilin väliin ei valmistajien mukaan saa asentaa sulkuventtiiliä. Jos se suljettaisiin, lämmetessä syntyvä paine ei pääsisi minnekään. Suomessa myytävien varaajien säiliöt on yleensä mitoitettu 10 barin (1,0 MPa) paineelle, ja varoventtiilin avautumispaine on tyypillisesti 9-10 bar. Varoventtiilin avautumispaine ei saa ylittää varaajan arvokilvessä ilmoitettua painetta. Sulku asennetaan varoventtiilin eteen, ei sen ja varaajan väliin.

Paineenalennusventtiili

Jos vesijohtoverkoston paine on korkea, varoventtiili tiputtaa jatkuvasti ja laitteisto rasittuu. Esimerkiksi Jäspi suosittelee paineenalennusventtiiliä, kun verkoston paine on yli 6 bar. Paine on helppo mitata hanaan kiinnitettävällä painemittarilla. Monessa omakotitalossa paineenalennusventtiili on jo vesimittarin yhteydessä, mutta sen toiminta kannattaa tarkistaa varaajan vaihdon yhteydessä.

Varoventtiilin poistoputki

Veden lämmetessä sen tilavuus kasvaa, ja varoventtiili päästää pienen määrän vettä ulos. Poistoputken on oltava koko pituudeltaan laskeva, avoin ja suojassa jäätymiseltä, ja sen pään on jäätävä näkyviin. Vesi johdetaan putkella lattiakaivoon tai viemäriin, esimerkiksi hajulukolliseen suppiloon. Joissakin ohjeissa poistoputken pituus on rajattu, esimerkiksi enintään 2 metriin. Poistoputkea ei saa koskaan tulpata. Paisunta-astia voi vähentää tippumista, mutta se ei korvaa viemäriin johdettua poistoputkea.

Lämminvesiliitäntä ja täyttö

Lämpimän veden lähtö liitetään verkostoon, usein termostaattisen sekoitusventtiilin kautta, jotta hanoista saatava vesi ei ylitä 65 °C. Sen jälkeen avataan kylmän veden tulo ja lähimmän hanan lämpimän veden puoli. Varaajaa täytetään, kunnes hanasta tulee vettä ilman ilmaa. Vasta silloin varaaja on täynnä. Kaikki liitokset tarkastetaan, eikä yksikään saa tiputtaa.

Sähkökytkentä ja ensimmäinen käynnistys

Sähköt kytketään vasta täytön jälkeen. Tyhjässä varaajassa päälle kytketty vastus tuhoutuu muutamassa minuutissa. Kytkennän tekee sähköurakoitsija. Varaaja liitetään omaan, suojattuun ryhmään suojamaadoituksella ja niin, että se voidaan erottaa verkosta kaikkinapaisesti, esimerkiksi turvakytkimellä. Valmistajat määrittävät syöttökaapelin poikkipinnan varaajan tehon mukaan. Käynnistyksen jälkeen tarkistetaan, että lämmityksen merkkivalo palaa, ja asetetaan lämpötila.

Kun vanha varaaja vaihdetaan uuteen, jossa on sama kannakkeiden ja liitäntöjen jako ja sähkönsyöttö pysyy ennallaan, taitava tee-se-itse-tekijä pystyy teknisesti hoitamaan vesipuolen. Huomaa kuitenkin, että vakuutusyhtiö voi evätä vesivahingon korvauksen, jos varaajan on asentanut joku muu kuin ammattilainen, ja taloyhtiö voi edellyttää muutostyöilmoitusta ja ammattiasentajaa. Sähkökytkentä kuuluu aina sähköurakoitsijalle. Toimi näin:

1. Katkaise varaajan ryhmän sulake tai johdonsuojakatkaisija ja varmista, ettei liittimissä ole jännitettä.
2. Sulje kylmän veden tulo ja avaa lähimmän hanan lämpimän veden puoli.
3. Tyhjennä vanha varaaja tyhjennysventtiilin kautta lattiakaivoon.
4. Irrota letkut ja nosta varaaja seinältä yhdessä apulaisen kanssa.
5. Tarkista kiinnikkeet ja asenna tarvittaessa uudet uuden varaajan kannakkeen mukaan.
6. Ripusta uusi varaaja ja liitä kylmä vesi uuden varolaiteryhmän kautta.
7. Liitä lämmin vesi ja tarkista tiivisteet.
8. Täytä varaaja, kunnes lämpimän veden hanasta tulee vettä ilman ilmaa.
9. Tarkista liitokset ja anna vasta sitten sähköurakoitsijan kytkeä syöttö.

Varoventtiili tai koko varolaiteryhmä vaihdetaan varaajan vaihdon yhteydessä yleensä myös. Vanha venttiili on usein kalkkeutunut eikä välttämättä avaudu ajoissa.

Pysty- ja vaaka-asennus

Yleisin on pystyyn asennettava seinävaraaja. Vaakamalli valitaan, kun korkeutta on vähän, esimerkiksi oven yläpuolella tai alakaton alla. Kaikkia varaajia ei voi asentaa molempiin asentoihin, ja valmistaja kertoo sallitut asennot ohjeessa.

Tilavuus

Kahden hengen asuntoon valitaan usein 80 litran varaaja, perheelle, jossa käytetään suihkua ja ammetta, 100-120 litraa. Omakotitaloissa käytetään usein lattialle asennettavia 150-300 litran varaajia, joten seinävaraaja on tyypillinen ratkaisu pieniin asuntoihin ja mökeille. Suurempi tilavuus tarkoittaa pidempää lämpenemistä, suurempia lämpöhäviöitä ja painavampaa varaajaa seinällä.

Emali vai ruostumaton teräs

Emaloidut varaajat suojataan magnesiumanodilla, jonka kunto on tarkistettava säännöllisesti. Ruostumattomasta teräksestä valmistettu varaaja sopii tavalliselle kunnallisvedelle eikä tarvitse suoja-anodin vaihtoa. Omasta kaivosta otettavan veden laatu kannattaa tarkistaa ennen säiliömateriaalin valintaa.

Lämmitys edullisina tunteina

Kaksiaikasähkössä varaaja voi lämmetä vain yösähkön aikana, jolloin sähkömittari ohjaa varaajaa sähkökeskuksen kontaktorin kautta. Nykyään yleistyy myös pörssisähkön hintaan perustuva ohjaus. Termostaatti pidetään silloin normaalissa lämpötilassa, ja ohjaus päättää vain lämmityksen ajankohdan. Ohjauksen kytkentä on sähköurakoitsijan työ, ja varaajan tilavuuden on riitettävä seuraavaan lämmitysjaksoon asti.

Varaajan sijoitus

Valmistajat suosittelevat varaajan sijoittamista mahdollisimman lähelle paikkaa, jossa lämmintä vettä käytetään eniten. Pitkässä putkessa jäähtyy paljon vettä, ja lämmintä vettä joutuu odottamaan. Varaaja kodinhoitohuoneessa tai kylpyhuoneen vieressä on siksi parempi kuin asunnon toisessa päässä. Tilassa pitää olla lattiakaivo, eikä varaaja saa olla jäätymisvaarassa. Kylpyhuoneessa on noudatettava sähkömääräysten mukaisia suoja-alueita ammeen ja suihkun ympärillä. Kapeaan komeroon tai alakaton yläpuolelle asennettaessa kannattaa etukäteen varmistaa, että varaaja voidaan myöhemmin irrottaa ja vaihtaa ilman purkutöitä.

• Varaaja väärällä seinällä. Käytännössä varaaja ripustetaan joskus pelkkään kipsilevyyn tai vanhaan ontelorakenteiseen väliseinään, ja ajan myötä se alkaa irrota.
• Sulkuventtiili varaajan ja varoventtiilin välissä. Varoventtiili on silloin hyödytön, ja lämmetessä syntyy vaarallinen ylipaine.
• Poistoputkea ei ole johdettu viemäriin. Vesi tippuu lattialle tai rakenteisiin, eikä vakuutus välttämättä korvaa vahinkoa.
• Tulpattu varoventtiili. Tippumisen joku ratkaisee tukkimalla venttiilin. Oikea ratkaisu on mitata verkoston paine ja lisätä tarvittaessa paineenalennusventtiili.
• Varaaja tilassa ilman lattiakaivoa. Vuodon sattuessa vesi leviää lattialle, ja vakuutusyhtiö voi katsoa asennuksen virheelliseksi.
• Käynnistys ilman vettä. Vastus tuhoutuu jo ennen ensimmäistä käyttöä.
• Syöttö jatkojohdolla tai liian ohuella kaapelilla. Kaapeli kuumenee, erityisesti pitkän lämmityksen aikana.
• Ei tilaa huollolle. Varaaja on rakennettu niin, ettei anodia voi vaihtaa irrottamatta koko varaajaa.
• Laiminlyöty anodi. Muutaman vuoden kuluttua anodi on kulunut loppuun ja emaloitu säiliö alkaa ruostua.

Vesipuolen tekee LVI-asentaja. Kiinteät sähköasennukset saa tehdä vain Tukesin rekisterissä oleva sähköurakoitsija, ja myös valmistajat edellyttävät pätevää asentajaa. Jos varaajalle tehdään uusi ryhmä sähkökeskukselta, siihen kuuluu käyttöönottotarkastus ja tarkastuspöytäkirja. Kylpyhuoneessa sähkölaitteiden sijoitusta rajoittavat ammeen ja suihkun ympärille määritellyt suoja-alueet, jotka sähköasentaja tuntee. Osa valmistajista edellyttää takuun voimassaoloon ammattilaisen asennusta, joten pyydä yritykseltä kirjallinen vahvistus tehdystä työstä. Taloyhtiössä varaajan vaihdosta kannattaa ilmoittaa isännöitsijälle ennen työn aloittamista. Tarkista tarvittaessa kunnan rakennusvalvonnasta, vaatiiko kohteesi muutos lupaa.

• varaaja on suorassa eikä liiku, kun sitä painaa,
• varoventtiili on kylmävesipuolella, eikä sen ja varaajan välissä ole sulkuventtiiliä,
• varoventtiilin poistoputki on laskeva, johdettu näkyvästi viemäriin eikä tulpattu,
• liitokset eivät tiputa ensimmäisen lämmityksen jälkeenkään, kun materiaalit laajenevat,
• varoventtiili tiputtaa lämmityksen aikana vain vähän, ei jatkuvana virtana,
• lämmityksen merkkivalo palaa ja vesi on lämmityksen jälkeen kuumaa,
• varaajalla on oma ryhmä ja kaapeli on asennettu siististi, ei vapaasti roikkumaan,
• varaajan alla on tilaa laipan irrotukseen ja anodin vaihtoon,
• sinulla on käyttöohje, takuutodistus, vahvistus asennuksesta ja uuden ryhmän tapauksessa tarkastuspöytäkirja.

Tarkista varoventtiilin toiminta säännöllisesti. Esimerkiksi Jäspin ohje edellyttää varolaitteen ja sekoitusventtiilin tarkastamista kolmen kuukauden välein. Tarkastuksessa venttiilin nuppia kierretään, kunnes poistoputkesta tulee vettä. Jos vesi ei lakkaa tulemasta, kun nuppi palautetaan, venttiili on huuhdeltava tai vaihdettava.

Oikein asennettu varaaja kestää vuosia, kun omistaja huolehtii siitä. Huolto ei ole vaikeaa, mutta se unohtuu helposti.

Anodi

Magnesiumanodi liukenee vähitellen ja suojaa näin säiliötä. Kun se on kulunut loppuun, korroosio alkaa syövyttää itse säiliötä. Valmistajasta riippuen emaloidun varaajan anodi neuvotaan tarkistamaan 1-3 vuoden välein, syövyttävän veden alueilla useammin. Ruostumattomissa varaajissa anodia ei yleensä ole. Anodin vaihto on paljon halvempaa kuin uusi varaaja.

Kalkki

Vastukseen ja säiliön pohjalle kertyy kalkkia ja sakkaa, erityisesti kovassa kaivovedessä. Varaaja lämpenee silloin hitaammin, voi suhista lämmetessään ja kuluttaa enemmän sähköä. Anodin tarkastuksen yhteydessä puhdistetaan yleensä myös säiliö ja vastus.

Talvisäilytys

Jos mökin tai lämmittämättömän tilan varaaja jää talveksi pois päältä, se voi jäätyä. Silloin varaaja tyhjennetään valmistajan ohjeen mukaan. Varolaiteryhmään kuuluva tyhjennysventtiili mahdollistaa tyhjennyksen ilman liitosten avaamista.

NUMIQ-hinnastossa työn hinta on noin 320 € kappaleelta enintään 120 litran sähkövaraajan ripustuksesta ja kytkennästä, ja lisäksi noin 13 € pienistä asennustarvikkeista. Hinta ei sisällä itse varaajaa, varolaiteryhmää eikä paineenalennusventtiiliä, jos ne täytyy hankkia. Työn hinta vaihtelee alueen ja kaupungin mukaan.

Lopulliseen summaan vaikuttavat:

• seinän tyyppi ja vahvistuksen tai erikoiskiinnikkeiden tarve,
• ovatko vesi- ja sähköliitännät valmiina oikealla kohdalla,
• paineenalennusventtiilin, sekoitusventtiilin tai uuden poistoputken reitin tarve,
• vanhan varaajan purku ja poisvienti,
• asennuspaikan saavutettavuus, esimerkiksi varaaja oven yläpuolella tai kapeassa komerossa,
• uusi sähköryhmä ja sen käyttöönottotarkastus.

Asennuksen työosuudesta voi saada kotitalousvähennystä, kun työn tekee ennakkoperintärekisteriin kuuluva yritys. Tarkista voimassa olevat ehdot Verohallinnon virallisilta sivuilta.

Liittyvät työt voit hinnoitella erikseen, esimerkiksi lämminvesivaraajan purku, sulkuventtiilien asennus tai sähköasennusten tarkastus ja tarkastuspöytäkirja. Lisää töitä löydät osiosta vesi- ja viemärityöt.