Vesi- ja viemärityöt: vesiasennuksen hinta pisteeltä 2026 ja työn kulku

Jos asut vanhassa talossa, vesi voi edelleen kulkea sinkityissä teräsputkissa. Myöhemmin rakennetuissa taloissa käytettiin paljon kuparia. Sinkitty teräsputki ruostuu vuosikymmenten aikana sisältä ja kerää sakkaa. Ulkoa putki näyttää samalta, mutta sisällä vedelle jää koko ajan vähemmän tilaa. Sen huomaa siitä, että kun joku laskee vettä suihkussa ja avaat keittiön hanan, virtaus heikkenee selvästi. Lomamatkan jälkeen hanasta voi tulla hetken ruskeaa vettä, ja kierreliitoksiin ilmestyy tippoja. Vanhassa kupariputkessa vaivana voi olla pistesyöpyminen eli pienet reiät, joista vesi alkaa tihkua. Kun kylpyhuone tai keittiö remontoidaan, vanhoja putkia ei yleensä vaihdeta pätkittäin, vaan kerralla.

Uusissa vesijohdoissa näet nykyään useimmiten näitä materiaaleja:

• PEX-muoviputki: taipuisa putki, joka asennetaan seinien sisällä yleensä suojaputkeen. Tätä kutsutaan putki putkessa -järjestelmäksi. Jos vesi pääsee vuotamaan, se valuu suojaputkea pitkin näkyville eikä jää rakenteisiin.
• Komposiittiputki: muoviputki, jonka keskellä on alumiinikerros. Se taipuu, laajenee lämmetessään vähemmän kuin pelkkä muovi, ja liitokset puristetaan. Sopii pinta-asennukseen ja seinien sisään.
• Kupari: kestävä ja pitkäikäinen, mutta kalliimpi ja liittäminen on työläämpää. Nykyään sitä käytetään erityisesti siellä, missä putket jäävät näkyviin.

Muovisten vesiputkien kanssa kannattaa muistaa, että ne pitenevät lämpimän veden vaikutuksesta. Putkelle jätetään tilaa liikkua ja kiinnikkeet sijoitetaan valmistajan ohjeen mukaan. Sisätilojen viemärit tehdään nykyään polypropeenista eli PP-muovista, joka kestää lämpimän veden. Maahan ja ulos tulevat paksuseinäiset maaviemäriputket, jotka on tehty nimenomaan maahan asennettaviksi. Vanhoissa taloissa sisäviemärit ovat usein valurautaa.

Päävesimittarin tai pääsulun jälkeen kannattaa harkita suodatinta. Se pysäyttää verkosta tai kaivosta tulevan hiekan ja roskat ennen kuin ne päätyvät hanoihin ja laitteisiin. Jos verkon paine on korkea, samaan kohtaan kuuluu myös paineenalennusventtiili. Miksi tällä on väliä? Liian kova paine rasittaa jatkuvasti hanoja, WC-istuimen huuhtelusäiliötä, lämminvesivaraajaa ja pyykinpesukonetta, ja ne kuluvat nopeammin. Liian matalan paineen taas huomaat suihkussa, varsinkin omakotitalon yläkerrassa.

Kunnallinen vesi on Suomessa enimmäkseen pehmeää, joten kalkki ei useimmissa kodeissa ole suuri ongelma. Pohjavesialueilla ja omissa kaivoissa tilanne voi olla toinen. Kaivovedessä voi olla kalkkia, rautaa tai mangaania, jotka värjäävät saniteettikalusteita, tukkivat poreita ja heikentävät varaajan toimintaa. Tällöin apuna on vedenkäsittelylaite, esimerkiksi pehmennin tai raudanpoistosuodatin. Sopiva ratkaisu riippuu veden koostumuksesta. Kunnallisesta vedestä tiedon saat paikalliselta vesilaitokselta, kaivovedestä vesianalyysillä laboratoriossa.

Uusissa asennuksissa ei yleensä vedetä yhtä putkea haaroineen, vaan käytetään jakotukkia. Siitä lähtee jokaiselle pesualtaalle, suihkulle ja WC-istuimelle oma putki. Kun vettä lasketaan monesta kohdasta yhtä aikaa, paine ei heittele, ja jokaisen linjan voi sulkea erikseen esimerkiksi hanan vaihdon ajaksi.

Liitäntöjen tarkka paikka määräytyy valittujen kalusteiden mukaan. Valitse siis pesuallas, hanat ja WC-istuin ennen kuin LVI-asentaja aloittaa työt. Suuntaa antavasti pesualtaan ja keittiön tiskialtaan liitännät tulevat noin puolen metrin korkeuteen lattiasta, ammehanan liitännät muutaman kymmenen sentin päähän ammeen reunan yläpuolelle ja suihkuhanan liitännät suunnilleen metrin korkeuteen. Ratkaiseva on kuitenkin valmistajan asennusohje. Upotettavissa hanoissa ja seinä-WC:n asennustelineissä tämä on erityisen tärkeää, koska niissä sekä syvyys että korkeus on osuttava tarkasti.

Lämmin vesi tulee yleensä vasemmalle ja kylmä oikealle, kun katsot seinää edestä. Seinähanan liitäntäparin on oltava hanojen vakiovälillä ja täsmälleen samalla korkeudella. Käytännössä näkee usein, että liitännät työntyvät liian pitkälle laatoituksesta tai ovat painuneet liian syvälle. Silloin hana ei asetu seinää vasten, ja jatkokappaleilla tehty korjaus näyttää huonolta. Kylpyhuoneessa jokainen vesieristyksen läpivienti tehdään huolella, koska laatoittaja ja vesieristyksen tekijä eivät voi korjata väärään kohtaan tuotua putkea.

Keittiössä liitännät sijoitetaan niin, että ylettyt niihin tiskialtaan alla eivätkä ne ole kaapin laatikoiden tiellä. Pyykinpesukonetta ja astianpesukonetta varten tarvitaan venttiili, jossa on takaiskuventtiili, sekä vesilukolla varustettu viemäriliitäntä, joka estää viemärihajun pääsyn sisään. Astianpesukoneen alle asennetaan Suomessa tavallisesti vuotokaukalo, josta vuotovesi ohjautuu näkyville.

Viemäriputken on laskettava tasaisesti kohti pystyviemäriä. Siinä ei saa olla nousevia kohtia eikä notkoja, joihin vesi jää seisomaan ja lika kerääntyy. WC-istuimen viemäri on muita isompi, ja sen reitti suunnitellaan ensimmäisenä, koska sitä on vaikein siirtää. Muut viemärit liitetään siihen tai suoraan pystyviemäriin viistoilla haaroilla veden virtaussuuntaan. Kylpyhuoneen lattiakaivo kuuluu samaan kokonaisuuteen, ja lattia valetaan kaatoon kohti kaivoa.

Viemäri tarvitsee tuuletuksen. Kun pystyviemäristä valuu kerralla paljon vettä, syntyy alipaine, joka voi imeä vesilukot tyhjiksi. Kuiva vesilukko jättää tien viemäristä asuntoon auki, ja kylpyhuone alkaa haista. Siksi pystyviemärit tuuletetaan katon yläpuolelle, ja pitkiin viemärihaaroihin asennetaan tuuletusventtiili.

Kerrostalossa kannattaa miettiä myös ääntä. Muovinen pystyviemäri voi välittää veden kohinan koko taloon. Apuna ovat äänieristetyt viemäriputket, putkien eristäminen ja joustavat kiinnikkeet, jotka eivät kiinnitä putkea jäykästi seinään.

Kerrostalossa vesijohtojen ja viemärien nousulinjat kuuluvat taloyhtiölle. Niiden uusimista et tee itse, vaan taloyhtiö järjestää sen, yleensä putkiremonttina koko rapulle tai talolle kerralla. Ennen kuin aloitat kylpyhuoneen tai keittiön remontin, kysy isännöitsijältä, onko putkiremontti tulossa. Jos on, oma remontti kannattaa ajoittaa ja suunnitella sen mukaan, ettei juuri valmistunutta laatoitusta tarvitse purkaa muutaman vuoden päästä. Kerro isännöitsijälle remontistasi myös muuten ajoissa, koska vesikatkot ja putkiin liittyvät työt koskevat usein naapureitakin.

Vanhoissa taloissa voi olla asbestia, esimerkiksi putkieristeissä, joissakin viemäriputkissa tai laattojen kiinnityslaasteissa. Tavallinen LVI-asentaja ei saa purkaa tai sahata tällaisia rakenteita asuntoremontin yhteydessä. Työn saa tehdä vain asbestipurkuun erikoistunut yritys, jolla on siihen oikeus. Jos epäilet asbestia, teetä ensin näytteenotto.

Huoneistokohtaiset vesimittarit ja asunnon pääsulut kuuluvat taloyhtiön järjestelmään. Jos haluat siirtää niitä, sovi asiasta ensin isännöitsijän kanssa. Sulut sijoitetaan niin, että ylettyt niihin huoltoluukun kautta, ja ennen jokaista putkityötä varmistetaan, että ne todella sulkeutuvat kunnolla.

Kerrostaloissa lämmin vesi tulee yleensä taloyhtiön kaukolämpökeskuksesta, ja lämmin vesi kiertää talossa kiertovesijohdossa. Silloin asunnossa ei ole omaa varaajaa, ja lämmin vesi tulee hanasta nopeasti. Omakotitaloissa yleisin ratkaisu on sähköinen lämminvesivaraaja. Sen koko valitaan asukkaiden määrän mukaan ja sen mukaan, kylvetäänkö ammeessa vai käydäänkö vain suihkussa. Varaajan kylmävesiliitännässä on oltava varoventtiili. Jos se tiputtaa vettä lämmityksen aikana, kaikki on kunnossa: vesi laajenee lämmetessään, ja ylimäärän on päästävä jonnekin. Siksi varoventtiili johdetaan viemäriin tai lattiakaivoon, eikä sitä koskaan tulpata. Varaajan sähköliitännät tekee aina rekisteröity sähköurakoitsija.

Monessa varaajassa on magnesiumanodi, joka suojaa säiliötä ruosteelta. Se kuluu vähitellen, joten se vaihdetaan muutaman vuoden välein valmistajan ohjeen mukaan. Jos vedessä on kalkkia, säiliön pohja puhdistetaan samalla. Kun anodista huolehtii, varaaja kestää vuosia pidempään.

Jos talossa on maalämpöpumppu, ilma-vesilämpöpumppu tai kattila, vesi lämpenee yleensä epäsuorasti lämmitysjärjestelmään liitetyssä varaajassa. Kaasulaitteisiin ja kaasuputkiin saa koskea vain siihen pätevä ammattilainen. Jos haistat joskus kaasua, älä käytä valokatkaisijoita äläkä avotulta, tuuleta, poistu turvaan ja soita 112. Läpivirtauskuumennin lämmittää vettä vain silloin, kun sitä lasketaan. Siinä ei ole varastoa, mutta se tarvitsee suuren sähkötehon. Pitkissä lämpimän veden linjoissa kannattaa harkita kiertoa, jotta hanasta tulee lämmintä heti eikä vettä tarvitse juoksuttaa pitkään. Lämmin vesi pidetään riittävän kuumana, varaajassa yleensä noin 60 asteessa, koska haaleassa, pitkään seisovassa vedessä bakteerit voivat lisääntyä.

Suomen talvessa jäätyminen on todellinen riski. Ulkovesiposti ja pihan vesijohdot kannattaa tehdä niin, että ne voi tyhjentää talveksi. Apuna on sisällä oleva erillinen sulku ja tyhjennysventtiili putken alimmassa kohdassa. Saatavilla on myös jäätymättömiä ulkoventtiilejä. Ne sulkevat veden syvällä seinän sisällä, rakenteen lämpimässä osassa, joten ulkopuolelle ei jää vettä.

Lämmittämättömien tilojen kautta kulkevat putket eristetään, esimerkiksi kylmässä autotallissa, ryömintätilassa tai vajassa. Maahan asennettava vesijohto viedään routarajan alapuolelle tai suojataan routaeristeellä. Ongelmakohtiin voidaan asentaa sulanapitokaapeli, jonka kytkee rekisteröity sähköurakoitsija.

Vesivahinko on ikävä ja kallis. Vesi pilaa lattiat ja seinät, ja kerrostalossa usein myös alakerran asunnon. Mistä vuodot yleensä alkavat? Hanojen joustavista liitäntäletkuista, pesukoneiden liitännöistä ja pakkasen halkaisemista putkista. Siksi joustoletkut vaihdetaan vuosien jälkeen ennakoivasti, jo ennen kuin ne vuotavat. Pyykinpesukoneeseen ja astianpesukoneeseen kannattaa valita letku, jossa on vuotosuoja. Monet vakuutusyhtiöt kiinnittävät vesivahingoissa huomiota siihen, onko letkut ja laitteet huollettu ja vuotokaukalo asennettu.

Toinen keino on vuotovahti. Lattialle pesukoneen viereen, tiskialtaan alle ja kylpyhuoneeseen asetetut anturit havaitsevat veden ja sulkevat pääsulun itse. Kun lähdet pidemmäksi aikaa pois, sulje asunnon pääsulku. Se vie hetken ja säästää paljon huolta.

Jos pesuallas vetää hitaasti tai hanasta tulee vain heikko suihku, pärjäät usein ilman LVI-asentajaa. Tarvitset ämpärin, rätin ja vähän kärsivällisyyttä.

1. Aseta ämpäri ja rätti pesualtaan vesilukon alle.
2. Avaa käsin vesilukon alaosa tai mutkan mutterit ja irrota vesilukko varovasti.
3. Poista roskat, hiukset ja sakka, huuhtele vesilukko lämpimällä vedellä ja tarkista tiivisteet.
4. Jos mahdollista, työnnä seinän viemäriaukkoon viemärinavaaja eli jousispiraali ja avaa syvemmällä oleva tukos.
5. Kokoa vesilukko takaisin, kiristä mutterit käsin ja laske vettä. Tarkista, etteivät liitokset tiputa.
6. Kierrä irti hanan suulla oleva poreenkehitin, tarvittaessa pihdeillä rätin läpi, jotta pinta ei naarmuunnu.
7. Liota poreenkehitintä muutama tunti etikassa tai kalkinpoistoaineessa, huuhtele siivilät ja kierrä se takaisin paikalleen.
8. Käytä voimakkaita kemiallisia viemärinavaajia vain poikkeustapauksissa. Ne vahingoittavat tiivisteitä, ja jos viemäri on kokonaan tukossa, ne jäävät seisomaan putkeen.

• olet saanut painekoepöytäkirjan, joka on tehty ennen putkien peittämistä,
• sinulla on valokuvat seiniin ja lattiaan jäävistä putkista mittoineen nurkista ja lattiasta,
• pääsulku ja jokaisen linjan sulut ovat helposti saatavilla ja merkitty,
• kaikista hanoista tulee riittävä virtaus myös silloin, kun vettä lasketaan monesta kohdasta yhtä aikaa,
• viemärit vetävät nopeasti eivätkä kurlaa, eikä vesilukoista tule hajua,
• pesualtaan, tiskialtaan ja pesukoneen alla on kuivaa vielä useiden minuuttien juoksutuksen jälkeen,
• astianpesukoneen alla on vuotokaukalo,
• varaajan varoventtiili on johdettu viemäriin tai lattiakaivoon.