Betonin sahaus: leikkauksen hinta per jm 2026, timanttiporaus ja aukot

Betonia sahattaessa rakenteesta irrotetaan timanttiterällä juuri se osa, jonka haluat pois. Piikkausvasara hakkaa seinää, ja tärinä kulkee välipohjiin ja viereisiin seiniin. Saha ei aiheuta samanlaista tärinää, ja aukon reuna jää suoraksi. Siksi sahaus valitaan aina, kun muu talo jää käyttöön: uusi oviaukko elementtiseinään, suurempi ikkuna, läpivienti ilmanvaihdolle tai viemärille tai lattian muutos talossa, jossa asutaan.

Piikkaus on järkevää silloin, kun koko rakenne puretaan ja ympäristö kestää tärinän. Betonielementtikerrostalossa sahaus on käytännössä ainoa tapa muuttaa pohjaratkaisua niin, ettei naapureiden asuntoihin tule vaurioita. Kun teräsbetonielementtiä rikotaan piikkaamalla, aukon ympäriltä vaurioituu betoni, joka suojaa raudoitusta. Alakerran ja yläkerran naapureilla voi silloin haljeta tasoite tai maali.

Tavalliset seinäaukot tehdään kiskoon kiinnitettävällä seinäsahalla. Sahausyritys kiinnittää kiskon ankkureilla seinään, ja saha kulkee sitä pitkin tarkasti merkittyä linjaa. Aukon reunoista tulee pystysuorat ja suorat. Pienemmällä terällä varustettu käsisaha sopii lyhyisiin sahauksiin, nurkkien viimeistelyyn ja paikkoihin, joihin kisko ei mahdu.

• Vaijerisaha otetaan käyttöön paksuissa massiivisissa rakenteissa, perustuksissa ja kaikkialla, minne terä ei ylety tarpeeksi syvälle. Timanttivaijeri pujotetaan porattujen reikien läpi, ja se sahaa rakennetta vetämällä.
• Timanttiporakone eli kairausporakone poraa timanttiporanterällä pyöreän reiän ja nostaa siitä ulos koko lieriön muotoisen kappaleen. Se sopii talotekniikan läpivienteihin, aukkojen nurkkiin ja vaijerisahauksessa reikiin, joiden kautta vaijeri pujotetaan.
• Betoniketjusaha sahaa suoran nurkan ilman ylisahausta. Pyöreä terä menee nurkassa aina vähän linjan yli, ketju ei.

Betonin sahaukseen tarkoitetuissa terissä käytetään synteettisiä timantteja, jotka valmistetaan korkeassa paineessa ja lämpötilassa. Ne eivät ole halvempi korvike. Synteettisellä timantilla on sama hiilen kiderakenne kuin luonnon timantilla, sitä vain tehdään koruiksi kelpaamattomina pieninä teknisinä rakeina.

Rakeet on sintrattu metalliseen sideaineeseen, joka on yleensä koboltti-, rauta- tai pronssipohjainen. Tästä seoksesta tehdään segmentit, jotka hitsataan terän tai poranterän teräsrunkoon. Timanttiseosta ei siis ole koko terässä, vaan sahaava osa on vain sen kehä. Työn aikana sideaine kuluu hitaasti ja paljastaa jatkuvasti uusia rakeita. Jos betonissa on kovaa kiviainesta ja paljon terästä, segmentit kuluvat nopeammin. Siksi sahausyritys kysyy tarjousta laatiessaan betonin laatua ja raudoituksen määrää.

Kun segmentti ylikuumenee, timantit irtoavat siitä ja koko segmentti voi irrota. Siksi terää jäähdytetään vedellä tai sahataan kohdepoistolla ja tauottaen, kuten terän valmistaja ohjeistaa.

Elementtikerrostalossa välipohjia kantavat pystysuorat seinäelementit, jotka ovat yleensä noin 150 mm paksuja, huoneistojen välillä joskus paksumpiakin. Kevyet väliseinät ovat ohuempia eivätkä kanna mitään. Ensisilmäyksellä niitä ei silti välttämättä erota kantavasta seinästä, varsinkaan jos asuntoa on aiemmin remontoitu. Rakennesuunnittelija ei siksi katso pelkkää sinun asuntoasi, vaan myös ylä- ja alapuolisten asuntojen muutoksia. Päällekkäiset aukot vaikuttavat toisiinsa.

Kun aukko tehdään kantavaan seinään, työjärjestys ratkaisee:

1. Välipohja tuetaan väliaikaisilla tukipylväillä seinän molemmin puolin jo ennen ensimmäistä sahausta.
2. Aukko sahataan ja irrotetaan osa kerrallaan.
3. Pysyvä teräskehys tai palkki asennetaan rakennesuunnitelman mukaan. Se hitsataan yleensä teräsprofiileista ja juotetaan juotosmassalla tai ankkuroidaan.
4. Tukipylväät poistetaan vasta, kun pysyvä rakenne kantaa kuorman.

Pienemmissä aukoissa muuratuissa seinissä voidaan teräskehyksen sijaan joskus käyttää valmiita aukkopalkkeja. Aukon vahvistuksen tyypin ja koon määrää aina rakennelaskelma. Sahausyrityksen kokemus ei korvaa sitä.

Elementti vai paikallavalu

Betonielementti ja samanpaksuinen paikallavalettu seinä sahataan samaan tapaan. Ne eroavat lähinnä siinä, kuinka paljon terästä niissä on ja missä. Elementeissä raudoitus on tiheimmillään alkuperäisten aukkojen ympärillä ja saumoissa, paikallavaletuissa seinissä sitä on usein koko pinnalla molempien pintojen lähellä. Tärkeintä on siis seinän todellinen paksuus ja teräsmäärä, jotka selviävät skannauksella. Kun valitset hinnaston riviä, katso rakenteen paksuutta, älä sitä, miksi seinää kutsutaan.

Kantavat seinät ovat taloyhtiön rakenteita, joten tällaisesta muutoksesta tehdään taloyhtiölle muutostyöilmoitus hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Isännöitsijä kertoo, mitä tietoja ja liitteitä ilmoitukseen tarvitaan. Käytännössä rakennesuunnittelijan suunnitelma pyydetään lähes aina, joten se kannattaa tilata ihan ensimmäiseksi. Taloyhtiö voi myös haluta valvoa työtä omalla valvojallaan.

Myös silloin, kun kantaviin seiniin ei kosketa, kerrostalossa noudatetaan taloyhtiön järjestyssääntöjä. Meluisat työt tehdään sallittuina aikoina, yleensä arkipäivinä päiväsaikaan. Kerro naapureille etukäteen, mitä on tulossa ja kuinka kauan se kestää. Rappukäytävään laitettu tiedote ehkäisee monta kiusallista keskustelua.

Betonissa on kvartsihiekkaa. Kuivasahauksessa siitä syntyy hyvin hienoa kiteistä piidioksidipölyä, joka kulkeutuu syvälle keuhkoihin. EU:n direktiivi (EU) 2017/2398 luokitteli työt, joissa tätä pölyä syntyy, syöpää aiheuttaviksi prosesseiksi. Vesi tai kohdepoisto ei siis suojaa pelkästään terää, vaan ennen kaikkea terveyttä.

Märkäsahauksella on asunnossa omat hankaluutensa. Siitä syntyy betonilietettä, joka värjää lattian, tukkii viemäreitä ja voi vuotaa naapuriin, jos lattia ei ole tiivis. Sisätiloissa valitaan siksi yleensä toinen kahdesta tavasta:

• märkäsahaus, jossa liete kerätään sahauskohdan alle asetettuihin altaisiin ja imetään märkäimurilla,
• kuivasahaus, jossa terän suojukseen on liitetty suoraan H-luokan teollisuusimuri ja työntekijöillä on hengityssuojaimet.

Molemmissa tapauksissa lattiat kannattaa suojata muovilla ja sen päälle jäykillä levyillä, kantaa huonekalut pois, sulkea muiden huoneiden ovet ja katkaista seinässä kulkevat sähköpiirit. Elementtitaloissa sähköputket on usein valettu suoraan elementin sisään, joten johdot tarkistetaan ja kytketään irti ennen sahausta. Irtikytkennän ja uusien johtojen vedon saa tehdä vain rekisteröity sähköurakoitsija, käytännössä sähköasentaja.

Ole varovainen myös vanhemmissa taloissa. Ennen 1990-luvun alkua rakennetuissa taloissa asbestia voi olla esimerkiksi tasoitteissa, laattojen kiinnityslaasteissa, putkieristeissä ja nousukuilujen levyissä. Ennen sahausta kannattaa selvittää, onko kohteesta tehty haitta-ainekartoitus. Asbestipitoista materiaalia ei pidä sahata eikä purkaa itse, vaan sen hoitaa asbestipurkuun erikoistunut yritys.

Betoni painaa suunnilleen 2 400 kg/m³. Noin 900 × 2 000 mm kokoisen oviaukon pala 150 mm paksusta seinästä painaa siis karkeasti 650-750 kg. Sellaista kappaletta ei nosteta turvallisesti asunnossa, eikä kukaan kanna sitä portaita alas. Pala jaetaan siksi lisäsahauksilla pienempiin osiin, joita kaksi ihmistä tai pieni nostolaite jaksaa käsitellä. Ne painavat yleensä noin 50-100 kg.

Sahauksen pituus lasketaan siksi kaikista sahan tekemistä viilloista, ei pelkästä aukon ympärysmitasta. Käytännössä oviaukon ympärysmitta on noin 5-6 jm, mutta sahauksia kertyy yhteensä lähemmäs kaksinkertainen määrä. Kun vertailet tarjouksia, katso, onko jakosahaukset otettu mukaan.

Toinen asia ovat nurkat. Pyöreä terä ei sahaa suoraa nurkkaa ilman, että viilto menee toiselta puolelta nurkan yli. Ylisahaus heikentää seinää juuri siitä kohtaa, johon kohdistuu eniten rasitusta. Ratkaisuna on joko timanttiporattu reikä jokaiseen aukon nurkkaan, joiden välille suorat sahaukset tehdään, tai nurkkien viimeistely ketjusahalla. Suorakaiteen muotoisessa aukossa se tarkoittaa neljää porausta, ei yhtä.

Uuteen muuraukseen sähkö- ja vesijohtojen urat tehdään kaksiteräisellä urajyrsimellä ja kohdepoistolla. Kantaviin betonielementteihin uria ei yleensä tehdä, tai vain siinä laajuudessa, jonka rakennesuunnittelija on suunnitelmassaan määritellyt. Syvä vaakasuora ura voi katkaista raudoituksen ja heikentää seinää koko pituudeltaan. Elementtitaloissa uudet johdot vedetään siksi mieluummin kotelointeihin, listoihin, pintavetona tai lattiaan.

Uria tehdessä noudata vakiintuneita asennusvyöhykkeitä: vaakasuorat johdot katon rajaan ja lattian yläpuolelle, pystysuorat nurkkien ja aukkojen viereen. Kun joku myöhemmin poraa seinään, hän tietää, mistä johtoja kannattaa varoa.

Elementtiseinän läpi tehdään useimmiten läpivientejä liesituulettimelle, kylpyhuoneen ilmanvaihdolle, ilmalämpöpumpun kondenssiveden poistolle tai uudelle viemärihaaralle. Timanttiporatun reiän pitää viettää hieman ulospäin, jotta vesi ei valu reikään. Kun putki on paikallaan, rako tiivistetään läpiviennin tyypin mukaan. Jos putki kulkee palo-osastoivan rakenteen läpi, käytetään testattua palokatkotuotetta. Viemäri- ja vesiputkien liitokset kannattaa jättää LVI-asentajalle.

Sahattu betoni on rakennusjätettä, ei sekajätettä, eikä se yleensä ole vaarallista jätettä. Puhdasta betonia ilman muita materiaaleja ottavat vastaan jäteasemat ja betonin murskausta tekevät yritykset. Säilytä kuitti tai vastaanottotosite, jonka saat jätteen luovutuksesta, sillä isännöitsijä voi kysyä sitä. Asbestia sisältävä materiaali on eri asia: se on vaarallista jätettä ja käsitellään omalla tavallaan.

Älä varastoi painavia paloja parvekkeelle tai yhteen kasaan lattialle. Ne kuormittaisivat välipohjaa turhaan.

Pienen pyöreän reiän esimerkiksi kaapelille tai ohuelle putkelle voit tehdä itse kevyeen, kantamattomaan tiili- tai harkkoväliseinään tai pelkän tasoitekerroksen läpi. Betonielementtiin, kantavaan seinään, välipohjaan tai kerrostalon ulkoseinään älä poraa itse. Niihin tarvitaan ammattilaisen timanttiporaus, ja vasta rakennesuunnittelijan arvion jälkeen.

1. Varmista, että seinä on kevyt väliseinä tiilestä tai harkoista eikä betonia. Jos et ole varma, keskeytä ja kutsu ammattilainen.
2. Tarkista reiän ympäristö johdinilmaisimella ja vältä asennusvyöhykkeitä nurkkien vieressä, lattian yläpuolella ja katon rajassa.
3. Katkaise seinässä kulkevan ryhmän sulake ja tarkista pistorasiasta tai kytkimeltä, ettei siinä ole jännitettä.
4. Suojaa lattia, liitä porakoneeseen hienosuodattimella varustettu imuri ja laita päähän FFP2- tai FFP3-hengityssuojain, suojalasit ja kuulosuojaimet.
5. Merkitse reiän keskikohta seinän molemmille puolille, poraa keskiporalla läpi ja kiinnitä timanttiporanterä vasta sen jälkeen.
6. Poraa ilman iskua matalilla kierroksilla toiselta puolelta puoleenväliin ja loput toiselta puolelta, jotta pinta ei lohkea.
7. Irrota poraussydän, imuroi pöly reiästä ja ympäriltä ja asenna suojaputki tai läpivientiholkki.
8. Kytke sulake takaisin ja tarkista, että ryhmä toimii. Jos porauksessa tuli vastaan metallia tai outoa vastusta, jätä reikä kesken ja kutsu sähköasentaja tai LVI-asentaja.

• Rakennesuunnitelma oli olemassa ja muutostyöilmoitus tehty taloyhtiölle ennen sahauksen alkua
• Tukipylväät tukivat välipohjaa koko sahauksen ajan ja poistettiin vasta pysyvän rakenteen asennuksen jälkeen
• Aukon koko ja paikka vastaavat suunnitelmaa ja reunat ovat pystysuorat
• Aukon nurkissa ei ole ylisahauksia aukon linjan yli
• Teräskehys tai palkki on asennettu rakennesuunnitelman mukaan ja sen tukipinnat on juotettu
• Seinään tai aukon yläpuoliseen kattoon ei ole tullut uusia halkeamia
• Katkaistut johdot on kytketty irti tai siirretty asianmukaisesti ja sinulla on siitä dokumentit
• Läpiviennit viettävät ulospäin ja putken ympärillä oleva rako on tiivistetty
• Lattiat, viemärit ja naapuritilat ovat puhtaita eikä niissä ole lietejälkiä
• Sait jätteen vastaanottotositteen töiden luovutuksen yhteydessä