Reiän timanttiporaus teräsbetonielementtiin, halkaisija enintään 10 cm

Enintään 10 cm halkaisija riittää useimpiin asunnon tavallisiin läpivienteihin. Tyypillisiä tilanteita ovat:

• ilmalämpöpumppu: sisä- ja ulkoyksikön välinen kylmäaineputkien, kondenssiletkun ja kaapelin nippu mahtuu yleensä reikään, jonka halkaisija on noin kuudesta kahdeksaan senttimetriä,
• pienet viemärit: pesualtaan, tiskialtaan tai pesukoneen poisto pienemmissä kokoluokissa, kun keittiö tai kodinhoitopiste siirretään seinän toiselle puolelle,
• vesi- ja lämpöputket: eristetyt tai suojaputkessa kulkevat putket toiseen huoneeseen,
• sähkö ja heikkovirta: suojaputki kaapeleille, antennille tai verkkokaapeloinnille huoneiden välillä (kytkennät tekee aina rekisteröity sähköurakoitsija),
• pieni ilmanvaihdon läpivienti: tuuletin tai korvausilmaventtiili, jossa kanava on pieni.

Miksi reikä porataan eikä piikata? Piikattaessa teräsbetoni lohkeilee epätasaisesti, kumpaltakin puolelta irtoaa paloja ja reiästä tulee lähes aina tarvittua suurempi. Timanttikruunu leikkaa tarkan lieriön. Rakenteeseen ei synny iskuja, jotka kuuluisivat elementtitalossa monen kerroksen päähän, ja ympäröivä betoni säilyy vahingoittumattomana.

Hinnastossa on myös erillinen kohta, reiän poraus teräsbetonielementtiin enintään 15 cm. Sillä on oma sivunsa ja oma hintansa. Ratkaisevaa on reiän läpi menevän osan ulkomitta, ei putken nimelliskoko. Reiän on yleensä oltava muutamasta millimetristä senttiin tai kahteen suurempi, jotta putki mahtuu läpi eristeineen, suojaputkineen tai läpivientikauluksineen ja tiivistämiselle jää tilaa.

• Enintään 10 cm riittää ilmalämpöpumpulle, pienille viemäreille, vesi- ja lämpöputkille sekä kaapeleille. Kruunu on kevyempi ja pyörii nopeammin. Se rasittaa telinettä ja moottoria vähemmän ja poistaa vähemmän betonia. Raudoitukseen osumisen todennäköisyys on pienempi, vaikka sitä ei voi koskaan sulkea pois.
• Enintään 15 cm tarvitaan paksumpaan viemäriin, liesituulettimen poistoon, isompaan ilmanvaihtokanavaan tai huonekohtaiseen lämmöntalteenottolaitteeseen. Jos kanavan oma halkaisija on noin 10 cm, reikä sille ylittää lähes aina pienemmän vaihtoehdon rajan.
• Vaikutus rakenteeseen kasvaa halkaisijan mukana. 15 cm reiässä katkeaa todennäköisemmin useampi raudoitustanko, ja rakennesuunnittelija arvioi kantavan elementin isomman reiän tarkemmin. 10 cm reiän arviointi on yleensä yksinkertaisempaa, mutta ei koskaan itsestään selvää.
• Aika ja kalusto: isompi kruunu etenee hitaammin, tarvitsee tehokkaamman moottorin ja tukevamman kiinnityksen ja tuottaa enemmän imuroitavaa porauslietettä.

Käytännössä käy usein niin, että asiakas tilaa pienemmän reiän ja vasta asennusvaiheessa huomaa, ettei eristetty putki mahdu läpi. Saman kohdan voi kyllä porata uudelleen isommalla kruunulla, mutta se on lisätyötä, eivätkä reunat jää enää yhtä siisteiksi. Varmista siksi tarkka halkaisija etukäteen LVI-asentajalta tai ilmalämpöpumpun asentajalta.

Taloyhtiö ja rakennesuunnittelija

Kantavat seinät, välipohjat ja ulkoseinät kuuluvat taloyhtiön vastuulle, vaikka ne olisivat sinun asunnossasi. Ennen porausta tee isännöitsijälle muutostyöilmoitus ja kerro, mihin ja minkä kokoinen reikä tulee. Moni taloyhtiö haluaa kantaviin elementteihin ja välipohjiin tehtävistä rei'istä rakennesuunnittelijan arvion. Rakennesuunnittelija kertoo, sopiiko reikä suunniteltuun kohtaan, pitääkö sitä siirtää ja miten toimitaan, jos kruunu osuu raudoitukseen.

Putket ja johdot seinässä

Elementtien sisällä kulkee sähköjohtoja ja joskus myös vesi- tai lämpöputkia. Ennen porausta kohta tutkitaan johtoilmaisimella ja raudoitusskannerilla, mieluiten seinän molemmilta puolilta. Katso myös, mihin kruunu tulee ulos: viereisessä huoneessa voi olla pistorasia, keittiökaappi tai valokatkaisija. Välipohjaa porattaessa selvitä, mitä alakerran naapurin katossa on reiän kohdalla, esimerkiksi valaisin tai sähköjohdot.

Suomalaisissa kerrostaloissa kaasuputket ovat harvinaisia, mutta jos niitä on, niiden lähelle ei porata ilman kaasuasennuksiin pätevän asentajan arviota. Jos haistat kaasua, älä käytä katkaisimia tai sähkölaitteita, poistu asunnosta ja soita 112.

Tila ja suojaukset

Poraaja tarvitsee työtilaa ja virtaa, ja työssä käytetään vettä. Varaa porauskohdan ympärille vähintään metrin tai kahden tila. Huolehdi myös siitä, että käytössä on vikavirtasuojattu pistorasia tai että poraajalla on mukana siirrettävä vikavirtasuoja. Ulkoseinää porattaessa sovi etukäteen, tarvitaanko apua ulkopuolelta, esimerkiksi porakappaleen kiinniottamiseen. Kerro naapureille ajankohta ja pidä työ järjestyssääntöjen sallimissa ajoissa.

Enintään 10 cm reiän työvaihe on aina samantapainen. Erot tulevat lähinnä siitä, porataanko seinään vai välipohjaan ja kulkeeko reikä ulos lisäeristyksen läpi.

1. Merkitä reiän keskikohta LVI-asentajan kanssa sovitusti ja tarkistaa vielä kerran ulostulon paikka toisella puolella.
2. Skannata kohta johtojen ja tiheän raudoituksen varalta ja tarvittaessa siirtää reikää muutama sentti.
3. Kiinnittää porateline. Betoniin porataan yleensä pieni reikä ankkurille, sileälle pinnalle voi käyttää alipainelevyä.
4. Säätää suunta suoraksi tai kaltevaksi. Ilmalämpöpumpun kondenssivettä varten reikä kallistetaan hieman ulospäin, yleensä muutaman asteen verran.
5. Liittää vesiletku kruunuun ja varata märkäimuri tai keräysrengas porauslietteelle.
6. Aloittaa poraus hitaasti ja kevyellä painolla, kunnes kruunu on tehnyt uran eikä enää vaella.
7. Porata tasaisesti ja tasaisella painolla. Raudoitukseen osuttaessa ääni ja nopeus muuttuvat, ja silloin toimitaan rakennesuunnittelijan kanssa sovitun mukaan.
8. Keventää painoa juuri ennen läpimenoa, jotta betoni ei lohkea ulostulopuolelta. Tarvittaessa porata loppu toiselta puolelta.
9. Poistaa porakappale. Betonilieriö jää joskus jumiin kruunuun, ja se naputellaan irti.
10. Irrottaa teline, tukkia ankkurireikä, imuroida liete ja pyyhkiä ympäristö.

Varsinainen poraus tavallisen elementin läpi kestää tällä halkaisijalla yleensä muutamasta minuutista muutamaan kymmeneen minuuttiin. Aika riippuu paksuudesta ja siitä, kuinka paljon terästä kruunu kohtaa. Valmistelu, kiinnitys ja siivous vievät usein enemmän aikaa kuin itse poraus. Siksi useampi reikä samalla käynnillä on järkevä tapa, vaikka jokainen reikä laskutetaan erikseen.

Märkä- vai kuivaporaus, teline vai käsivarainen

Teräsbetoniin porataan lähes aina märkänä. Vesi jäähdyttää timanttisegmenttejä, kuljettaa jauhautuneen betonin pois ja sitoo pölyn. Kuivaporauksessa syntyy hienoa kvartsipitoista pölyä, joka vahingoittaa keuhkoja, ja kruunu kuumenee ja kuluu nopeammin. Kuivaporaukseen turvaudutaan vain poikkeustapauksissa, kun vesi ei saa päästä ympäristöön, ja silloin tehokkaan kohdepoiston ja hengityssuojaimen kanssa.

Alle 10 cm reikiä voi pehmeämpään materiaaliin porata myös käsin. Teräsbetonielementtiin kokenut poraaja käyttää silti yleensä telinettä. Raudoitukseen osuessaan käsikone voi juuttua äkisti ja riuhtaista otteesta. Silloin reiästä ei tule suoraa ja kruunu vaurioituu helpommin. Teline pitää suunnan ja kaltevuuden, ja paino pysyy tasaisena.

Välipohja ja ontelolaatta

Välipohjaan porataan pään yläpuolelle, ja vesi valuu kruunua pitkin alas. Siksi käytetään imulla varustettua keräysrengasta, ja lattia pidetään suojattuna. Yhtä tärkeää on se, mitä tapahtuu laatan alapuolella: porakappale ja vesi putoavat naapurin puolelle. Välipohjaan ei porata ilman naapurin kanssa sovittua aikaa ja alakerran huoneen suojausta. Suomalaisissa kerrostaloissa välipohjat ovat usein ontelolaattoja, joissa on pitkittäiset ontelot ja jännitetyt teräspunokset. Punosten katkaisu on vakava asia, joten rakennesuunnittelija ratkaisee, mihin kohtaan ontelolaattaa saa porata. Yleensä reikä sijoitetaan ontelon kohdalle.

Sandwich-ulkoseinä ja lisäeristys

Elementtitalon ulkoseinä on tavallisesti kerroksellinen: ulkokuori, eriste ja sisäkuori, joka kantaa. Julkisivussa voi lisäksi olla myöhemmin tehty lisäeristys. Kruunun on oltava riittävän pitkä, jotta se menee koko seinän läpi kerralla. Keskellä oleva eriste repeilee porattaessa, joten reikä viimeistellään lopuksi, ja läpivienti tiivistetään huolellisesti. Muuten se päästää sisään sadevettä ja seinään syntyy kylmäsilta.

Samankokoinen reikä voi olla rutiinia tai vaativa työ. Työtä helpottavat yleensä:

• esteetön pääsy seinälle ja tilaa telineelle,
• tavallisen paksuinen kantava väliseinä, joka on elementtitaloissa yleensä noin 15 tai 20 cm,
• tarkasti merkitty paikka ja taloyhtiön kanssa ajoissa sovitut asiat,
• pistorasia ja vesipiste lähellä,
• useampi reikä samalla käynnillä.

Työtä vaikeuttavat:

• paksu sandwich-ulkoseinä lisäeristyksineen, jolloin tarvitaan pitkä kruunu,
• tiheä raudoitus, joka hidastaa porausta ja kuluttaa kruunua,
• reikä aivan katon rajassa, nurkassa tai ovenkarmin vieressä, jolloin telinettä on vaikea kiinnittää,
• poraus välipohjaan yläpuolelle ja alakerran asunnon suojaus,
• vino reikä tai tarkasti määrätty kaltevuus,
• kalustettu asunto, jossa huonekalut, lattiat ja laatoitukset on suojattava,
• työ korkealla tai telineiltä, esimerkiksi ilmalämpöpumpun ulkoyksikön kohdalla.

Ole tarkka elementtien saumojen kanssa. Elementtien välinen sauma ei sovi reiän paikaksi, koska siinä on juotosbetonia, liitosraudoitusta ja usein julkisivun saumaus. Reikä sijoitetaan yleensä elementin keskiosaan riittävän kauas reunoista.

Poraaja tekee vain reiän. Mitä reikään asennetaan ja miten se suljetaan, kuuluu seuraavalle ammattilaiselle. Siksi asiat kannattaa sopia etukäteen.

• Ennen porausta: LVI-asentaja tai ilmalämpöpumpun asentaja määrittää paikan, halkaisijan ja kaltevuuden, sähköasentaja kertoo johtojen reitit ja isännöitsijä sekä tarvittaessa rakennesuunnittelija ovat tietoisia työstä.
• Heti porauksen jälkeen: LVI-asentaja asentaa putken, suojaputken tai läpivientiholkin ja täyttää välin käyttötarkoituksen mukaan esimerkiksi saumamassalla, kauluksella tai laastilla.
• Ulkoseinässä: ulkopuoli tiivistetään sadetta vastaan ja julkisivu korjataan läpiviennin ympäriltä niin, että vesi valuu reiästä poispäin.
• Lopuksi: maalari tai laatoittaja viimeistelee ympäristön, tarvittaessa tasoitteella. Porattu reikä on siisti, joten korjattavaa on yleensä vähän.

Kun läpivienti kulkee palo-osastojen välillä, esimerkiksi LVI-kuiluun tai porraskäytävään, reikä on yleensä tiivistettävä palokatkotuotteella. Kysy isännöitsijältä ennen työn aloittamista, miten taloyhtiössänne palokatkot tehdään ja kuka ne tekee.

• Liian pieni halkaisija. Eristetty putki ei mahdu läpi ja eriste repeää asennuksessa. Myöhemmin putken pintaan tiivistyy vettä tai reikään kasvaa hometta.
• Tarkistamaton ulostulo. Kruunu tulee ulos keittiökaappiin, pistorasiaan tai naapurin laatoitukseen. Korjaukset tulevat silloin kalliimmiksi kuin koko reikä.
• Kondenssireikä ilman kallistusta. Ilmalämpöpumpun vesi jää reikään, valuu seinää pitkin sisään ja sisäpintaan ilmestyy kosteusläikkiä.
• Lohjennut ulostulo. Jos painoa ei kevennetä, toiselta puolelta irtoaa betonia ja reunaa pitää paikata.
• Raudoitus katkaistu sopimatta. Sitä ei näe heti, mutta kantavassa elementissä se on rakenteeseen kohdistuva muutos, josta kannattaa aina kysyä rakennesuunnittelijalta ensin.
• Tiivistämätön läpivienti ulkoseinässä. Sateella vettä pääsee seinän eristeeseen, ja talvella seinään syntyy kylmä ja kostea kohta.
• Vesi alakertaan. Jos välipohjaa porataan ilman lietteen keräystä, vesi valuu naapurin puolelle ja likaa katon.

Itse porausta teräsbetoniin ei kannata tehdä itse, sillä kyse on kantavasta rakenteesta ja raskaasta kalustosta. Valmistelut voit kuitenkin hoitaa itse ja säästää näin poraajan aikaa. Näin toimit:

1. Sopia LVI-asentajan tai ilmalämpöpumpun asentajan kanssa reiän paikka, halkaisija ja kaltevuus ja kirjata ne ylös.
2. Tehdä muutostyöilmoitus isännöitsijälle ja odottaa taloyhtiön vastaus ennen porauspäivää.
3. Siirtää huonekalut pois porauskohdan edestä seinän molemmin puolin.
4. Suojata lattia vedenpitävällä suojamuovilla ja sen päälle kovalla suojalevyllä tai pahvilla.
5. Tyhjentää kaapit ja hyllyt, jotka ovat reiän ulostulon kohdalla.
6. Tarkistaa, että lähellä on toimiva pistorasia ja vesipiste.
7. Ilmoittaa naapureille porausajankohdasta ja välipohjaa porattaessa sopia alakerran naapurin kanssa pääsystä asuntoon.
8. Varata porauspäivälle vapaa kulkureitti ulko-ovelta porauskohtaan.

Valmiin reiän voi tarkastaa heti, koska mitään ei tarvitse kuivattaa. Tarvitset vain mittanauhan ja vesivaa'an. Mittaa halkaisija ja vertaa sitä sovittuun. Käy toisella puolella katsomassa ulostulo. Reiän on oltava oikeassa kohdassa, reunojen ehjät ja ilman selvää lohkeamaa. Kondenssireiän kaltevuuden voit tarkistaa vesivaa'alla reiän pohjasta tai valuttamalla hieman vettä ja katsomalla, valuuko se ulos.

Kysy poraajalta, osuiko kruunu raudoitukseen ja montako tankoa katkesi. Tieto kuuluu asunnon muutostöiden dokumentteihin, ja isännöitsijä tai rakennesuunnittelija voi pyytää sitä. Jos raudoitus kierrettiin siirtämällä reikää, varmista, että uusi paikka sopii edelleen asentajalle. Vastaanotossa käy läpi seuraavat asiat:

• reiän halkaisija vastaa sovittua ja eristetty putki mahtuu läpi,
• paikka ja ulostulo toisella puolella vastaavat suunnitelmaa,
• reikä on suora tai sillä on sovittu kaltevuus, kondenssireiässä ulospäin,
• reunat ovat molemmin puolin ehjät ilman suuria lohkeamia,
• reikään ei ole jäänyt porakappaleen tai eristeen jäänteitä,
• telineen ankkurireikä on tukittu,
• liete on imuroitu ja lattiat sekä huonekalut ovat vahingoittumattomat,
• naapurin puolella ei ole vesijälkiä tai vaurioita, jos porattiin välipohjaan tai yhteiseen seinään,
• poraaja on kertonut, osuiko kruunu raudoitukseen ja kuinka paljon terästä katkesi,
• ulkoseinän läpiviennin osalta on sovittu, kuka sen tiivistää ja milloin.