Teräsbetonielementin sahaus enintään 15 cm

Tällä sivulla käsitellään kahta hinnaston työtä, jotka eroavat lähinnä sahattavan betonin paksuuden osalta. Paksuus ratkaisee, millä laitteella sahataan, riittääkö sahaus yhdeltä puolelta ja kuinka kauan työ kestää.

• Sahaus enintään 10 cm koskee käytännössä ohuempia elementtejä ja väliseiniä. Tyypillisesti tehdään uusi oviaukko väliseinään, suurennetaan olemassa olevaa aukkoa tai leikataan vanha teräskarmi irti.
• Sahaus enintään 15 cm on paksummille elementeille. Kerrostaloissa nämä ovat usein kantavia seiniä, joten rakenteiden tarkastelu on tässä vaihtoehdossa vielä tärkeämpää.

Paksuutta ei tarvitse arvioida silmämääräisesti. Sen voi mitata olemassa olevasta aukosta, esimerkiksi oven karmin kohdalta. Paksuus näkyy myös talon rakennepiirustuksista, jotka ovat yleensä taloyhtiön arkistossa ja saatavilla isännöitsijän kautta.

Miksi tämä on koko työn tärkein kysymys? Kantava elementti siirtää ylempien kerrosten kuormat alaspäin. Jos siihen sahataan aukko ilman suunnitelmaa, seinään voi tulla halkeamia ja aukon yläpuoli voi taipua. Pahimmassa tapauksessa koko talon osan vakavuus heikkenee.

Miten kantavan seinän erottaa väliseinästä? Yleensä kantavat seinät ovat paksumpia ja väliseinät ohuempia, mutta pelkkä paksuus ei vielä todista mitään. Varman vastauksen antavat rakennepiirustukset ja rakennesuunnittelija. Jos aukko tehdään kantavaan seinään, rakennesuunnittelija mitoittaa aukon koon ja paikan. Yleensä hän suunnittelee myös teräsvahvistuksen, esimerkiksi teräsprofiileista tehdyn kehyksen tai palkin aukon yläpuolelle.

Kerrostaloasunnossa seinä on taloyhtiön rakenne, joten työ ei ole pelkästään sinun asiasi. Ilmoita suunnitellusta työstä taloyhtiölle muutostyöilmoituksella hyvissä ajoin ja sovi yksityiskohdat isännöitsijän kanssa ennen kuin tilaat sahauksen.

1. Urakoitsija käy katsomassa kohteen, tarkistaa elementin paksuuden ja pyytää kantavaa seinää varten rakennesuunnitelman.
2. Aukko merkitään seinään tarkasti oven tai ikkunan mittojen mukaan. Merkinnässä jätetään asennusvara karmia tai kehystä varten.
3. Sahauskohdasta tarkistetaan sähköjohdot sekä vesi-, lämpö- ja mahdolliset kaasuputket. Ne kytketään pois käytöstä tai siirretään.
4. Kantavaan seinään asennetaan ennen sahausta katon tuenta ja rakennesuunnittelijan suunnittelema teräsvahvistus.
5. Ympäristö suojataan muovilla, ja lattia suojataan vedeltä ja sahauslietteeltä.
6. Elementti sahataan timanttiterällä märkänä. Paksumpi elementti sahataan usein molemmilta puolilta, jolloin sahausurien täytyy kohdata tarkasti. Kulmiin porataan joskus reiät, jotta sahausura ei jatku aukon ulkopuolelle.
7. Irrotettava pala leikataan pienempiin osiin, jotka voidaan kantaa turvallisesti ulos. Palat eivät saa pudota hallitsemattomasti lattialle.
8. Lopuksi liete poistetaan, reunat siistitään ja jäte viedään pois.

Käsikäyttöinen timanttisaha on asunnoissa yleisin vaihtoehto. Se on helppo siirtää, mahtuu pieneenkin huoneeseen ja leikkaa vesijäähdytyksellä melko siististi. Ohuen, enintään 10 cm paksun elementin voi usein sahata yhdeltä puolelta. Kun paksuus on enintään 15 cm, työ tehdään yleensä molemmilta puolilta.

Kiskoille asennettavaa seinäsahaa käytetään isoissa aukoissa ja silloin, kun reunan pitää olla täysin suora. Kisko ohjaa sahaa tarkasti, ja tärinää syntyy vähemmän.

Timanttiporaus sopii pyöreisiin läpivienteihin putkille, kaapeleille ja ilmanvaihdolle sekä suorakulmaisten aukkojen kulmiin. Varsinaista oviaukkoa ei tehdä poraamalla.

Kulmahiomakone ja timanttilaikka sopivat vain pieniin korjauksiin ja viimeistelyyn. Laikka ei ulotu syvälle, kone pölyää paljon ja reunasta tulee karkeampi.

• Elementin paksuus. Paksumpaa betonia sahataan hitaammin, terä kuluu enemmän ja sahaus joudutaan useammin tekemään molemmilta puolilta.
• Kantava seinä. Mukaan tulevat rakennesuunnittelija, tuenta ja teräsvahvistuksen asennus.
• Kulkureitit. Kapea eteinen, ylempi kerros ilman hissiä tai ahdas tila seinän ympärillä pidentävät valmisteluja ja palojen kantamista ulos.
• Vesi ja sähkö paikan päällä. Märkäsahaukseen tarvitaan vesiliitäntä ja lietteen imurointi. Jos niitä ei ole, asia täytyy ratkaista muulla tavalla.
• Seinän sisäiset putket ja johdot. Niiden siirto on oma työnsä. Sähkötyöt saa tehdä vain rekisteröity sähköurakoitsija ja putkityöt LVI-asentaja. Kaasuputket ovat kerrostaloissa harvinaisia, mutta jos niitä on, niitä käsittelee aina kaasuasennuksiin pätevä ammattilainen. Jos epäilet kaasuvuotoa, poistu tilasta ja soita 112.
• Vanhat pintamateriaalit. Vanhemmissa taloissa seinän tasoitteessa tai maalissa voi olla asbestia. Pinnat kannattaa tutkia ennen sahausta, ja mahdolliset asbestityöt tekee vain niihin pätevä urakoitsija.
• Jäte. Teräsbetoni on painavaa eikä kuulu sekajäteastiaan. Se viedään rakennusjätteenä vastaanottoon kunnan jätehuoltomääräysten mukaan. Betonijäte yleensä kierrätetään.

• Sahaus ilman rakennesuunnittelijaa. Käytännössä seinää pidetään usein väliseinänä vain siksi, että se näyttää ohuelta. Seurausten korjaaminen on yleensä paljon työläämpää kuin suunnitelma etukäteen.
• Epätarkka merkintä. Jos aukossa ei ole asennusvaraa karmille, sitä joudutaan sahaamaan lisää. Liian suuri aukko taas joudutaan täyttämään jälkikäteen.
• Katkaistut johdot ja putket. Elementin sisällä kulkevat kaapelit ja putket eivät näy päältä, joten niiden reitit täytyy selvittää etukäteen.
• Kulmien yli jatkuvat sahausurat. Terä jättää kulmaan uran aukon ulkopuolelle, mikä heikentää elementtiä turhaan. Tämän voi välttää poraamalla kulmat tai viimeistelemällä ne käsin.
• Kuivasahaus asutussa asunnossa. Hieno betonipöly leviää kaikkialle ja on haitallista terveydelle. Märkäsahaus tai kunnollisella suodattimella varustettu kohdepoisto on perusasia.
• Tukematon pala. Painava irtoava kappale voi rikkoa lattian tai vahingoittaa ihmistä, jos se putoaa kerralla.
• Naapurien unohtaminen. Sahaus on meluisaa. Kerro siitä naapureille etukäteen ja noudata taloyhtiön järjestyssääntöjä ja sovittuja työaikoja.

Katso aukko ennen vastaanottoa hyvässä valossa ja vesivaaka kädessä. Kantavan seinän tarkastuksessa olisi hyvä olla mukana myös rakennesuunnittelija tai taloyhtiön valvoja.

• aukon mitat vastaavat sovittua ja niissä on asennusvara karmille tai kehykselle,
• reunat ovat pystysuorat ja vaakasuorat, ja tämä on tarkistettu vesivaa'alla,
• molemmilta puolilta sahatut urat kohtaavat ilman porrasta, eikä kulmissa ole uria aukon ulkopuolella,
• elementissä ei ole aukon ympärillä uusia halkeamia tai lohkeamia,
• teräsvahvistus on asennettu rakennesuunnittelijan suunnitelman mukaan,
• ympäröivät johdot ja putket ovat ehjiä ja toimivat,
• liete ja pöly on siivottu, eikä lattia tai kalusteet ole vaurioituneet,
• jäte on viety pois, ja rakennesuunnittelijan suunnitelma on tallessa asunnon ja taloyhtiön papereita varten.