Reiän timanttiporaus teräsbetonielementtiin, halkaisija enintään 15 cm

Timanttipora ei riko betonia iskemällä. Putkimainen timanttiterä hioo hitaasti kapean renkaan betoniin, ja lopuksi seinästä irtoaa kokonainen betonilieriö, niin sanottu poraussydän. Elementti ei tärise eikä reiän ympäristö halkeile. Samalla menetelmällä pääsee myös raudoituksen läpi.

1. Poraaja tarkistaa reiän paikan suunnitelmasta tai putken reitistä ja merkitsee keskipisteen.
2. Ilmaisimella hän etsii seinästä sähköjohdot, putket ja raudoitteet. Jos mahdollista, reikää siirretään pois tiheän raudoituksen kohdalta.
3. Poran jalusta kiinnitetään seinään tai kattoon ankkurilla tai alipainelevyllä, jotta terä ei pääse karkaamaan.
4. Poraan kytketään vesijäähdytys, ja reiän alle laitetaan veden keräys tai lietteen imu.
5. Poraaja poraa tasaisella ja maltillisella paineella. Terä leikkaa vähitellen sekä betonin että raudoituksen.
6. Lopuksi poraussydän poistetaan, reikä puhdistetaan ja sen halkaisija ja suunta tarkistetaan.

Yhden reiän poraaminen tavalliseen elementtiin vie yleensä vain vähän aikaa. Enemmän aikaa kuluu valmisteluun, koneen kiinnittämiseen ja siivoamiseen.

Koot eroavat terän halkaisijan perusteella, eli sen mukaan, mitä reiän läpi saat vietyä. Reiän kannattaa aina olla hieman putkea suurempi. Väliin mahtuu suojaputki, tiiviste tai eriste, ja putken paikkaa voi vielä vähän korjata.

• Enintään 10 cm reikä riittää kaapeleille, vesiputkille, pienemmille viemäreille sekä ilmalämpöpumpun putkille, kaapelille ja kondenssivesiletkulle. Se heikentää elementtiä vähemmän, ja tiheästä raudoituksesta löytyy helpommin sopiva kohta.
• Enintään 15 cm reikä valitaan isompiin läpivienteihin: liesituulettimen poistokanavaan, ilmanvaihtokanavaan, kylpyhuoneen pääviemäriin tai paksusti eristetylle putkelle. Terä katkaisee enemmän raudoitusta, joten kantavassa seinässä tai välipohjassa asia kannattaa harkita vielä tarkemmin.

Mittaa ennen tilaamista putken ulkohalkaisija eristeineen ja tarkista, minkä kokoista reikää ilmanvaihtolaitteen tai ilmalämpöpumpun valmistaja suosittelee. Käytännössä käy usein niin, että reikä porataan pelkän putken mukaan, eikä eriste tai suojaputki sen jälkeen mahdu siihen.

Työn vaativuus ja sitä kautta myös hinta riippuvat monesta asiasta:

• Elementin paksuus. Paksussa elementissä poraus kestää pidempään ja terä kuluu enemmän.
• Raudoituksen määrä. Kun terä osuu paksuihin teräksiin, työ hidastuu.
• Seinä vai katto. Kattoon alhaalta päin porattaessa koneen kiinnitys ja veden hallinta ovat hankalampia.
• Elementin tyyppi. Ulkoseinän sandwich-elementissä on kaksi betonikuorta ja niiden välissä eriste. Ontelolaatassa reikä osuu mieluiten onteloiden kohdalle.
• Tila ympärillä. Aivan nurkan vieressä, keittiökaappien yläpuolella tai ahtaassa kylpyhuoneessa jalustan kiinnittäminen on vaikeampaa.
• Kalustettu asunto. Huonekalut, lattiat ja seinäpinnat pitää suojata vedeltä ja lietteeltä.
• Reikien määrä. Useampi reikä samalla käynnillä on tehokkaampaa kuin erilliset käynnit.

Voit helpottaa työtä, kun raivaat tilaa seinän edestä, suojaat lattian ja varmistat, että vettä ja sähköä on saatavilla.

Elementtikerrostalossa suurin osa väliseinistä ja kaikki välipohjat kantavat koko taloa. Pyöreäkin reikä niihin on muutos taloyhtiön yhteiseen rakenteeseen. Siksi poraamista ei kannata tehdä itse, ja asiasta on hyvä keskustella isännöitsijän kanssa jo ennen kuin tilaat porauksen. Taloyhtiöissä tällaisista töistä tehdään yleensä muutostyöilmoitus. Isommissa rei'issä, useammassa vierekkäisessä reiässä tai elementin reunan lähellä porattaessa tarvitaan usein rakennesuunnittelijan arvio. Ontelolaatoissa on lisäksi esijännitettyjä punoksia, joita ei saa katkaista ilman suunnittelijan arviota.

Jos seinässä saattaa kulkea sähköjohtoja, niiden irtikytkennän ja mahdollisen siirron tekee rekisteröity sähköurakoitsija. Sama periaate koskee kaasuputkea, jota on vielä joissakin vanhoissa kerrostaloissa: poraus aloitetaan vasta, kun putken reitti on varmistettu. Jos kaasuputki kuitenkin vaurioituu, poistu heti tilasta, älä käytä mitään sähkölaitteita tai valokatkaisijoita ja soita 112.

• Iskuporakone tai piikkaus timanttiporauksen sijaan. Iskut rikkovat reiän reunan, voivat aiheuttaa halkeamia ja vahingoittaa raudoitusta.
• Poraus tarkistamatta putkia ja johtoja. Puhjennut kaapeli tai putki tekee yhdestä reiästä kalliin korjauksen.
• Väärä halkaisija. Liian pieneen reikään ei mahdu eriste, ja liian suuri heikentää elementtiä turhaan.
• Kiinnittämätön kone. Terä luistaa, ja reiästä tulee vino tai soikea.
• Vesi aliarvioidaan. Jäähdytysvesi ja liete valuvat lattian alle tai alakerran naapurille, etenkin kattoon porattaessa. Kylpyhuoneen lähellä vesi voi päätyä myös vedeneristyksen taakse.
• Läpivienti jää tiivistämättä. Putken ympärille jäävä rako päästää läpi ääntä, hajuja ja tulipalossa myös savua. Asuntojen väliset läpiviennit ja välipohjan läpiviennit tiivistetään sopivalla materiaalilla, palo-osastoinnin kohdalla palokatkotuotteella.

Tarkista valmis reikä ennen kuin putki asennetaan ja seinä paikataan. Myöhemmin virheiden korjaaminen on hankalampaa.

• Reikä on sovitussa kohdassa ja piirroksen mukaisella korkeudella
• Halkaisija sopii putkelle eristeineen tai suojaputkineen
• Reikä on suora, ei selvästi vinossa, ja tulee toiselle puolelle oikeaan kohtaan
• Reunat ovat sileät, eikä niistä ole lohjennut paloja tai ympärillä näy halkeamia
• Rakennesuunnittelija on arvioinut raudoituksen katkaisun etukäteen, jos sitä tarvittiin
• Lähellä kulkevat putket ja johdot ovat ehjiä ja toimivat
• Liete ja vesi on siivottu myös lattialta ja katon alapuolisesta tilasta
• Poraussydän ja betonijäte on viety pois, tai on sovittu, kuka ne hävittää