Kipinätesti PVC-kattokalvolle (tasakatto)

PVC-kalvo ei johda sähköä. Kun kalvo on ehjä, elektrodin jännite ei pääse sen läpi. Jos kalvossa on aukko, jännite löytää sen kautta reitin kalvon alla olevaan johtavaan kerrokseen. Laite antaa äänimerkin ja näkyvä kipinä osoittaa vian tarkan paikan.

Miksi tämä on tasakatolla niin tärkeää? Jyrkältä katolta vesi valuu nopeasti pois. Tasakatolla se seisoo, varsinkin loivemmissa kohdissa, ja löytää ajan mittaan jokaisen heikon kohdan. Suomessa tähän lisätään vielä lumi, sulamisvedet ja jäätyminen, jotka rasittavat saumoja ja liitoksia. Kalvon alla ovat lämmöneristys, höyrynsulku ja kantava rakenne. Kun niihin pääsee vettä, eriste toimii huonommin, homeen riski kasvaa ja vesi tulee usein näkyviin katossa aivan muualla kuin missä reikä on. Syyn etsiminen kestää silloin kauan, ja korjaus tarkoittaa kattokerrosten purkamista.

Ilman johtavaa kerrosta testi ei toimi

Koko menetelmä nojaa yhteen ehtoon: kalvon alla on oltava jotain sähköä johtavaa. Betonialusta johtaa virtaa vain jonkin verran, ja kuiva EPS-, PIR- tai mineraalivillaeriste ei johda lainkaan. Tavallisessa lämmöneristetyssä tasakatossa kalvon alle asennetaan siksi erillinen johtava kerros, esimerkiksi johtava kangas tai johtava kalvo. Tämä kannattaa sopia jo katon suunnitteluvaiheessa ja urakkaa tilatessa, koska valmiin kalvon alle johtavaa kerrosta ei saa jälkikäteen.

Testin tekee koulutettu tekijä kalibroidulla laitteella. Työ etenee yleensä suunnilleen näin:

1. Tekijä varmistaa, että kalvon alla on johtava kerros ja että se on oikein maadoitettu tai kytketty laitteeseen.
2. Kalvo puhdistetaan ja annetaan kuivua. Vesi, kaste, huurre ja lika vääristävät tulosta.
3. Jännite säädetään kalvon paksuuden ja tyypin mukaan, yleensä kalvon ja laitteen valmistajan ohjeiden mukaisesti.
4. Tekijä käy koko pinnan järjestelmällisesti läpi johtavalla harjalla tai elektrodilla kaista kerrallaan ja tarkastaa erityisen huolellisesti saumat, nurkat ja läpiviennit.
5. Jokainen kohta, jossa kipinä syntyy, merkitään, jotta se voidaan korjata heti.
6. Korjatut kohdat testataan uudelleen.
7. Lopuksi laaditaan kirjallinen pöytäkirja valokuvineen.

Kun jännite on säädetty oikein, testi ei vahingoita kalvoa. Testissä käytetään kuitenkin korkeaa jännitettä, joten lähistöllä ei pidä oleskella ulkopuolisia eikä varsinkaan ihmisiä, joilla on sydämentahdistin. Työ tehdään lisäksi katolla korkealla, joten jätä se ammattilaisille.

Sääntö on yksinkertainen: mitä aiemmin vuoto löytyy, sitä helpompi se on korjata. Siksi testi kannattaa tehdä useassa vaiheessa.

• Heti kalvon asennuksen jälkeen. Kalvo on vielä näkyvissä, saumat ovat helposti tarkastettavissa ja korjaus on nopea.
• Ennen katon vastaanottoa urakoitsijalta. Pöytäkirja osoittaa, että otit vastaan tiiviin katon.
• Ennen takuuajan päättymistä. Jos vika löytyy, voit vielä vaatia korjausta urakoitsijalta.
• Jokaisen katolle tehdyn muutoksen jälkeen. Aurinkopaneelien, ilmalämpöpumpun, uuden hormin tai ilmanvaihdon asennus tarkoittaa uusia läpivientejä ja uutta vuotoriskiä.
• Kun epäilet vuotoa. Testi auttaa löytämään vian todellisen paikan eikä vain kohtaa, josta vesi tippuu.

Kerrostalossa testin tilaa taloyhtiö, käytännössä isännöitsijä tai hallitus. Jos ylimmän kerroksen asuntoosi tulee vettä, ota ensin yhteyttä isännöitsijään.

Kipinätesti ei ole ainoa vaihtoehto. Jokainen menetelmä sopii eri tarkoitukseen.

• Kipinätesti käy koko pinnan läpi nopeasti ja näyttää vian tarkan paikan. Se vaatii kuivan kalvon ja johtavan kerroksen kalvon alle.
• Alipainekoe tehdään läpinäkyvällä kuvulla, joka painetaan saippualiuoksella sivellyn sauman päälle. Vuotokohtaan nousee kuplia. Menetelmä on hitaampi, mutta sopii saumojen ja yksityiskohtien kohdennettuun tarkastukseen eikä vaadi johtavaa kerrosta.
• Vesikoe tarkoittaa katon tilapäistä täyttämistä vedellä. Se on hidas, kuormittaa rakennetta eikä kerro vuodon tarkkaa paikkaa, vain sen, että vuoto on jossain.

Vaativammilla katoilla käytännössä yhdistetään usein kipinätesti koko pinnalle ja alipainekoe riskialtteimpiin liitoksiin.

Kaksi samankokoista kattoa ei välttämättä tarkoita yhtä paljon työtä. Työmäärään vaikuttavat etenkin:

• pinnan koko ja muoto. Yhtenäinen tasainen pinta tarkastetaan nopeasti, monimuotoinen katto hitaammin,
• yksityiskohtien määrä. Kattokaivot, hormit, tuuletushatut, pilarit, nurkat ja liitokset räystäskorotukseen käydään läpi käsin ja huolellisesti,
• kulku katolle. Rakennuksen korkeus, puuttuva kattoluukku tai putoamissuojauksen tarve pidentävät työtä,
• kalvon kunto. Märkä, pölyinen tai sammaloitunut kalvo on ensin puhdistettava ja kuivattava,
• palvelun laajuus. Onko kyse pelkästä testistä vai myös löydettyjen vikojen korjauksesta ja uusintatestistä.

Eniten vuotoja löytyy nurkista, räystäskorotuksista, läpivientien ympäriltä ja kohdista, joissa kalvo liittyy toiseen tai vaihtaa suuntaa. Räystäskorotus on erityisen herkkä, koska siinä kalvo taivutetaan, päätetään ja liitetään peltityöhön.

Laite on luotettava, virheet tekee ihminen. Käytännössä näkee usein tällaista:

• testi märällä tai likaisella kalvolla. Kosteus voi synnyttää kipinän kohtaan, jossa vikaa ei ole, tai peittää todellisen reiän,
• väärin säädetty jännite. Liian matala jännite ei paljasta pientä halkeamaa, liian korkea voi vahingoittaa ohutta kalvoa,
• johtava kerros puuttuu. Silloin testi ei mittaa mitään, vaikka laite ”ei löytänyt mitään”,
• vain tasainen pinta tarkastetaan. Nurkat, räystäskorotukset ja läpiviennit jäävät väliin, vaikka niissä vikoja on eniten,
• testi ilman pöytäkirjaa. Ilman kirjallista dokumenttia ja kuvia mitään ei voi osoittaa takuuasiassa,
• korjauksen jälkeen ei testata uudelleen. Korjattu kohta on aina testattava uudestaan.

Kun otat testin vastaan, käy läpi nämä kohdat:

• pöytäkirjassa on päivämäärä, osoite, tarkastetun alueen laajuus ja tekijän nimi,
• kalvon tyyppi ja paksuus sekä käytetty jännite on kirjattu,
• käytetty laite ja tieto sen kalibroinnista on mainittu,
• pöytäkirja vahvistaa, että kalvon alla oli johtava kerros,
• löydetyt vuodot on merkitty piirrokseen tai kuvattu sanallisesti ja valokuvattu,
• on kirjattu, mitkä viat korjattiin ja että korjatut kohdat läpäisivät uusintatestin,
• tarkastus kattaa myös nurkat, räystäskorotukset ja kaikki läpiviennit eikä pelkkää pintaa,
• pöytäkirja on tallessa talon tai taloyhtiön asiakirjoissa, koska sitä tarvitaan takuuasioissa ja seuraavissa kattotöissä.