PVC-vedeneristyskalvon asennus tasakatolle

Katon PVC-kalvo on pehmitettyä PVC:tä, ja sen sisällä on yleensä polyesteriverkko. Verkko antaa kalvolle lujuutta ja estää sitä kutistumasta, kun lämpö ja pakkanen vaihtelevat. Ulkokäyttöön tarkoitettu kalvo kestää UV-säteilyä, joten se voi olla suoraan auringossa. Tavallinen paksuus on noin 1,5 mm. Kovemmalle rasitukselle joutuville katoille valitaan paksumpi kalvo, esimerkiksi 2 mm.

Katon kunnon mukaan vaihtoehtoja on kolme:

• uusi katto tai täydellinen uusiminen, jolloin vanha rakenne puretaan ja tilalle tehdään uusi höyrynsulkuineen ja lämmöneristeineen,
• vanhan katteen päälle asentaminen, jos alkuperäinen rakenne on kuiva ja luja, jolloin kalvo asennetaan sen päälle erotuskerroksen kanssa,
• paikallinen korjaus, kun suurin osa katosta on kunnossa ja korjataan vain yksi yksityiskohta tai vaurioitunut kohta.

Kalvo voidaan kiinnittää kattoon eri tavoin. Yleisin on mekaaninen kiinnitys, jossa kiinnikkeet pitävät kalvon alustassa. Painotetussa rakenteessa kalvon päällä on soraa, laattoja korokkeiden päällä tai viherkaton kerrokset. Liimattua kalvoa käytetään silloin, kun kiinnikkeille ei ole sopivaa alustaa. Sopiva tapa riippuu kantavasta rakenteesta, rakennuksen korkeudesta ja siitä, kävelläänkö katolla. Suomessa on otettava huomioon myös lumikuorma, sillä painotettu rakenne lisää katon kuormaa.

Työjärjestys on aina samanlainen. Jokaisessa vaiheessa voi kuitenkin syntyä virhe, joka näkyy vasta ensimmäisellä kunnon sateella tai lumien sulaessa keväällä.

1. Tarkastaa katto ja mitata vanhan rakenteen kosteus, esimerkiksi koeaukolla tai kosteusmittauksella.
2. Puhdistaa alusta ja poistaa terävät ulokkeet, irtonaiset osat ja sora.
3. Levittää erotus- ja suojakerros, yleensä kuitukangas.
4. Levittää kalvorullat asennussuunnitelman mukaan ja jättää niihin valmistajan ohjeen mukainen limitys.
5. Kiinnittää kalvo niin monella kiinnikkeellä ja sellaisella jaolla, kuin tuulikuormalaskelma edellyttää.
6. Hitsata saumat kuumalla ilmalla, pitkät suorat saumat yleensä hitsausautomaatilla.
7. Tehdä yksityiskohdat: räystäät ja kattokaiteiden juuret, kattokaivot, läpiviennit, nurkat ja ylösnostot seinille.
8. Asentaa peltiosat, erityisesti räystäspellit PVC-pinnoitetusta pellistä, johon kalvo hitsataan kiinni.
9. Tarkastaa kaikki saumat ja korjata virheelliset kohdat.

Miksi kalvoa ei asenneta suoraan bitumikermin tai polystyreenin päälle? PVC ei sovi näiden materiaalien kanssa kemiallisesti yhteen. Siitä haihtuu vähitellen pehmittimiä, jolloin kalvo kovettuu ja alkaa ajan myötä haljeta. Erotuskerros pitää materiaalit erillään.

Työn vaativuuden ja samalla sen laajuuden ratkaisee ennen kaikkea katon muoto, ei pelkkä pinta-ala. Suuri tasainen katto ilman läpivientejä valmistuu nopeasti, koska sillä voi työskennellä hitsausautomaatilla. Jokainen piippu, tuuletusputki, valokupu tai nurkka sen sijaan tehdään käsin.

• työ etenee nopeammin, kun katto on laaja ja yhtenäinen, katolle pääsee helposti ja vanha rakenne on kuiva ja luja,
• aikaa kuluu enemmän, jos räystäät ovat monimuotoisia, läpivientejä on paljon, kattokaivoja uusitaan tai pellityksiä on paljon,
• paljon lisätyötä tulee kostuneesta rakenteesta, joka täytyy purkaa ja korvata uudella,
• asennusta pidentää myös hankala pääsy katolle, jos tarvitaan nosturi tai henkilönostin, sekä korkea rakennus, joka vaatii enemmän kiinnikkeitä.

Sää vaikuttaa paljon. Kalvo hitsataan kuivalla säällä ja valmistajan sallimassa lämpötilassa. Märkään tai jäiseen alustaan saumat eivät pidä, joten Suomessa asennukset tehdään yleensä keväästä syksyyn. Talvella ja sateisina jaksoina työtä usein siirretään.

Useimmat vuotavat kalvokatot eivät petä huonon materiaalin takia vaan työvirheen vuoksi. Käytännössä samat virheet toistuvat:

• kylmäsaumat, jotka näyttävät hitsatuilta, mutta liian matalan lämpötilan tai liian nopean etenemisen takia kalvo ei ole sulanut yhdeksi kokonaisuudeksi,
• kalvo asennettu märän rakenteen päälle, jolloin vesi jää rakenteen sisään ja vaurioittaa kattoa alhaalta päin huomaamatta,
• liian vähän kiinnikkeitä etenkin nurkissa ja reunoilla, joihin tuulen imu kohdistuu voimakkaimmin, jolloin kova myrsky voi nostaa tai repiä kalvon irti,
• erotuskerros puuttuu bitumikermin tai polystyreenin ja kalvon välistä,
• huolimattomasti tehdyt yksityiskohdat kattokaivojen ja läpivientien ympärillä, jotka vuotavat, vaikka katon pinta on virheetön,
• riittämätön kaato, jolloin katolle jää seisomaan vettä ja likaa.

Valmistajan takuu kalvolle edellyttää usein, että asennuksen tekee valmistajan kouluttama yritys. Ennen sopimuksen allekirjoittamista kannattaa kysyä, onko tekijällä tällainen koulutus ja millainen takuu työlle annetaan.

Taloyhtiössä katto kuuluu yhtiön vastuulle. Korjauksesta päättää taloyhtiö, ja hankkeen valmistelee isännöitsijä yhdessä hallituksen kanssa. Yksittäinen osakas ei voi tilata katon korjausta itse. Jos huomaat vuodon omassa asunnossasi, ilmoita siitä isännöitsijälle mahdollisimman pian.

Kyse on korkealla tehtävästä työstä, jossa käytetään kuumailmahitsausta. Siksi työ kuuluu yritykselle, jolla on putoamissuojaus ja kokemusta tästä menetelmästä. Maallikon ei pidä tehdä sitä itse. Jos katon läpi kulkee sähköjohtoja tai katolla on esimerkiksi kattokaivojen lämmityskaapeleita, niiden muutokset tekee rekisteröity sähköurakoitsija. Jos katolla haistat kaasua, poistu paikalta ja soita hätänumeroon 112.

Käy vastaanotossa katto läpi yhdessä tekijän kanssa ja kysy kaikesta, mikä jää epäselväksi:

• kalvo on suorassa, eikä siinä ole aaltoja, kuplia tai näkyviä vaurioita,
• hitsaussaumat ovat yhtenäisiä, ja sauman reunassa näkyy ohut pursunut nauha sulanutta materiaalia,
• saumat on tarkastettu saumapiikillä tai rakenteen salliessa kipinätestillä, ja virheelliset kohdat on korjattu,
• kattokaivojen, läpivientien ja nurkkien ympärillä ei ole poimuja eikä irronneita kohtia,
• räystäspellit ovat tukevasti kiinni ja kalvo on hitsattu niihin,
• vesi valuu sateen jälkeen kattokaivoihin eikä katolle jää isoja lätäköitä,
• kattokaivot ja syöksytorvet ovat auki ja niissä on lehtisiivilät,
• olet saanut takuutodistuksen materiaalille ja työlle sekä kuvauksen käytetystä kattorakenteesta.