LKV-kiertopumpun asennus

Tavallisessa putkistossa lämmin vesi kulkee varaajalta hanoille yhtä putkea pitkin. Kun vettä ei käytetä, putkessa seisova vesi jäähtyy. Kiertojärjestelmässä on lisäksi paluuputki, joka tuo veden kaukaisimmalta vesipisteeltä takaisin varaajalle. Paluuputken pumppu kierrättää vettä hitaasti ympäri, joten putket pysyvät lämpiminä.

Kierrosta on eniten hyötyä, kun:

• Kylpyhuone tai keittiö on kaukana varaajasta tai kaukolämpökeskuksesta
• Talossa on useampi kerros tai useampi kylpyhuone
• Kotona joudutaan usein juoksuttamaan kylmää vettä hukkaan ennen lämpimän tuloa
• Putket uusitaan joka tapauksessa ja paluuputken lisääminen on helppoa

Pienessä asunnossa, jossa putket ovat lyhyitä, hyöty jää yleensä pieneksi. Kerros- ja rivitaloissa kierto kuuluu taloyhtiön yhteiseen järjestelmään, ja kylpyhuoneen pyyhekuivain on usein kytketty juuri siihen. Ennen kuin kosket yhteisiin nousulinjoihin tai pyyhekuivaimen liitäntöihin, ota yhteyttä isännöitsijään ja tee taloyhtiölle muutostyöilmoitus.

Uudiskohteessa kierto suunnitellaan muun putkiston kanssa samaan aikaan. Jälkiasennuksessa selvitetään ensin, voiko paluuputken vetää ja mistä. Tyypillinen työ etenee näin:

1. LVI-asentaja tarkistaa nykyiset putket: reitin, koot ja kunnon sekä sen, onko varaajassa valmis liitäntä kiertovedelle.
2. Paluuputkelle suunnitellaan reitti ja pumpulle paikka, yleensä tekniseen tilaan varaajan viereen.
3. Vesi suljetaan, lämmitys kytketään pois ja putkiston työn alla oleva osa tyhjennetään.
4. Paluuputki vedetään ja liitetään viimeisiin vesipisteisiin tai lämpimän vesijohdon päähän.
5. Pumppu asennetaan niin, että sen molemmilla puolilla on sulkuventtiili ja lisäksi takaiskuventtiili. Pitkissä tai haarautuvissa putkistoissa lisätään myös linjasäätöventtiilit.
6. Sekä meno- että paluuputki eristetään.
7. Järjestelmä täytetään, ilmataan ja koeponnistetaan tiiviyden varmistamiseksi.
8. Pumppu kytketään sähköön ja ohjaus säädetään.
9. Toiminta tarkistetaan avaamalla hanoja jokaisessa kylpyhuoneessa ja keittiössä.

Pelkkä pumpun vaihto uuteen vie yleensä muutaman tunnin. Paluuputken lisääminen remontin yhteydessä voi viedä koko päivän tai enemmän sen mukaan, kuinka paljon pitää avata rakenteita ja korjata jälkiä.

Moni ei tiedä, että käyttövesipumppu on eri asia kuin lämmityspiirin pumppu. Kierrossa liikkuu happipitoista juomavettä, joten pumpun pesän pitää olla juomavedelle sopivaa materiaalia, yleensä pronssia tai ruostumatonta terästä. Lämmityspuolen valurautainen pumppu ruostuisi tällaisessa piirissä nopeasti.

Omakotitaloon riittää yleensä pieni, energiaa säästävä pumppu. Liian tehokas pumppu ei paranna mukavuutta, vaan lisää ääntä, lämpöhäviöitä ja putkien kulumista.

Ohjaukseen on muutama vaihtoehto:

• Aikaohjaus: pumppu käy esimerkiksi aamulla ja illalla, kun vettä käytetään eniten
• Lämpötilaohjaus: pumppu käynnistyy, kun paluuputken vesi jäähtyy asetetun rajan alle
• Ajan ja lämpötilan yhdistelmä, joka on käytännössä järkevin ratkaisu
• Käynnistys tarpeen mukaan painikkeella tai kodin älyjärjestelmän kautta

Miksei pumppua voisi vain jättää käymään koko ajan? Silloin koko piiri luovuttaa jatkuvasti lämpöä, ja varaaja, lämpöpumppu tai kaukolämpö joutuu lämmittämään sitä taukoamatta. Hyvä ohjaus säilyttää mukavuuden ja karsii turhan käynnin.

Suljetussa järjestelmässä, jossa on takaiskuventtiili, varaajalla on oltava varoventtiili ja usein myös juomavedelle tarkoitettu paisuntasäiliö. Se tasaa veden laajenemista lämmityksen aikana ja suojaa putkia ja kalusteita.

Työn laajuus riippuu ennen kaikkea siitä, lisätäänkö paluuputki valmiisiin putkireitteihin vai pitääkö se vetää kokonaan uudelleen.

• Työtä helpottavat varaajan valmis kiertoliitäntä, avoimet putket teknisessä tilassa sekä alakattoon tai putkikoteloon vedetyt putket
• Työtä vaikeuttavat seiniin ja lattioihin upotetut putket, jolloin rakenteita pitää avata ja korjata tasoitteella, maalilla tai laatoituksella
• Märkätiloissa vedeneristys ja läpiviennit vaativat erityistä huolellisuutta, jotta vesivahingon riski ei kasva
• Talo, jossa on useita putkihaaroja, vaatii enemmän työtä, koska haarat pitää tasapainottaa venttiileillä
• Vanhoista teräsputkista voi paljastua, että ne ovat tukkeutuneet ja osa putkistosta pitää uusia

Pumpun kiinteä kytkentä sähköverkkoon tai lämmityslaitteen ohjausyksikköön kuuluu rekisteröidylle sähköurakoitsijalle. Jos työ ulottuu kaasulaitteeseen, siihen saa koskea vain kaasulaitteisiin pätevöitynyt asentaja.

Käytännössä samat virheet toistuvat usein:

• Takaiskuventtiili puuttuu tai on väärin päin, jolloin vesi kiertää väärään suuntaan ja sekoittuu
• Pumppu on tarkoitettu lämmityspiiriin eikä juomavedelle
• Paluuputki on jätetty eristämättä, ja se lämmittää käytännössä seinärakenteita
• Pumpulla ei ole ohjausta, ja se käy yötä päivää
• Pumppu on asennettu niin, ettei siihen pääse käsiksi huoltoa varten
• Kiertoveden lämpötila on liian matala, mikä lisää legionellabakteerin lisääntymisen riskiä

Viimeisestä kohdasta vielä: haalea, jatkuvasti kiertävä vesi on bakteereille otollinen ympäristö. Siksi lämmin käyttövesi kannattaa pitää kierrossa yleensä noin 55 °C:ssa tai lämpimämpänä ja lämmittää vesi välillä tavallista kuumemmaksi, jos lämmityslaite sen sallii. Tarkat arvot asetetaan varaajan valmistajan ohjeiden ja SFS-EN-standardien mukaan. Maalämpö- ja ilma-vesilämpöpumpun yhteydessä kannattaa tarkistaa myös, miten kierto vaikuttaa varaajan lämpötilakerrostumiseen.

Kun asentaja luovuttaa työn, käy läpi seuraavat asiat:

• Kaukaisimmasta hanasta tulee lämmintä vettä lähes heti
• Pumppu käy hiljaa ilman surinaa ja tärinää
• Liitokset ovat kuivia, ja järjestelmä on koeponnistettu
• Pumpun molemmilla puolilla on sulkuventtiilit, ja takaiskuventtiili on paikallaan
• Sekä meno- että paluuputki on eristetty
• Ohjaus on säädetty arkirytmisi mukaan, ja osaat muuttaa asetuksia itse
• Kiertoveden lämpötila ei ole turhan matala
• Sait pumpun käyttöohjeen, takuutodistuksen ja kuvauksen kytkennästä