Paisunta-astian asennus

Tavallisessa suljetun lämmitysjärjestelmän paisunta-astiassa on teräsvaippa ja sen sisällä kumikalvo. Kalvon toisella puolella on lämmitysvesi ja toisella kaasua, yleensä ilmaa tai typpeä. Kun vesi lämpenee, se painaa kalvoa ja kaasu puristuu kokoon. Kun vesi jäähtyy, kaasu työntää sen takaisin verkostoon. Näin paine vaihtelee vain vähän.

Vanhemmissa öljy- ja puulämmitteisissä omakotitaloissa näkee vielä avoimia paisunta-astioita, jotka on sijoitettu talon korkeimpaan kohtaan, usein ullakolle. Avoin astia on yhteydessä ilmaan, vettä haihtuu ja verkostoon pääsee happea, joka edistää putkien ja pattereiden korroosiota. Remontin yhteydessä siirrytään siksi yleensä suljettuun järjestelmään ja kalvopaisunta-astiaan.

Lämmitys kertoo yleensä itse, kun astia on vaihdon tarpeessa. Tyypillisiä merkkejä ovat:

• painemittarin lukema nousee lämmitettäessä nopeasti ja laskee jäähtyessä selvästi,
• verkostoon pitää lisätä vettä yhä uudelleen, vaikka vuotoa ei näy missään,
• varoventtiili tiputtaa tai päästää vettä lämmityksen aikana,
• astian kaasupuolen täyttöventtiilistä tulee painettaessa vettä, mikä tarkoittaa rikkoutunutta kalvoa.

Miksi pelkkä varoventtiilin vaihto ei riitä? Varoventtiili vain reagoi liian korkeaan paineeseen. Jos paisunta-astia ei toimi, uusikin venttiili päästää vettä samalla tavalla kuin vanha.

Työ etenee hieman eri tavalla uudessa asennuksessa ja vaihdossa. Pääpiirteissään LVI-asentaja tekee seuraavat vaiheet:

1. Selvittää verkoston vesitilavuuden, lämmitystavan ja rakennuksen korkeuden ja valitsee niiden perusteella astian koon.
2. Antaa lämmityksen jäähtyä, sammuttaa kattilan tai lämpöpumpun ja laskee verkoston painetta, tarvittaessa tyhjentää osan vedestä.
3. Irrottaa vanhan astian, jos kyse on vaihdosta.
4. Säätää uuden astian esipaineen ennen liittämistä rakennuksen korkeuden ja laitevalmistajan ohjeen mukaan.
5. Kiinnittää astian seinään tai kannakkeeseen ja liittää sen huoltosulun kautta, jota ei voi sulkea vahingossa.
6. Täyttää verkoston käsitellyllä vedellä, ilmaa patterit ja lämmityslaitteen ja säätää täyttöpaineen.
7. Käynnistää lämmityksen, seuraa painetta lämpenemisen aikana ja tarkistaa liitosten tiiviyden.

Astia liitetään useimmiten paluuputkeen eli viileämpään putkeen, joka palaa lämmityslaitteelle. Siellä kalvo kärsii vähemmän kuumuudesta. Tarkan paikan määräävät kuitenkin laitevalmistajan ohje ja järjestelmän kytkentä.

Miten esipaine määritetään? Lähtökohtana on järjestelmän staattinen korkeus eli korkeusero astiasta ylimpään patteriin. Jokaista kymmentä metriä kohden lasketaan karkeasti yksi baari ja lisäksi pieni varmuusvara, yleensä noin 0,2 tai 0,3 baaria. Tavallisessa omakotitalossa esipaine on usein noin 0,8 ja 1,2 baarin välillä. Verkoston täyttöpaine säädetään sitten hieman astian esipainetta korkeammaksi. Esipaine mitataan vain silloin, kun vesi ei paina astiaa.

Valintaan vaikuttavat lämmitystapa ja verkoston vesimäärä. Lattialämmityksessä on paljon enemmän vettä kuin muutamassa patterissa, joten se tarvitsee suuremman astian. Puu- tai pellettikattila, jossa on varaaja, tarvitsee vielä suuremman varan.

• Laitteen sisäinen astia. Monessa lämpöpumpussa, kaasukattilassa ja kaukolämmön alajakokeskuksessa on oma paisunta-astia. Pieneen kohteeseen se voi riittää, mutta laajennuksessa tai lattialämmityksessä rinnalle lisätään usein erillinen astia.
• Erillinen seinäastia. Tavallinen ratkaisu omakotitaloissa, helppo tarkistaa.
• Jaloilla seisova astia. Käytetään suurissa vesimäärissä, esimerkiksi varaajien yhteydessä.

Varo sekaannusta: käyttövesijärjestelmän astiat, yleensä sinisiä, ja aurinkolämpöpiirien astiat ovat ominaisuuksiltaan erilaisia kuin lämmityksen astiat, jotka ovat yleensä punaisia. Niitä ei pidä käyttää toistensa korvikkeena. Tilavuuden pitäisi perustua laskelmaan eikä arvioon. Alimitoitettu astia aiheuttaa samat ongelmat kuin rikkinäinen.

Jos vaihdettava astia on lämmityslaitteen sisällä, työ on laitteeseen kohdistuva huolto. Kaasukattilassa ja lämpöpumpussa se kuuluu laitteen huoltoon perehtyneelle asentajalle, muuten takuu voi raueta ja kaasulaitteessa syntyy turvallisuusriski. Jos epäilet kaasuvuotoa, poistu tilasta ja soita 112.

Helpointa on vaihtaa samanlainen astia samaan paikkaan, kun sen vieressä on huoltosulku. Asentaja irrottaa astian tyhjentämättä koko verkostoa, ja työ valmistuu melko nopeasti.

Työläämpiä tilanteita ovat esimerkiksi nämä:

• sulku puuttuu ja koko lämmitysverkosto pitää tyhjentää,
• astia on ahtaassa lämmönjakohuoneessa hankalassa paikassa tai korkealla katon rajassa,
• putkistoa pitää muuttaa tai lisätä venttiilejä, painemittari tai varoventtiili,
• vanha verkosto on liettynyt, ja tyhjennys irrottaa likaa,
• samalla asennetaan hydraulinen erotin tai poistetaan vanha varaaja.

Hydraulinen erotin erottaa lämmityslaitteen piirin lämmityspiireistä. Siitä on hyötyä, kun talossa on useampi piiri, esimerkiksi patterit ja lattialämmitys. Jos järjestelmää muutetaan, astia ja erotin kannattaa kytkeä samalla kertaa.

Kerrostalossa tai rivitalossa, jossa on yhteinen lämmönjako, paisunta-astia ei ole yksittäisen osakkaan asia. Jos paine heittelee tai lämmitys ei toimi, ota yhteyttä isännöitsijään tai taloyhtiön huoltoon.

Käytännössä ongelma johtuu usein virheellisestä asennuksesta eikä rikkinäisestä astiasta. Nämä virheet toistuvat useimmin:

• esipaine on jätetty tehdasasetukseen eikä sitä ole säädetty rakennukselle sopivaksi,
• esipaine on mitattu, kun vesi on painanut astiaa, ja tulos on ollut väärä,
• astian edessä on tavallinen palloventtiili, jonka joku sulkee, ja verkosto jää ilman suojaa,
• astia on liitetty kohtaan, jossa siihen vaikuttavat pumppu tai korkea lämpötila,
• tilavuus on valittu silmämääräisesti,
• täyttöventtiili on käännetty seinää kohti, eikä esipainetta voi tarkistaa.

Laitevalmistajien ohjeiden ja lämmitysjärjestelmiä koskevien SFS-EN-standardien mukaan järjestelmän pitää pysyä suojattuna kaikissa tilanteissa. Siksi astiaa ei saa voida erottaa verkostosta tavallisella venttiilillä ilman sulkemisen estoa.

Pyydä asentajaa näyttämään, miten astia on kytketty, ja käy läpi seuraavat asiat:

• astia on tukevasti kiinni ja sen täyttöventtiiliin pääsee käsiksi,
• liitäntä on tehty huoltosulun kautta, jossa on sulkemisen esto,
• asentaja on kertonut säädetyn esipaineen ja verkoston täyttöpaineen,
• liitokset pysyvät kuivina myös lämmityksen lämmettyä,
• paine nousee lämmitettäessä vain vähän ja palaa jäähtyessä alkuperäiseen lukemaan,
• varoventtiili ei tiputa,
• patterit on ilmattu ja ne lämpenevät koko pinnaltaan,
• olet saanut kirjallisen selvityksen tehdystä työstä ja astian käyttöohjeen.