Putken jäädytys

Itse jäädytys ei kestä kauan, mutta valmistelut ratkaisevat. Jäätulppa pitää vain, kun vesi putkessa ei virtaa eikä ole kuumaa. Käytännössä työ etenee suunnilleen näin:

1. Asentaja arvioi putken materiaalin, koon ja kunnon ja valitsee jäädytykseen suoran, ehjän kohdan.
2. Lämmityksessä kattila tai lämmönjakokeskus ja kiertovesipumppu pysäytetään, tai kyseisen haaran venttiili suljetaan. Veden täytyy jäähtyä, koska lämmin vesi jäätyy paljon hitaammin.
3. Putkeen kiinnitetään jäädytyspihdit. Pienissä putkissa riittää yleensä yksi pari, suuremmissa käytetään joskus kahta vierekkäin.
4. Laite jäähdyttää, kunnes putken sisälle muodostuu umpinainen tulppa. Tavallisissa asuntojen putkikoissa tähän menee materiaalista riippuen yleensä muutamasta minuutista muutamaan kymmeneen minuuttiin.
5. Asentaja tarkistaa varovasti, että tulppa pitää: hän avaa liitoksen tulpan takana ja seuraa, lakkaako vesi valumasta.
6. Sen jälkeen tehdään varsinainen korjaus. Laite käy koko työn ajan ja pitää tulpan jäässä.
7. Kun työ on valmis, jäähdytys sammutetaan, tulpan annetaan sulaa rauhassa ja järjestelmä käynnistetään, täytetään ja ilmataan.

Eniten hyötyä jäädytyksestä on silloin, kun tyhjentäminen teettäisi paljon työtä ja toisi turhia riskejä. Tyypillisiä tilanteita ovat:

• patterin vaihto tai irrotus, kun patterissa ei ole sulkuventtiilejä,
• vanhan, vuotavan venttiilin tai hanan vaihto,
• uuden haaran liittäminen esimerkiksi kylpyhuone- tai keittiöremontissa,
• vuotavan putken osan korjaus,
• yhden asunnon korjaus talossa, jossa on yhteinen lämmitysverkosto.

Miksi tyhjentämistä halutaan välttää? Vanhassa verkostossa tyhjennys ja uudelleentäyttö irrottavat sakkaa, joka tukkii myöhemmin venttiileitä ja pattereita. Järjestelmään pääsee helpommin ilmaa, ilmaaminen vie enemmän aikaa ja talvella huoneet ehtivät sillä välin kylmetä. Isommassa verkostossa käsiteltävänä on lisäksi paljon vettä ja mahdollisia lisäaineita.

Jäädytys ei kuitenkaan toimi joka paikassa. Jos putkessa on pakkasnestettä, tulppa muodostuu huonosti tai ei ollenkaan. Siksi esimerkiksi maalämmön keruupiiriä ei jäädytetä tällä tavalla. Ongelmia tuo myös jatkuva virtaus, esimerkiksi täydessä paineessa oleva vesijohto, jonka painetta ei saa laskettua, sekä pahasti ruostunut putki, joka ei välttämättä kestä lämpötilan muutosta. Silloin asentaja ehdottaa muuta tapaa, esimerkiksi yhden haaran osittaista tyhjentämistä.

Kerrostalossa nousulinja on yhteistä verkostoa, ja patteriverkosto kuuluu yleensä taloyhtiön vastuulle. Sovi ajankohdasta isännöitsijän kanssa ennen kuin linjaan kosketaan, myös pelkällä jäädytyksellä. Usein kiertovesipumppu pitää pysäyttää hetkeksi lämmönjakohuoneessa, ja siihen tarvitaan taloyhtiön apu.

Yleisesti käytössä on kolmenlaisia laitteita. Valinta riippuu putken koosta ja materiaalista sekä siitä, kuinka kauan tulpan pitää kestää.

• sähkökäyttöinen jäädytyslaite toimii samaan tapaan kuin jääkaappi. Pihdit on liitetty kompressoriin, ja ne pitävät tulpan pitkäänkin. Laite sopii asuntojen ja omakotitalojen putkistoihin,
• hiilidioksidi painepullosta sopii lyhyisiin töihin pienissä putkikoissa. Se on yksinkertainen, mutta tulppa pysyy vain niin kauan kuin pullossa on kaasua,
• nestetyppi otetaan käyttöön suuremmissa putkikoissa ja vaativissa kohteissa, kuten teknisissä tiloissa ja liikekiinteistöissä.

Teräs- ja kupariputkia jäädytetään tavallisesti. Muovi- ja monikerrosputket johtavat lämpöä huonommin, joten jäädytys kestää pidempään ja vaatii tarkempaa seurantaa. Joillakin putkivalmistajilla on omia rajoituksiaan jäädytykselle, joten kannattaa selvittää, mistä materiaalista oma putkistosi on tehty.

Työn laajuus ja vaativuus, ja siten myös lopullinen hinta, riippuvat lähinnä näistä asioista:

• putken koko ja materiaali: ohut kupariputki jäätyy nopeasti, paksuseinäinen teräsputki tai suurempi putkikoko vaatii tehokkaamman laitteen ja enemmän aikaa,
• pääsy putkelle: vapaasti kulkeva putki on paras, uran sisällä, laatoituksen takana tai aivan seinän vieressä oleva putki pitää ensin saada esiin,
• virtauksen pysäyttäminen: jos pumpun saa seis ja vesi ehtii jäähtyä, kaikki sujuu helposti, jatkuvan virtauksen kanssa työ venyy tai ei onnistu lainkaan,
• putkiston kunto: ruostunut tai aiemmin korjattu putki vaatii varovaisempaa otetta,
• siihen liittyvät työt: jäädytys tehdään lähes aina patterin, venttiilin tai putken osan vaihdon yhteydessä, ja näiden töiden kesto määrää, kuinka kauan tulpan täytyy pitää.

Useimmat ongelmat eivät synny itse jäädytyksessä vaan huonossa valmistelussa. Käytännössä samat tilanteet toistuvat:

• kuumaa lämmitysputkea jäädytetään tai pumppu käy, jolloin tulppa ei muodostu tai se pettää kesken työn,
• jäädytyskohta on huono, esimerkiksi mutka, liitos tai vaurioitunut kohta, jossa putki on heikoimmillaan,
• kaksi kohtaa jäädytetään peräkkäin niin, että väliin jää suljettu pätkä: jää laajenee, ja suljetussa osassa paine voi nousta niin paljon, että putki vaurioituu,
• juotetaan tai hitsataan liian lähellä tulppaa, jolloin lämpö sulattaa sen. Siksi tällaisissa töissä pidetään riittävä etäisyys tai valitaan puristusliitokset,
• sulatusta nopeutetaan avotulella, mikä voi muuttaa putken muotoa tai aiheuttaa myöhemmin vuodon.

Sulatuksessa pätee yksinkertainen sääntö: anna tulpan sulaa rauhassa ja päästä täysi paine ja pumppu päälle vasta sen jälkeen.

Kun asentaja lähtee, varmista, että järjestelmä toimii yhtä hyvin kuin ennen. Käy luovutuksessa läpi nämä kohdat:

• uusi tai vaihdettu liitos on kuiva eikä tiputa vielä muutaman käyttötunninkaan jälkeen,
• tulpan kohdassa ei näy muodonmuutosta tai halkeamaa,
• kattilan tai järjestelmän painemittarin lukema on valmistajan ilmoittamalla alueella,
• patterit on ilmattu ja ne lämpenevät tasaisesti koko pinnaltaan,
• kiertovesipumppu käy eikä putkistosta kuulu pulinaa tai sihinää,
• asentaja on kertonut, mitä tarkalleen vaihdettiin ja miten toimia, jos kosteutta ilmaantuu myöhemmin.