Räystäskourun asennus

Kouru ei ole yksittäinen peltikappale. Se toimii osana järjestelmää, ja jokaisen osan pitää sopia seuraavaan:

• Kourukannakkeet, jotka kantavat kourun ja määräävät sen kaadon
• Itse kouru ja sen jatkoskappaleet
• Päätykappaleet, jotka sulkevat kourun päät
• Kourukaivo eli lähtö, jonka kautta vesi menee syöksytorveen
• Kulmakappaleet, jos katto ei ole yksinkertainen harjakatto

Räystään alle ripustettu kouru on suomalaisissa omakotitaloissa tavallisin ratkaisu. Se on näkyvissä, helppo puhdistaa, ja jos siinä on vika, vesi valuu yli reunan eikä pääse katon rakenteisiin, kuten piilokouruissa voi käydä. Lappeellisessa katossa, jossa on räystäsylitys, se on siksi järkevä valinta.

Työvaiheiden järjestyksellä on merkitystä. Jos kaivon paikka tai kourun pituus mietitään vasta osien liittämisen jälkeen, joutuu usein purkamaan useamman metrin matkalta.

1. Mitata räystään pituus ja päättää syöksytorven paikka. Suuntaa antavasti yksi syöksytorvi riittää noin kymmenelle metrille kourua.
2. Kiinnittää ensimmäinen kannake korkeimpaan kohtaan, yleensä siihen päähän, joka on kauimpana syöksytorvesta.
3. Laskea korkeusero: kourun pituus metreinä kerrotaan valitulla kaadolla, joka on yleensä 2 ja 5 millimetrin välillä metriä kohden. Kahdeksan metrin kourulla ja 3 millimetrin kaadolla eroksi tulee 24 millimetriä.
4. Kiinnittää viimeinen kannake kaivon kohdalle tämän verran alemmas ja pingottaa linjalanka reunimmaisten kannakkeiden väliin.
5. Lisätä välikannakkeet tarkasti langan mukaan. Pitkät kannakkeet taivutetaan taivutustyökalulla, ei vasaralla, jotta pinnoite ei vaurioidu.
6. Leikata kaivon aukko alimpaan kohtaan valmistajan ohjeen mukaisen etäisyyden päähän kourun päästä, siistiä reunat ja taivuttaa ne hieman alaspäin.
7. Asettaa kouru kannakkeisiin korkeimmasta kohdasta kaivoa kohti: takareuna työnnetään paikalleen ja etureuna lukitaan kannakkeen kielellä.
8. Liittää osat järjestelmän omilla, kumitiivisteellisillä jatkoskappaleilla, asentaa päätykappaleet ja tiivistää ne.
9. Liittää syöksytorvi ja tehdä vesikoe.

Kannakkeet kiinnitetään vähintään kahdella ruuvilla, pitkät kannakkeet yleensä kolmella. Ruuvien on oltava ruostumattomia tai kuumasinkittyjä. Tavalliset mustat puuruuvit ruostuvat ulkona nopeasti.

Minkä kokoinen kouru valitaan

Koko ei ratkea ulkonäön mukaan, vaan sen kattopinnan mukaan, jolta kouru kerää vettä. Ratkaisevaa on katon vaakaprojektio eli pinta-ala ylhäältä katsottuna, ei lappeen todellinen ala. Jokaisella valmistajalla on tähän oma taulukkonsa. Isommissa omakotitaloissa käytetään usein halkaisijaltaan 150 millimetrin kourua. Jyrkältä katolta vesi valuu nopeammin, joten silloin kannattaa valita yhtä kokoa suurempi kouru.

Sinkitty teräs, alumiini, kupari vai muovi

• Sinkitty ja maalipinnoitettu teräs on yleisin vaihtoehto. Se on tukeva ja kestää lunta hyvin.
• Alumiini on kevyt eikä ruostu, mutta vaatii tarkkaa peltisepän työtä.
• Kupari ja titaanisinkki valitaan yleensä arkkitehtonisesti vaativampiin tai vanhoihin arvorakennuksiin.
• Muovi on hiljainen ja kevyt, ja sopii erityisesti autotalleihin, katoksiin ja pienempiin rakennuksiin. Se laajenee lämmössä voimakkaasti, joten se tarvitsee liikuntasaumat. Varjoisilla pohjoisseinillä ja runsaslumisilla seuduilla, joilla lumi ja jää viipyvät pitkään, muovi on alttiimpi vaurioille.

Puolipyöreä vai kulmikas profiili

Puolipyöreä kouru puhdistuu paremmin itsestään, koska roskat eivät jää nurkkiin. Kulmikas kouru vetää samalla leveydellä enemmän vettä ja sopii moderniin taloon, mutta sen puhdistuksesta on huolehdittava tarkemmin. Valitse siis muoto talon mukaan ja koko katon pinta-alan mukaan.

Kannaketyypit

Pitkät kattokannakkeet kiinnitetään kattotuoleihin tai ruoteisiin ennen katteen asentamista, ja ne ovat tukevimpia. Lyhyet otsalautakannakkeet ruuvataan räystään otsalautaan, joten ne voi asentaa myös valmiiseen kattoon. Niiden kantavuus riippuu kuitenkin otsalaudan kunnosta. Osta kannakkeet aina samalta valmistajalta kuin kouru. Muutaman millimetrin ero profiilissa riittää siihen, ettei kouru asetu kannakkeeseen kunnolla.

Helpoin tilanne on uudisrakennuksessa: kannakkeet asennetaan ennen katetta, julkisivu on vielä kesken ja peltiseppä työskentelee telineiltä, jotka ovat työmaalla joka tapauksessa. Työtä taas pidentävät ja kallistavat:

• Kaksikerroksinen talo, jossa tarvitaan telineet tai nostin
• Monimuotoinen katto, jossa on kulmia, kattolyhtyjä ja useita tasoja
• Vanhan kourun ja kannakkeiden purku
• Laho tai vino otsalauta, joka täytyy ensin korjata
• Asennus valmiin katteen päälle, kun pitkiä kannakkeita ei enää voi käyttää
• Hankala pääsy, esimerkiksi naapurin tontin puolelta tai kulkuväylän yläpuolella

Suomen oloissa kannattaa miettiä myös lunta. Jyrkältä peltikatolta liukuva lumi voi taivuttaa tai repiä kourun irti, joten katolla olevat lumiesteet suojaavat myös kouruja. Jos kourussa ja syöksytorvessa on toistuvasti jäätä, ratkaisuksi voi tulla kourulämmitys. Sen sähköliitännät saa tehdä vain rekisteröity sähköurakoitsija.

Kourun asennus on korkealla tehtävää työtä, joten anna se peltisepälle, jolla on asianmukaiset välineet ja putoamissuojaus. Kerrostalossa tai rivitalossa kourujen uusimisesta päättää taloyhtiö, ja asiat hoidetaan isännöitsijän kautta, ei yksittäisen osakkaan toimesta.

Useimmat kouruongelmat eivät johdu materiaalista, vaan asennuksen yksityiskohdista. Näitä virheitä näkee useimmin:

• Kourussa ei ole kaatoa tai kaato on väärään suuntaan. Vesi seisoo, roskat kertyvät ja talvella kouru jäätyy.
• Kannakkeet ovat liian harvassa. Märän lumen painosta kouru taipuu. Tavallisesti kannakkeet asennetaan noin 50 ja 80 senttimetrin välein. Muovi ja runsaslumiset alueet vaativat tiheämmän jaon, ja tarkan arvon kertoo valmistaja.
• Kouru on liian korkealla. Rankkasateella vesi hyppää etureunan yli ja valuu pitkin seinää. Kourun yläreunan pitää jäädä hieman katteen jatketun linjan alapuolelle.
• Liitokset on tehty pelkällä silikonilla. Tiivistysmassa on vain lisä järjestelmän kumitiivisteille. Yksinään se lakkaa pitämästä muutaman kauden jälkeen.
• Muovikourusta puuttuu liikuntavara. Kesällä profiili kupruilee ja liitokset aukeavat. Jatkoskappaleissa on yleensä merkki, jonka mukaan rako säädetään asennushetken lämpötilan perusteella.
• Asennus pakkasella. Alle viiden asteen lämpötilassa muovi haurastuu ja tiivistysmassat tarttuvat huonosti.
• Eri valmistajien osien yhdistäminen. Se on yleinen vuotojen syy.

Laske ennen työn vastaanottamista letkulla vettä kourun kaukaisimpaan päähän ainakin muutaman minuutin ajan ja katso kourua kauempaa. Tarkista:

• Vesi virtaa tasaisesti kaivolle eikä kouruun jää lammikoita
• Liitoksista, päätykappaleista tai kaivosta ei tipu vettä
• Täydelläkään virtaamalla vesi ei mene etureunan yli
• Kouru näyttää kaukaa suoralta, eikä siinä ole notkoja tai aaltoja
• Kannakkeet ovat tasavälein, myös päissä ja kaivon molemmin puolin
• Kannakkeet eivät nosta katetta eivätkä tuki katon tuuletusrakoa
• Ruuvit ovat ruostumattomia tai kuumasinkittyjä
• Ympäristö on siivottu, eikä kate tai julkisivu ole vaurioitunut

Jos mahdollista, ota kannakkeista valokuvat ennen kuin kate peittää ne. Kuvista on hyötyä, jos tulee reklamaatio tai kattoon tehdään myöhemmin muutoksia.