Katon uusiminen

Kattoremontti tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Joku ajattelee pelkkää uutta katetta, toinen täydellistä uusimista kattotuoleista räystäskouruihin asti. Omakotitalon harjakatolla perusteellinen katon uusiminen koskee yleensä koko kattorakenteen yläpuolista kerrosta: vanhaa katetta, ruoteita, aluskatetta, tuuletusrimoja, uusia ruoteita tai umpilaudoitusta, uutta katetta ja kaikkia pellityksiä. Työhön kuuluvat myös räystäskourut, syöksytorvet, räystäspellit, piipun pellitys, jiirit, harja ja päädyt.

Kantavaa puurakennetta eli kattotuoleja tai kattoristikoita ei vaihdeta automaattisesti katteen uusimisen yhteydessä. Avattu katto on kuitenkin ainoa hetki, jolloin rakenteen voi tarkastaa kunnolla, korjata ja tarvittaessa vahvistaa. Se on myös paras hetki lisäeristää, jos ullakko on asuinkäytössä tai sinne suunnitellaan asuintiloja.

Jokaista vanhaa kattoa ei tarvitse uusia. Muutaman haljenneen tiilen, irronneen harjatiilen tai vuotavan piipun pellityksen voi korjata paikallisesti. Uusimista kannattaa harkita, kun ongelmat toistuvat useassa kohdassa tai kun kate on käyttöikänsä lopussa koko alalta.

Tyypillisiä merkkejä siitä, että katto on tullut tiensä päähän:

• tiilet murenevat, lohkeilevat tai imevät vettä ja halkeavat pakkasella,
• pelti on ruosteessa laajalta alalta, ei vain reunoilta ja ruuvien ympäriltä,
• katto vuotaa eri kohdista ja jokaisen korjauksen jälkeen ilmaantuu uusi vuoto,
• katteen alla ei ole aluskatetta ja ullakolle tuiskuaa lunta,
• ruoteet ovat lahonneet tai taipuvat katteen alla,
• katto on tehty asbestia sisältävistä kuitusementtilevyistä tai aaltolevyistä, jotka ovat rapautuneet ja sammaloituneet.

Savi- ja betonitiilissä käy usein niin, että tiilet itse kestäisivät vielä, mutta niiden alla ei ole aluskatetta ja ruoteet ovat käyttöikänsä päässä. Silloin ehjät tiilet voi joskus purkaa, lajitella ja asentaa uudelleen. Vanhoissa asbestipitoisissa levyissä ja puhki ruostuneessa pellissä se ei ole järkevää.

Kattorakenne kantaa katteen, ruoteet, lumen ja tuulen. Katon uusimisessa on siksi tärkeää tietää, onko uusi kate selvästi vanhaa painavampi. Savi- ja betonitiilet painavat noin 40-50 kg neliömetriltä, peltikate vain noin 5 kg ja kivirouhepintainen pelti noin 7-8 kg neliömetriltä. Kun peltikatto tai kevyt levykate vaihdetaan tiileen, rakennesuunnittelijan on syytä tarkistaa kuormat. Suomessa myös lumikuorma on merkittävä, joten mitoitukseen kannattaa suhtautua vakavasti. Päinvastainen muutos, tiilestä peltiin, keventää rakennetta.

Kun katto on avattu, rakenne tarkastetaan koko pituudeltaan. Etsitään lahoa räystään ja yläpohjan liitoksen kohdalta, jossa puu kastuu useimmin, hyönteisvaurioita, haljenneita tai taipuneita tuoleja, löystyneitä liitoksia ja vanhojen vuotojen jälkiä. Vaurioituneet osat vaihdetaan tai vahvistetaan, ja terve puu käsitellään tarvittaessa suoja-aineella. Jos katto notkuu niin, että sen näkee paljaalla silmällä harjalta tai lappeelta, rakenteen kunto kannattaa arvioida ennen katteen tilaamista.

Kirvesmiestöiden hintoja, kuten kattotuolien asennusta, kattorakenteen uusimista ja puun suojakäsittelyä, käsitellään artikkelissa Puiset kattorakenteet.

Tiilikatto

Savi- ja betonitiilikatot ovat Suomessa peltikaton jälkeen yleisin vaihtoehto. Ne ovat painavia, hiljaisia sateella ja pitkäikäisiä. Ne vaimentavat melua ja ullakon kesäistä kuumenemista paremmin kuin kevyet katteet. Toisaalta tiilikatto vaatii riittävästi mitoitetun kattorakenteen ja jyrkemmän kaltevuuden, ja asennus on hitaampaa. Jokaiselle tiilimallille valmistaja ilmoittaa vähimmäiskaltevuuden, joka riippuu tiilen profiilista ja sen alla olevasta aluskatteesta. Loivilla katoilla tiiltä ei usein voi käyttää lainkaan tai vain erikoisaluskatteen kanssa.

Peltikatto

Peltikatto on Suomen yleisin katetyyppi omakotitaloissa, ja sitä valmistavat kotimaiset yritykset kuten Ruukki ja Weckman. Pelti on kevyt ja nopea asentaa. Muodon mukaan erotetaan tiilikuvioinen pelti, profiilipelti ja konesaumakatto. Tiilikuvioinen ja profiilipelti ruuvataan ruoteisiin, konesaumakatto asennetaan umpilaudoituksen päälle. Pelti sopii myös loivemmille katoille, mutta se on sateella äänekkäämpi ja sen alle voi tiivistyä kosteutta. Siksi peltikatteen alle tehdään aluskate ja tuuletusväli, ja joissakin tuotteissa on lisäksi huopapinnoite kondenssin estämiseksi.

Näin valitset

• vanhalla kattorakenteella ja kevyellä alkuperäisellä katteella pelti on usein turvallisempi valinta,
• asutun ullakon alla arvostetaan tiilen hiljaisuutta ja lämpökapasiteettia,
• loivalla katolla ratkaisevat valmistajien asennusohjeiden vähimmäiskaltevuudet,
• suojellulla alueella tai asemakaavan määräysten piirissä katteen tyyppi ja väri voivat olla määrättyjä.

Katteen alla tulee olla aluskate, nykyään useimmiten diffuusioavoin kalvo suoraan kattotuolien tai laudoituksen päällä. Sen päälle naulataan tuuletusrimat, jotka muodostavat tuuletusvälin, ja vasta sitten ruoteet tai umpilaudoitus katteen alle. Ilma virtaa räystäältä harjalle ja kuljettaa kosteuden pois. Räystäälle asennetaan lintu- ja hyönteisverkko, harjalle tuuletettu harjatiiviste.

Katon uusiminen on ihanteellinen hetki lisäeristää. Jos ullakko on asuinkäytössä, eriste asennetaan kattotuolien väliin ja alle, ja sisäpuolelle tulee höyrynsulku teipatuin saumoin. Jos ullakko jää kylmäksi, on usein helpompaa eristää yläpohja, esimerkiksi puhallusvillalla. Kattoremontin työn osuudesta voi saada kotitalousvähennyksen, ja energiaremontteihin on ajoittain tarjolla avustuksia. Tarkista voimassa olevat ehdot virallisesta palvelusta ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Monissa ennen vuotta 1994 rakennetuissa taloissa on katto asbestipitoisista kuitusementtilevyistä tai aaltolevyistä. Niin kauan kuin levyt ovat ehjiä, kuituja ei juuri vapaudu. Riski syntyy, kun levyjä rikotaan, sahataan, porataan, pestään painepesurilla tai puretaan väärin.

Ennen vuotta 1994 rakennetun talon korjaustyötä varten tehdään asbestikartoitus. Asbestipitoista katetta saa purkaa vain asbestipurkutyöhön luvan saanut yritys, joka ilmoittaa työstä etukäteen työsuojeluviranomaiselle. Jäte on vaarallista ja se toimitetaan vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa asbestijätettä vastaan. Kotiremontoija tai tavallinen kattoporukka ei saa koskea vanhaan asbestikattoon. Jos et ole varma katteen materiaalista, akkreditoidun laboratorion näyteanalyysi antaa varmuuden.

Katon uusiminen on kattoasentajien ja peltisepän työtä, ja kattorakenteen korjauksiin tarvitaan usein kirvesmiestä. Tarkista yrityksen tiedot esimerkiksi Luotettava Kumppani -palvelusta tai kaupparekisteristä, vastuuvakuutus ja referenssit vastaavista katoista. Pyydä kirjallinen tarjous, jossa on eritelty purku, kirvesmiestyöt, aluskate, kate, pellitykset, telineet ja jätteiden poisvienti, ja tee kirjallinen urakkasopimus.

Tarkista kuntasi rakennusvalvonnasta, tarvitseeko hankkeesi luvan tai ilmoituksen.

Tavallisella omakotitalon harjakatolla katon uusiminen etenee vakiintuneessa järjestyksessä. On tärkeää, ettei katto jää yöksi auki ilman suojausta ja että työ tehdään osissa sään mukaan.

1. Pystytä telineet tai varmista korkealla työskentelyn turvallisuus ja tilaa jätelava.
2. Pura räystäskourut, syöksytorvet, harjatiilet sekä piipun ja päätyjen pellitykset.
3. Pura vanha kate ja ruoteet ja lajittele uudelleen käytettävät tiilet.
4. Tarkasta ja korjaa kattorakenne, vaihda vaurioituneet osat ja käsittele puu.
5. Asenna diffuusioavoin aluskate tai umpilaudoitus aluskatteineen.
6. Naulaa tuuletusrimat ja uudet ruoteet katteen vaatimalle jaolle tai umpilaudoitus konesaumakatolle.
7. Asenna räystäspellit, kourukannakkeet ja räystään tuuletusosat.
8. Asenna uusi kate jiireineen, harjoineen ja päätyineen.
9. Pellitä piippu, kattoikkunat ja läpiviennit.
10. Asenna räystäskourut, syöksytorvet, lumiesteet ja kattoturvatuotteet.
11. Siivoa talon ympäristö ja vie jätteet pois.

Budjetin hahmottamiseksi tässä on suuntaa antava laskelma tyypilliselle omakotitalolle, jossa on 150 m² harjakatto. Laskelma olettaa vanhan tiilikatteen purun, uuden aluskatteen ja uuden katteen. Mukana on vain työ NUMIQ hinnaston mukaan pientarvikkeineen, ilman katetta, puutavaraa, aluskatteita, peltejä ja muita päämateriaaleja, ilman telineitä, jätteiden poisvientiä ja kattorakenteen korjauksia.

Vaihtoehto A: uusi tiilikate

• vanhan tiilikatteen purku 150 m² × 14,20 € = 2 130 €,
• vanhojen ruoteiden purku 150 m² × 4,51 € = 676,50 €,
• aluskatteen asennus 150 m² × 4,84 € = 726 €,
• tuuletusrimojen asennus 150 m² × 6,51 € = 976,50 €,
• ruoteiden asennus 150 m² × 9,18 € = 1 377 €,
• savi- tai betonitiilikatteen asennus 150 m² × 50,10 € = 7 515 €,
• vanhojen kourujen ja syöksytorvien purku 49 jm × 7,51 € = 367,99 €,
• räystäskourun asennus 25 jm × 15,86 € = 396,50 €,
• syöksytorven asennus 24 jm × 15,03 € = 360,72 €,
• räystäspellin asennus 25 jm × 16,70 € = 417,50 €,
• piipun pellitys 4 jm × 36,74 € = 146,96 €.

Työn hinnaksi tulee yhteensä noin 15 090 €, eli noin 101 € kattoneliöltä. Hinnat vaihtelevat alueittain ja kaupungeittain, ja pääkaupunkiseudulla ne ovat yleensä korkeampia kuin maaseudulla.

Vaihtoehto B: konesaumattu peltikatto

Konesaumakatossa ruoteet ja tiilten asennus jäävät pois. Niiden tilalle tulee umpilaudoitus OSB-levystä tai laudasta hintaan 15,86 € neliöltä ja konesaumakate hintaan 31,73 € neliöltä. Samalla katolla työn hinnaksi tulee siis noin 13 340 €. Jos vanha kate on peltiä, sen purku maksaa hinnaston mukaan 9,69 € neliöltä tiilikatteen 14,20 € sijaan, eli 150 m² katolla 1 453,50 €.

Laskelma on vain suuntaa antava. Todelliseen hintaan vaikuttavat katon muoto aumoineen, jiireineen ja kattolyhtyineen, kattoikkunoiden ja piippujen määrä, kaltevuus, talon korkeus ja kattorakenteen kunto. Työn lisäksi tulevat materiaalit, telineet ja jätteiden poisvienti. Vanhat tiilet painavat noin 40-50 kg neliöltä, joten 150 m² katolta syntyy noin 6-7 tonnia jätettä, joka maksetaan painon mukaan. Purkutöitä ja jätteiden poisvientiä käsitellään artikkelissa Purkutyöt remontissa, ja kaikki peltityöt löydät artikkelista Peltisepän työt.

• uusi kate ilman rakenteen tarkastusta: uusi katto lepää lahon puun päällä ja painuu muutamassa vuodessa,
• raskas tiili pellille mitoitetulla rakenteella: kattotuolit taipuvat ja halkeavat,
• puuttuva tuuletusväli: pellin alle tiivistyy vettä, joka tippuu ullakolle,
• kaltevuus alle valmistajan minimin: rankkasateella ja tuulella vesi pääsee tiilten alle,
• halpa piipun pellitys: limittäisen pellin sijaan käytetty saumamassa halkeaa ja vuotaa,
• räystään tuuletus tukittu eristeellä: yläpohja ei enää tuuletu,
• asbestilevyjen väärä purku: rikkoutuneet levyt vapauttavat kuituja ja jäte päätyy väärään paikkaan,
• katto auki yön yli ilman suojausta: ukkoskuuro pilaa talon katot ja pinnat.

Itse katon uusiminen on ammattilaisten työtä. Omistajana voit silti tehdä paljon sen hyväksi, että työ sujuu nopeasti ja ilman vahinkoja.

1. Tyhjennä ullakko, jotta kattorakenteeseen pääsee käsiksi joka puolelta.
2. Valokuvaa katto ulkoa ja sisältä, erityisesti kohdat, joissa näkyy vuotojälkiä.
3. Selvitä, mistä vanha kate on tehty, ja kerro asbestiepäilystä yritykselle etukäteen.
4. Pyydä kirjallinen tarjous aikatauluineen ja sovi, miten toimitaan, jos rakenteesta löytyy piileviä vaurioita.
5. Sovi naapurien ja tarvittaessa kunnan kanssa telineiden ja jätelavan paikasta.
6. Suojaa ullakolla ja katon alla olevat tavarat muovilla pölyltä ja lialta.
7. Päätä lisäeristyksestä ja kattoikkunoista ennen töiden aloittamista, koska niitä on vaikea lisätä jälkikäteen.

• kattorakenne on tarkastettu ja vaurioituneet osat vaihdettu, ja niistä on valokuvat,
• katteen alla on yhtenäinen aluskate limityksineen ja tuuletusväleineen,
• tuuletus räystäällä ja harjalla on vapaa ja suojattu verkolla,
• kate on suorassa, ilman haljenneita osia ja kiinnitetty valmistajan ohjeiden mukaan,
• piippu, kattoikkunat ja läpiviennit on pellitetty, ei pelkästään saumattu massalla,
• kouruissa on kaato syöksytorviin päin ja vesi valuu kokeiltaessa pois,
• yritys on luovuttanut materiaali- ja takuuasiakirjat sekä asbestin osalta jätteen siirtoasiakirjan,
• talon ympäristö on siivottu eikä siellä ole nauloja tai sirpaleita.