Asunnon ryhmäkeskuksen asennus ja kytkentä

Kerrostalossa sähkö tulee asuntoon sähkömittarin kautta. Mittari on yleensä porraskäytävän mittaritaulussa tai kellarin pääkeskuksessa. Ennen mittaria ovat asunnon pääsulakkeet ja sinetöity osa, joka kuuluu verkkoyhtiölle. Mittarilta kulkee syöttökaapeli asuntoon ja päättyy ryhmäkeskukseen. Kaikki sen jälkeen on asunnon omaa sähköasennusta. Taloyhtiön vastuunjakotaulukosta näet, mistä osakas vastaa ja mistä yhtiö.

Nykyaikaisen ryhmäkeskuksen tavallinen varustus

• Pääkytkin, jolla katkaiset virran koko asunnosta kerralla, esimerkiksi pitkän poissaolon ajaksi tai korjaustöiden ajaksi.
• Vikavirtasuojat valvovat, karkaako virtaa johtimien ulkopuolelle, esimerkiksi ihmisen tai vaurioituneen eristyksen kautta. Pistorasiaryhmissä käytetään yleensä suojia, joiden laukaisuvirta on 30 mA.
• Johdonsuojakatkaisijat jokaiselle ryhmälle. Ne suojaavat johtoja ylikuormitukselta ja oikosululta. Katkaisijan koon täytyy sopia sen kaapelin poikkipintaan, jota se suojaa.
• Yhdistelmäsuojat yhdistävät vikavirtasuojan ja johdonsuojakatkaisijan samaan laitteeseen yhdelle ryhmälle. Kun yhdessä ryhmässä tulee vika, vain se ryhmä kytkeytyy pois, ei puolta asuntoa.
• Ylijännitesuoja vaimentaa sähköverkon jännitepiikkejä, esimerkiksi lähistölle iskeneen salaman jälkeen. Asunnoissa käytetään tavallisesti tyypin 2 suojaa.
• N- ja PE-kiskot nollajohtimille (sininen) ja suojajohtimille (keltavihreä). Nollakiskot jaetaan selkeästi sen mukaan, minkä vikavirtasuojan alle ryhmä kuuluu.
• Tarpeen mukaan kontaktori lämminvesivaraajalle tai kiukaalle, ovikellomuuntaja, aikarele tai tilaa älykodin laitteille.

Miksi koko asuntoa ei enää laiteta yhden vikavirtasuojan taakse? Jos se laukeaa, olet pimeässä eikä jääkaappi toimi. Kun ryhmät jaetaan useamman vikavirtasuojan kesken tai tärkeille ryhmille käytetään yhdistelmäsuojia, pyykinpesukoneen vika ei sammuta valoja eikä pakastinta.

Uppo- vai pinta-asennus

Uppoasennettava keskus upotetaan seinään, ja näkyviin jää vain kehys ja ovi. Se näyttää siistiltä ja sopii täysremonttiin, jossa seiniä joka tapauksessa piikataan ja tasoitetaan. Uppokeskus vaatii riittävän paksun seinän. Betonielementtitaloissa monet seinät ovat kantavia, eikä niihin kaiverreta syvää aukkoa noin vain. Asia kannattaa käydä läpi isännöitsijän kanssa jo suunnitteluvaiheessa, ja muutostyöstä tehdään taloyhtiön käytännön mukainen muutostyöilmoitus.

Pinta-asennettava keskus kiinnitetään seinän pintaan. Asennus on nopeampi, eikä rakenteisiin tarvitse koskea. Se sopii keskuksen vaihtoon asutussa asunnossa sekä varastoon, autotalliin ja paikkoihin, joissa seinää ei voi piikata. Haittana on, että keskus tulee seinästä esiin ja näkyy enemmän.

Kipsilevyseiniin on omat keskuskotelonsa. Niiden kiinnitys on erilainen ja ne ovat kevyempiä, joten kotelon paikka täytyy ottaa huomioon jo silloin, kun kipsilevyasentaja tekee seinää.

Muovinen vai metallinen

Asunnoissa käytetään yleensä muovikeskuksia. Ne ovat kevyitä, eivät ruostu eivätkä johda sähköä. Metallikoteloita valitaan lähinnä verstaisiin, autotalleihin ja paikkoihin, joissa keskus voi saada iskuja. Metallikotelo täytyy liittää asianmukaisesti suojajohtimeen.

Koko ja varatila

Keskuksen koko ilmoitetaan rivien ja moduulien määränä. Yksi moduuli vastaa tavallisen johdonsuojakatkaisijan leveyttä. Keskus mitoitetaan ryhmien määrän mukaan, ja aina varatilan kanssa. Käytännössä kannattaa jättää vapaaksi noin viidennes tai neljännes paikoista. Muutaman vuoden päästä tulee ehkä ilmalämpöpumppu, kuivausrumpu, induktiotaso tai lasitetun parvekkeen pistorasia, ja täydessä keskuksessa ainoa vaihtoehto on vaihtaa koko kotelo.

Liittymän koko ja vaiheet

Suomalaisissa asunnoissa liittymä on yleensä kolmivaiheinen, mutta pääsulakkeiden koko vaihtelee talon iän mukaan. Jos suunnittelet induktiotasoa, uutta kiuasta ja useita tehokkaita laitteita samanaikaisesti käyttöön, sähköasentaja tarkistaa, riittävätkö pääsulakkeet. Pääsulakkeiden suurentaminen ei ratkea pelkällä keskuksen vaihdolla. Se sovitaan verkkoyhtiön ja taloyhtiön kanssa, koska talon nousujohdon kapasiteetti ratkaisee, mitä on mahdollista tehdä.

Työvaiheet riippuvat siitä, onko kyseessä uusi asennus vai vanhan keskuksen vaihto asutussa asunnossa. Perusrunko on kuitenkin samanlainen.

1. Katselmus ja suunnitelma. Sähköasentaja selvittää syötön, johtojen kunnon, tarvittavien ryhmien määrän ja keskuksen paikan. Hän laatii ryhmäkaavion, josta näkee, mikä ryhmä kuuluu millekin katkaisijalle ja vikavirtasuojalle.
2. Sähkökatkosta sopiminen. Asunnon syöttö katkaistaan mittaritaulusta. Jos mittaria edeltävät sulakkeet ovat sinetöityjä, niihin saa koskea vain verkkoyhtiö tai sen valtuuttama. Katkoksesta kannattaa tietää etukäteen, varsinkin jos se koskee muitakin asuntoja.
3. Vanhan keskuksen purku, jos keskus vaihdetaan. Jokainen johdin merkitään ennen irrottamista, jotta tiedetään, mihin se kuuluu.
4. Kotelon kiinnitys. Uppokeskusta varten seinään tehdään aukko, kotelo asetetaan suoraan ja kiinnitetään kipsillä tai laastilla. Pintakeskus kiinnitetään ruuveilla ja tulpilla. Korkeus valitaan niin, että laitteita on helppo käyttää, yleensä niin että käyttölaitteet ovat suunnilleen aikuisen silmien ja olkapäiden korkeudella.
5. Kaapelien tuonti keskukseen. Kaapelit tuodaan koteloon läpivientien kautta. Pituutta jätetään riittävästi, mutta turhia lenkkejä vältetään, koska ne vievät tilaa.
6. Laitteiden asennus DIN-kiskoon kaavion mukaan: pääkytkin, ylijännitesuoja, vikavirtasuojat, johdonsuojakatkaisijat ja muut laitteet.
7. Kytkentä. Johtimet kuoritaan oikealle pituudelle, ja monisäikeisiin johtimiin puristetaan johdinholkit. Vaiheet kytketään katkaisijoille, nollat oman vikavirtasuojan N-kiskoon ja suojajohtimet yhteiseen PE-kiskoon. Laitteet yhdistetään toisiinsa kampakiskoilla tai sopivan poikkipinnan johtimilla.
8. Liittimien kiristys laitevalmistajan ilmoittamaan momenttiin. Löysä liitin lämpenee ajan myötä, ja se on yksi tavallisimmista vikojen syistä.
9. Ryhmien merkintä. Jokainen katkaisija saa tarran, jotta tiedät vuoden päästä, mitä olet katkaisemassa.
10. Kytkeminen päälle ja tarkastus. Ryhmien ja vikavirtasuojien toiminta sekä kytkentöjen oikeellisuus tarkistetaan. Sen jälkeen tehdään käyttöönottotarkastuksen mittaukset, joista kerrotaan alempana.

Hyvä valmistelu säästää aikaa eikä työ pysähdy kesken päivän.

• Lista laitteista ja niiden paikoista. Induktiotaso, uuni, astianpesukone, pyykinpesukone, kuivausrumpu, lämminvesivaraaja, kiuas, ilmalämpöpumppu ja kylpyhuoneen lattialämmitys. Jokainen voi tarvita oman ryhmän.
• Keskuksen paikka. Keskuksen pitää olla helposti saavutettavissa, esimerkiksi eteisessä. Huonoja paikkoja ovat oven takana, kun ovi aukeaa keskusta kohti, kiinteän kaapin sisällä ilman kunnollista pääsyä, kylpyhuoneessa ja suoraan vesi- tai lämmönlähteen yläpuolella.
• Tiedot isännöitsijältä siitä, missä mittaritaulu on, kenellä on avain ja miten sähkökatko sovitaan.
• Vanhat asiakirjat, jos niitä on: ryhmäkaavio, aiempi tarkastuspöytäkirja ja tieto siitä, onko johtoja jo uusittu.
• Tyhjä työtila asennuspaikan ympärillä sekä lattioiden ja huonekalujen suojaus piikkauspölyltä.
• Suunnitelma sähköttömälle päivälle. Jääkaappi ja pakastin tyhjennetään tai niille järjestetään muu sähkö, ja puhelimet sekä kannettavat ladataan valmiiksi.

Työn vaativuus ja laajuus vaihtelevat paljon asunnosta toiseen. Siksi kaksi päältä samanlaiselta näyttävää asennusta voivat poiketa toisistaan sekä keston että työmäärän puolesta.

Työtä helpottaa

• Uudet kuparijohdot suojajohtimineen, jotka on remontin yhteydessä valmiiksi vedetty ja merkitty
• Pinta-asennus tai valmiiksi tehty aukko seinässä
• Selkeä ryhmäkaavio ja laitevalinnat tehtynä ennen työn alkua
• Tyhjä asunto, jossa mitään ei tarvitse pitää käynnissä
• Vaivaton pääsy mittaritaululle ja mahdollisuus katkaista syöttö

Työtä vaikeuttaa

• Vanhat johdot, joiden eristys on haurastunut ja murtuu helposti käsiteltäessä
• Vanha maadoittamaton asennus ilman erillistä suojajohdinta, jolloin vikavirtasuoja ei pysty toimimaan täydellä teholla ja jatkosta täytyy päättää
• Merkitsemättömät kaapelit, joiden ryhmät täytyy selvittää mittaamalla
• Uppoasennus kovaan betoniin tai seinään, jossa kulkee muita putkia tai johtoja
• Paljon ryhmiä ja lisälaitteita, kuten kiukaan tai varaajan kontaktori ja älykodin laitteet
• Vaihto asutussa asunnossa, jossa osa ryhmistä täytyy saada nopeasti takaisin käyttöön

Moni kysyy, kannattaako vaihtaa vain keskus ja jättää vanhat johdot paikalleen. Teknisesti se onnistuu, mutta uusi keskus vikavirtasuojineen paljastaa joskus vanhojen johtojen piileviä vikoja ja alkaa laukeilla. Sähköasentajan pitäisi kertoa etukäteen, missä kunnossa johdot ovat ja mitä riskejä niiden jättämiseen liittyy.

Ryhmäkeskus on solmukohta, johon kaikki kaapelit tulevat. Siksi sen asennus täytyy ajoittaa oikein.

• Sähköjohtojen veto tehdään ensin, jotta kaikki kaapelit saadaan tuotua keskuksen paikalle.
• Muurarit ja tasoittajat viimeistelevät uppokeskuksen ympäryksen. Kotelon asennuksessa huomioidaan tulevan tasoitteen tai laatoituksen paksuus, jottei kehys jää liian syvälle tai työnny ulos. Jos laatoittaja tekee seinän, kehyksen paikka sovitaan hänen kanssaan.
• Kipsilevyasentajan täytyy tietää kotelosta etukäteen, jos keskus tulee väliseinään tai koteloon.
• Keittiöliike toimittaa laitteiden tehot ja liitäntöjen paikat ennen kuin keskus kytketään lopullisesti.
• LVI-asentaja vastaa lämminvesivaraajasta, mahdollisesta lämpöpumpusta ja kiertovesipumpusta, jotka tarvitsevat oman ryhmän ja joskus ohjauksen yösähkölle.
• Maalari tulee vasta kehyksen asennuksen jälkeen. Jos laitteet on jo asennettu, ne peitetään maalauksen ajaksi.

Remontissa tavallinen järjestys on tämä: kotelo asennetaan johtojen vedon aikana, sitten tehdään tasoitus ja maalaus, ja laitteet kytketään viimeistelyvaiheessa, kun pölyä ja kosteutta ei enää ole.

• Liian pieni keskus ilman varatilaa. Huomataan ensimmäisen uuden laitteen kohdalla, kun katkaisijalle ei ole paikkaa. Ratkaisuksi jää koko kotelon vaihto.
• Yksi vikavirtasuoja koko asunnolle. Mikä tahansa vika sammuttaa kaiken, myös jääkaapin ja valot.
• Nollajohtimet sekaisin vikavirtasuojien välillä. Yhden suojan alla olevan ryhmän nolla on kytketty toisen suojan kiskoon. Suojat laukeavat ilman näkyvää syytä, ja syyn etsiminen vie aikaa.
• Katkaisija ei sovi kaapelin poikkipintaan. Liian suuri katkaisija ohuella kaapelilla tarkoittaa, että kaapeli voi ylikuumentua ennen kuin katkaisija reagoi.
• Kiristämättömät liittimet. Ajan myötä tulee palaneen hajua, liittimen ympärillä tummunutta muovia tai ryhmän satunnaisia katkoksia.
• Puuttuvat merkinnät. Vikatilanteessa tai valaisinta vaihtaessa kukaan ei tiedä, mikä katkaisija pitää kääntää, ja virta katkaistaan koko asunnosta.
• Huono sijainti. Huonekalujen taakse tai kaappiin piilotettua keskusta etsitään vikatilanteessa pimeässä, ja sen luo on vaikea päästä.
• Puuttuva tarkastuspöytäkirja. Ilman pöytäkirjaa sinulla ei ole näyttöä siitä, että asennus on tarkastettu ja turvallinen. Asia voi tulla vastaan asuntoa myytäessä tai vakuutusyhtiön kanssa.

Pelkkä keskuksen vaihto tavallisessa asunnossa, jossa johdot ovat valmiina ja merkittyinä, vie yleensä yhden työpäivän. Jos kotelo upotetaan seinään, merkitsemättömiä ryhmiä täytyy selvittää tai vanhat johdot aiheuttavat lisätyötä, aikaa kuluu enemmän. Uppokeskuksen kohdalla varaa aikaa kipsin tai laastin kovettumiselle, joka kestää materiaalista riippuen muutamasta tunnista vuorokauteen, sekä lisäpäiviä tasoitukselle ja maalaukselle.

Käyttöönottotarkastus

Kun työ on valmis, sähköurakoitsija tekee uudelle tai muutetulle asennukselle käyttöönottotarkastuksen. Siinä tarkistetaan kytkennät silmämääräisesti ja mitataan muun muassa eristysresistanssi, vikasilmukan impedanssi, suojajohtimen jatkuvuus ja vikavirtasuojien toiminta. Tuloksista laaditaan tarkastuspöytäkirja, jonka säilytät asunnon muiden asiakirjojen kanssa.

Ryhmäkeskuksen asennus ja kytkentä kuuluvat yksinomaan rekisteröidylle sähköurakoitsijalle ja sen pätevälle sähköasentajalle. Tätä työtä maallikko ei tee, ei edes valvottuna. Keskuksen virhe ei välttämättä näy heti, mutta laitevian sattuessa se voi vaarantaa hengen tai aiheuttaa tulipalon. Siksi tässä artikkelissa ei ole tee se itse -ohjetta. Jos haistat palaneen hajua tai näet savua keskuksesta, katkaise virta pääkytkimestä, jos se on turvallista, ja soita hätätilanteessa 112.

Mitä voit tarkistaa itse

Valmista keskusta ei tarvitse ottaa vastaan sokkona, vaikka et ole alan ammattilainen.

• Ulkonäkö. Kotelo on suorassa, ovi aukeaa ja sulkeutuu kevyesti, tyhjät paikat on peitetty sokkolevyillä, eikä jännitteisiin osiin pääse käsiksi sormella.
• Järjestys sisällä. Johtimet kulkevat selkeästi eivätkä sekavana nippuna. Kuorittuja johtimen päitä ei näy liittimien ulkopuolella.
• Merkinnät. Jokaisessa katkaisijassa ja vikavirtasuojassa on ymmärrettävä tarra, esimerkiksi "keittiö pistorasiat" tai "kylpyhuone valot".
• Vikavirtasuojien toiminta. Jokaisessa vikavirtasuojassa on testipainike. Kun painat sitä, suojan täytyy laueta. Valmistajat suosittelevat testiä säännöllisesti, noin puolen vuoden välein.
• Ryhmät. Käännä katkaisijat yksi kerrallaan pois ja tarkista, vastaavatko merkinnät todellisuutta.
• Asiakirjat. Pyydä ryhmäkaavio ja tarkastuspöytäkirja.

• Keskus on sovitussa ja helposti saavutettavassa paikassa
• Kotelo on suorassa, tukevasti kiinni ja ovi sulkeutuu ongelmitta
• Ryhmien määrä vastaa sovittua kaaviota, ja keskukseen jäi varatilaa
• Pistorasiaryhmät on suojattu vikavirtasuojalla
• Tärkeät ryhmät, kuten jääkaappi ja valot, on jaettu niin, ettei yksi vika katkaise virtaa koko asunnosta
• Kiukaalla ja muilla suuritehoisilla laitteilla on omat ryhmänsä
• Kaikki laitteet on merkitty, ja merkinnät vastaavat todellisuutta
• Tyhjät paikat on peitetty, eikä jännitteisiä osia näy missään
• Vikavirtasuojien testipainikkeet toimivat
• Kaikki valot ja pistorasiat toimivat, kun virta on kytketty
• Uppokeskuksen ympärys on viimeistelty, tai on sovittu, kuka sen tekee
• Sinulla on ryhmäkaavio
• Sinulla on sähköurakoitsijan laatima käyttöönottotarkastuksen pöytäkirja