Sähkökaapelin uran jyrsintä tiileen, kevytbetoniin ja betoniin

Urat ovat järkevä ratkaisu silloin, kun seinä joka tapauksessa tasoitetaan tai rapataan uudelleen. Seinän sisällä kaapeli on suojassa iskuilta, ei vie tilaa eikä näy. Kun runko on vielä paljaana tai asunto remontoidaan kokonaan, uppoasennus on tavallinen valinta.

Joskus urien teko ei kuitenkaan sovi:

• kerrostalon kantavissa betoniseinissä, joissa ura heikentäisi elementtiä tai osuisi raudoitukseen,
• ohuissa väliseinissä, esimerkiksi noin 5 tai 7 senttimetrin harkoista tehdyissä, joissa syvä ura käytännössä katkaisisi seinän,
• valmiissa ja arvokkaissa pinnoissa, kuten laatoituksessa tai koristerappauksessa, jos niitä ei aiota uusia,
• seinissä, joiden sisältöä ei tunneta ja joissa voi kulkea vanhoja vesi- tai lämmitysputkia,
• vanhoissa rakennuksissa, joiden tasoitteista, laasteista tai maaleista ei ole tehty asbestikartoitusta.

Silloin kaapeli viedään usein muuta reittiä: lattiassa pintavalun alla, alakatossa, kipsilevyisessä koteloinnissa tai esiseinässä tai pinta-asennuksena johtokourussa. Suomalaisissa kerrostaloissa pinta-asennus on remonteissa yleinen ja täysin hyväksyttävä ratkaisu. Puurunkoisissa pientaloissa uria ei yleensä tarvita, koska kaapelit kulkevat runkotolppien välissä ennen levytystä. Hyvä sähköasentaja kertoo nämä vaihtoehdot ennen kuin ryhtyy sahaamaan.

Reitin merkitseminen

Kaikki alkaa suunnitelmasta. Sähköasentaja merkitsee seinään kojerasioiden, ryhmäkeskuksen ja niiden välisten reittien paikat sähkösuunnitelman tai kanssasi sovitun mukaan. Apuna on vesivaaka tai ristilaser sekä lyijykynä tai merkkispray. Reitit tehdään pysty- ja vaakasuoraan, ei koskaan vinoon. Syy on yksinkertainen: muutaman vuoden päästä joku poraa seinään ja hänen pitää tietää, missä kaapelia voi odottaa.

Seinän tarkistus

Remontissa seinä käydään ennen sahausta läpi metalli- ja jännitteenilmaisimella. Vanhat johdot, vesiputket tai lattialämmityksen nousut eivät välttämättä ole siellä, missä niitä odottaisi. Huoneen nykyiset ryhmät kytketään pois päältä ryhmäkeskuksesta. Jos rakennus on valmistunut ennen 1990-luvun puoliväliä, asbestikartoitus kannattaa tehdä ennen pölyävää työtä, koska asbestia on voitu käyttää tasoitteissa ja laasteissa.

Reunojen sahaus

Tiileen ja betoniin uran reunat sahataan urajyrsimellä, eli sähkötyökalulla, jossa on kaksi timanttilaikkaa rinnakkain. Leveys ja syvyys säädetään kaapelimäärän mukaan. Työkalu liitetään teolliseen pölynimuriin, muuten huone on muutamassa minuutissa täynnä hienoa kivipölyä. Lyhyet pätkät voi sahata myös kulmahiomakoneella ja timanttilaikalla, mutta se pölyää enemmän ja on hitaampaa.

Materiaalin poisto

Viiltojen välinen kaista poistetaan kevyen piikkausvasaran taltalla tai käsin taltalla ja vasaralla. Kevytbetonissa riittää usein käsiurain, joka kirjaimellisesti kaapii materiaalin pois. Uran pohjan pitää olla suunnilleen tasainen ilman teräviä kohoumia, jotka painaisivat kaapelia.

Reiät kojerasioille

Valmisteluun kuuluu yleensä myös kojerasioiden reikien poraus rasiaporalla eli timanttiporakruunulla. Hinnastossa se on usein oma rivinsä, joten tarkista, sisältyykö se tarjoukseen.

Puhdistus ja kaapelin asennus

Ura imuroidaan, tarvittaessa kostutetaan, ja kaapeli tai suojaputki asennetaan ja kiinnitetään. Kiinnitykseen käytetään kipsiä, nopeasti kovettuvaa laastia tai kiinnikkeitä. Ura täytetään niin, ettei kaapeli jää löysäksi ja täyte on seinän tasossa tai hieman sen alapuolella, jolloin tasoite tai rappaus peittää sen.

Tällä sivulla on kaksi hinnaston riviä: uran jyrsintä tiileen ja kevytbetoniin sekä uran jyrsintä betoniin ja betonielementtiin. Ero ei ole pelkästään materiaalin kovuudessa, vaan koko työtavassa, työkaluissa ja riskeissä.

Täystiili

Vanhemmissa taloissa seinät ovat usein poltettua täystiiltä tai kalkkihiekkatiiltä. Täystiileen on melko helppo tehdä uria, koska materiaali käyttäytyy ennustettavasti. Hankaluutta tuovat kovat laastisaumat ja vanhat, eripaksuiset rappaukset, jotka irtoavat piikatessa isoina paloina. Silloin varaudutaan tavallista suurempaan paikkaamiseen.

Reikätiili ja ontelolliset harkot

Reikätiilissä ja osassa harkoista on onteloita, joiden seinämät ovat ohuita. Jos niihin hakataan voimalla, kokonainen ontelo murtuu ja seinään syntyy reikä kapean uran sijaan. Siksi niissä työskennellään lähinnä sahaamalla ja varovasti irrottamalla. Murtuneet ontelot pitää täyttää huolellisesti, muuten pinta painuu tai halkeilee niiden kohdalta myöhemmin. Sama koskee kevytsoraharkkoja, joiden huokoinen massa murenee herkästi.

Kevytbetoni

Kevytbetoniharkot ovat pehmeitä ja helppoja työstää. Urat syntyvät nopeasti, usein käsiuraimella ilman suurta pölyä. Syvyyden kanssa kannattaa olla tarkka: kevytbetoni on hauras, ja ohuen väliseinän voi heikentää helposti. Harkkovalmistajat ilmoittavat yleensä teknisissä ohjeissaan, kuinka syviä uria niiden seinät kestävät, ja ne kannattaa tarkistaa.

Betoni ja betonielementti

Betoni on kovaa. Työ etenee hitaasti ja kuluttaa laikkoja nopeasti. Betonin sisällä voi olla teräsraudoitus, jota ei saa katkaista. Kerrostalojen elementeissä tilanne on vielä herkempi: kantavat seinät ovat osa koko talon rakennetta, eivätkä ne ole pelkästään osakkaan asia. Elementteihin tehdään siksi uria harvoin, lähinnä lyhyitä pystyosuuksia ohueen pintakerrokseen. Suurin osa reiteistä kulkee lattiassa, alakatossa, alkuperäisissä sähköputkituksissa tai pinta-asennuksena. Vanhoissa elementtitaloissa seiniin on usein valettu valmiit putket, joihin uuden kaapelin voi vetää ilman urien tekoa.

Seinissä sähkökaapelit sijoitetaan niin sanotuille asennusvyöhykkeille. Ne ovat kaistoja, joilla kaapeleita yleisesti odotetaan olevan. Tavallisesti vaakareitit kulkevat noin 15 ja 45 senttimetrin välillä katon alapuolella tai lattian yläpuolella ja pystyreitit noin 10 ja 30 senttimetrin välillä huoneen nurkista sekä ovien ja ikkunoiden reunoista. Tarkemmat käytännöt tulevat sähköasennusstandardeista (SFS 6000 -sarja), ja ammattilaisen kuuluu tuntea ne. Sinulle olennaista on tietää, ettei kaapeli saa kulkea seinän poikki vinosti eikä keskellä seinää korkeudella, jolle tavallisesti ripustetaan hyllyjä ja tauluja. Kojerasian yläpuolella kaapeli kulkee yleensä pystysuoraan.

Uran syvyys riippuu siitä, mitä siihen asennetaan. Yhdelle tavallisen poikkipinnan kaapelille riittää yleensä noin 2 ja 3 senttimetrin välinen syvyys, suojaputkelle tai useammalle rinnakkaiselle kaapelille ura tehdään syvemmäksi ja leveämmäksi. Kaapelin päälle pitää jäädä kunnollinen kerros täytettä tai tasoitetta, ei pelkkä maalikalvo. Turhan syvät urat taas heikentävät seinää ja kuluttavat enemmän täyteainetta.

Kantavat seinät ja kerrostalot

Kantaviin seiniin uria tehdään varovasti ja rajallisesti, etenkin vaakasuoraan. Pitkä vaakaura kantavassa seinässä on rakenteen kannalta huonompi kuin pystyura. Jos et ole varma, onko seinä kantava, katso talon piirustuksia tai kysy rakennesuunnittelijalta.

Taloyhtiössä kerro remontista isännöitsijälle ennen töiden alkua. Yleensä taloyhtiö edellyttää muutostyöilmoituksen ja voi antaa omia ohjeitaan esimerkiksi kantaviin rakenteisiin kohdistuvista töistä ja meluisien töiden ajoista. Tavalliset urat väliseiniin sähköremontissa ovat eri asia kuin sahaaminen kantavaan elementtiin.

Työ hinnoitellaan juoksumetreinä, mutta jokainen metri ei ole yhtä työläs. Eniten vaikuttavat:

• seinän materiaali: kevytbetoni on nopein, tiili keskivaikea, betoni ja elementti hitaimpia,
• seinän kunto: paljaaseen muuraukseen ura syntyy helpommin kuin seinään, jossa on paksu vanha rappaus tai laatoitus,
• uran leveys ja syvyys: usean kaapelin tai paksun suojaputken ura tarkoittaa enemmän poistettavaa materiaalia,
• korkeus: katon rajassa kulkevat reitit ja kattourat tehdään telineeltä tai tikkailta, ja ne etenevät hitaammin,
• kulku ja kalusteet: tyhjä huone on eri asia kuin asuttu koti, jossa kaikki pitää suojata,
• pölynhallinta: imurin, suojamuovien ja alipaineistuksen kanssa työ kestää pidempään, mutta säästää paljon siivousta,
• tuntemattomat putket ja johdot: vanhassa talossa vastaan tulee usein vanhoja kaapeleita ja putkia, jotka pitää kiertää,
• työn laajuus: muutama metri yhdelle pistorasialle tehdään eri tavalla kuin koko asunto, jossa kalusto pystytetään kerran ja edetään järjestelmällisesti.

Tarkista, mitä hinnaston rivi tarkalleen sisältää. Joskus mukana on vain sahaus ja materiaalin poisto, joskus myös uran täyttö kaapelin asennuksen jälkeen, purkujätteen poisvienti tai kojerasioiden reikien poraus.

Mitä pitää olla valmiina ennen kuin asentaja tulee

• selkeä käsitys pistorasioiden, katkaisijoiden, valaisimien ja laitteiden paikoista, mieluiten pohjapiirrokseen merkittynä,
• tieto kalusteiden sijoittelusta, erityisesti keittiökalusteiden, sänkyjen ja television,
• tyhjennetty tai suojattu huone, josta pölylle herkät tavarat on viety pois,
• pääsy ryhmäkeskukselle ja mahdollisuus kytkeä kyseiset ryhmät pois päältä,
• taloyhtiössä muutostyöilmoitus tehty ja naapureille kerrottu, koska urajyrsintä on äänekästä.

Töiden järjestys

Sähköurat tehdään yleensä muurauksen valmistuttua ja ennen tasoitetöitä tai rappausta. Käytännössä reitit sovitetaan yhteen LVI-asentajan kanssa, jotta reitit eivät risteä ja turhia uusia uria ei tarvita. Keittiössä ja kylpyhuoneessa pitää tietää etukäteen, mihin tulevat kalusteet, laatoitus ja peili, koska juuri niissä pistorasioita joudutaan useimmiten siirtämään. Laatoittajan kannalta on tärkeää, että kojerasiat ovat oikeassa syvyydessä suhteessa tulevaan laattapintaan.

Kun kaapelit on asennettu ja urat täytetty, sähköasentaja tarkastaa ja mittaa asennuksen. Sen jälkeen seinä tasoitetaan, ja maalari tekee pinnan valmiiksi. Valmis reitti kannattaa valokuvata mittanauhan kanssa ennen kuin tasoite peittää sen. Näitä kuvia arvostaa jokainen, joka myöhemmin poraa seinään.

Kuinka kauan työ kestää

Kevytbetoniin ehtii päivässä tehdä melko paljon metrejä, tiileen vähemmän ja betoniin huomattavasti vähemmän. Koko asunnon remontissa varataan yleensä yhdestä useaan päivään materiaalin ja laajuuden mukaan. Kipsi tai pikalaasti kovettuu tavallisesti kymmenissä minuuteissa, mutta ennen tasoitusta pitää noudattaa valmistajan ilmoittamaa kuivumisaikaa.

• vinot reitit: kaapeli kulkee seinän poikki vinosti, ja joku poraa myöhemmin vyöhykkeiden logiikan mukaan ja osuu siihen,
• liian matala ura: kaapeli jää aivan pinnan alle, ja sen kohdalle tulee halkeama tai näkyvä viiva,
• liian syvä ura ohuessa väliseinässä: seinä heikkenee ja voi haljeta, kun siihen myöhemmin ripustetaan esimerkiksi yläkaappi,
• rikotut ontelot: huolimattomasti täytetyt ontelot aiheuttavat painuneen tai kopolta kuulostavan pinnan,
• imuroimaton pöly: kivipöly leviää koko asuntoon, ilmanvaihtoon ja elektroniikkaan,
• puhdistamaton ura: täyte ei tartu kunnolla alustaan ja voi irrota,
• kiinnittämätön kaapeli: se nousee tasoitettaessa urasta ja jää lähes pintaan,
• puuttuva dokumentointi: kukaan ei tiedä, missä kaapelit kulkevat, ja seuraavassa remontissa reittiä etsitään kokeilemalla,
• osuma raudoitukseen: betonissa katkaistu raudoitus heikentää rakennetta ja voi alkaa ruostua.

Pelkät urat tiili- tai kevytbetoniväliseinään onnistuvat myös taitavalta maallikolta, jos hän pysyy asennusvyöhykkeillä ja työskentelee varovasti. Betoni, elementit ja kantavat seinät kuuluvat ammattilaiselle. Kaapelin asennus ja kytkentä, liittäminen ryhmäkeskukseen ja käyttöönottotarkastus ovat aina rekisteröidyn sähköurakoitsijan työtä. Sovi reitit hänen kanssaan etukäteen. Älä tee uria vanhaan seinään ennen kuin tiedät, ettei siinä ole asbestia.

1. Sopia sähköasentajan kanssa kojerasioiden paikat, reitit ja urien mitat.
2. Kytkeä huoneen ryhmät pois päältä ryhmäkeskuksesta ja varmistaa, ettei niissä ole jännitettä.
3. Käydä seinä läpi metalli- ja jännitteenilmaisimella ja merkitä löytyneet johdot ja putket.
4. Merkitä reitti vesivaa'alla tai laserilla, vain pysty- ja vaakasuoraan.
5. Suojata lattia, ikkunat ja kalusteet ja sulkea oviaukko muovilla.
6. Pukea suojalasit, hengityksensuojain, kuulosuojaimet ja käsineet.
7. Sahata uran reunat urajyrsimellä, johon on liitetty M- tai H-luokan imuri, ja käyttää kevytbetonissa käsiurainta.
8. Poistaa viiltojen välinen materiaali taltalla, ontelotiilissä kevyesti ilman voimakkaita iskuja.
9. Tarkistaa pohjan syvyys ja tasaisuus ja poistaa terävät kohoumat.
10. Imuroida ura ja jättää se valmiiksi sähköasentajaa varten.
11. Valokuvata reitit mittanauhan kanssa ennen täyttöä.

Katso urat läpi yhdessä sähköasentajan kanssa ennen tasoitusta. Myöhemmin mitään ei voi korjata ilman uutta piikkausta.

• reitit kulkevat vain pysty- ja vaakasuoraan sovituilla vyöhykkeillä,
• kojerasioiden paikat vastaavat suunnitelmaa ja kalusteiden sijoittelua,
• urat ovat tasaisen syviä eikä kaapeli nouse pinnan yli,
• ontelotiilissä ja harkoissa rikotut ontelot on täytetty,
• kaapelit on kiinnitetty uriin eivätkä ne ole mekaanisesti vaurioituneet,
• betonissa ei näy katkaistua raudoitusta,
• täyttö on lujaa, ilman onkaloita ja irtonaisia paloja,
• purkujäte on viety pois tai kerätty sovitusti,
• sinulla on valokuvat reiteistä mittanauhan kanssa.