Riippuvalaisimen asennus

Kun vanha valaisin vaihdetaan uuteen samaan paikkaan, työllä on yleensä selvä järjestys. Sähköasentaja etenee näin:

1. Kytkee kyseisen ryhmän sulakkeen tai johdonsuojakatkaisijan pois päältä ja varmistaa jännitteenkoettimella, ettei rasiassa ole jännitettä.
2. Irrottaa vanhan valaisimen: varjostimet, lamput, kattokupin, liittimet ja vanhan kiinnikkeen.
3. Tarkistaa rasian johtimet. Häntä kiinnostavat eristyksen kunto, johtimien materiaali ja se, onko suojajohdin käytettävissä.
4. Arvioi vanhan koukun tai kiinnikkeen. Jättää sen paikalleen vain, jos se on tukeva ja kestää uuden valaisimen painon. Muuten asentaa uuden, kattoon sopivan kiinnikkeen.
5. Säätää vaijerin, ketjun tai tangon pituuden sovitun ripustuskorkeuden mukaan.
6. Kytkee vaihejohtimen, nollajohtimen ja suojajohtimen liittimiin ja varmistaa, että liitokset pitävät. Kaukosäätimellä ohjattavan valaisimen vastaanottimen hän sijoittaa kattorasiaan tai valaisimen runkoon.
7. Asentaa kattokupin, suoristaa valaisimen ja asentaa lamput ja varjostimet.
8. Kytkee virran ja kokeilee kaikki toiminnot: katkaisijan, mahdolliset erikseen sytytettävät osat, himmennyksen ja kaukosäätimen.

Uudemmissa asennuksissa katossa on usein valaisinpistorasia (DCL), johon valaisin liitetään pistotulpalla. Se nopeuttaa vaihtoa huomattavasti. Jos valaisin tulee eri kohtaan kuin vanha valo, työhön tulee lisäksi uusi valaisinrasia. Silloin kaapeli vedetään uraan, alakaton sisään tai johtokouruun, ja joskus myös katkaisijaa täytyy muuttaa.

Betonikatto ja ontelolaatta

Betoni kantaa raskaankin valaisimen. Siihen käytetään metallisia kiila-ankkureita tai betoniin tarkoitettuja tulppia, ei ohuita muovitulppia sekalaatikosta. Kerrostalossa kannattaa muistaa yksi asia: ontelolaatoissa on onteloita, ja niissä kulkee usein johtoja. Sähköasentaja paikantaa johdot ennen porausta ilmaisimella. Hän valitsee kiinnityskohdan ja kiinnikkeen niin, ettei ankkuri jää tyhjän varaan, tai käyttää onteloon tarkoitettua kiinnikettä valmistajan ohjeen mukaan. Monessa kerrostalossa valaisinrasiassa on valmiina koukku, jonka kunto kannattaa silti tarkistaa. Jos haluaisit vetää uuden johdon asunnon ulkopuolelle, esimerkiksi yhteisten tilojen kautta, sovi siitä ensin taloyhtiön kanssa. Isännöitsijä kertoo, tarvitaanko muutostyöilmoitus.

Kipsilevykatto ja alakatto

Kipsilevyyn asennettaessa ongelmia tulee eniten. Pelkkä levy ei kanna raskasta valaisinta, varsinkaan jos valaisin heiluu siivottaessa. Kevyet valaisimet voi kiinnittää kääntö- tai levytulpilla, joiden kantavuuden valmistaja ilmoittaa. Raskaampi valaisin kiinnitetään alakaton kantavaan profiiliin, levyn yläpuolelle lisättyyn tukeen tai kierretangolla alakaton yläpuoliseen kattoon. Jos alakattoa vasta rakennetaan, valaisimen tuki kannattaa tehdä valmiiksi samalla kertaa.

Puukatto ja palkit

Jos valaisin tulee suoraan palkin tai koolauksen kohdalle, kunnon ruuvi täyspuuhun riittää. Kun kohdalla ei ole puuta, apuna on palkkien väliin lisätty poikittainen lauta. Omakotitalon puurakenteisessa yläpohjassa katon takana on yleensä höyrynsulku. Sitä ei pidä rikkoa turhaan, ja läpiviennit tehdään tiiviiksi. Puurakenteissa sähköasentaja huolehtii myös siitä, ettei kaapeli ja rasia jää löysästi palavan materiaalin viereen.

Miksi ruokapöydän valaisin ripustetaan alemmas kuin olohuoneen valaisin? Pöydän yläpuolella ei kävellä, joten valaisin voi olla lähempänä pöytälevyä. Silloin se valaisee sinne, minne pitää, eikä häikäise. Suuntaa antavasti valaisimen alareuna ripustetaan ruokapöydän yläpuolella noin 75 ja 90 senttimetrin väliin pöytälevystä. Kulkureitillä alareunan olisi hyvä olla noin 210 senttimetrin korkeudella lattiasta tai ylempänä, jotta kukaan ei lyö siihen päätään.

Pitkän pöydän yllä kaksi tai kolme pienempää valaisinta rivissä näyttää usein paremmalta ja valaisee tasaisemmin kuin yksi iso valaisin. Mittaa ennen asennusta huoneen korkeus, pöydän korkeus ja pöydän sijainti valaisinrasiaan nähden. Jos rasia ei ole tarkalleen pöydän keskikohdan yläpuolella, valaisinta voi siirtää katossa olevalla koristekoukulla tai uudella rasialla.

Helpoin tapaus on valaisimen vaihto olemassa olevaan rasiaan betonikatossa, kun huonekorkeus on tavallinen ja vanha asennus on kunnossa. Työ ja aika lisääntyvät näissä tilanteissa:

• Korkea katto, esimerkiksi porraskäytävässä tai avoimessa tilassa parven vieressä, jossa tarvitaan teline tai pitkät tikkaat.
• Raskas tai kookas valaisin, esimerkiksi kristallikruunu, joka kootaan paikan päällä monesta osasta.
• Kipsilevykatto, johon täytyy lisätä tuki.
• Valaisinrasia puuttuu tai se täytyy siirtää.
• Vanha asennus, jossa eristys on haurastunut tai suojajohdinta ei ole.
• Kaukosäätimellä, himmennyksellä tai sovelluksella ohjattava valaisin, joka täytyy asettaa ja pariliittää.

Yleinen harhaluulo on, että uusi valaisin ylikuormittaa vanhan sähköasennuksen. Nykyiset LED-valaisimet kuluttavat yleensä vähemmän tehoa kuin vanhat hehkulamppukruunut. Vanhemmissa asunnoissa ongelma on siksi useammin johtimien ja liitosten kunto kuin itse kuorma.

• Valaisin on kiinnitetty sopimattomaan tulppaan, joka irtoaa ajan myötä, varsinkin kipsilevystä.
• Vanha koukku on jätetty paikalleen tarkistamatta, kestääkö se raskaamman valaisimen.
• Suojajohdin on kytkemättä valaisimesta, joka sen vaatii, tai johtimet ovat menneet sekaisin.
• Liitokset ovat löysiä tai suojaamattomia ja ahdettu väkisin kattokupin sisään.
• Vanha himmennin ei sovi LED-lampuille, jolloin valo välkkyy tai surisee.
• Valaisin roikkuu liian alhaalla tai liian ylhäällä tai ei ole keskellä pöydän yläpuolella.
• Ontelolaattaan porattaessa osutaan johtoon, jota ei paikannettu etukäteen.

Neljä ensimmäistä virhettä eivät ole pelkkiä kauneusvirheitä. Ne voivat pudottaa valaisimen, aiheuttaa sähköiskun tai tulipalon. Siksi sääntö on yksinkertainen: Suomessa kiinteän sähköasennuksen kytkennät kuuluvat rekisteröidylle sähköurakoitsijalle, joka tekee työn SFS-standardien mukaisesti. Vahinkotilanteessa vakuutusyhtiö saattaa kysyä, kuka asennuksen on tehnyt.

Kun sähköasentaja on lähtenyt, käy rauhassa läpi muutama asia:

• Valaisin pysyy tukevasti paikallaan kevyesti vedettäessä ja kattokuppi on kattoa vasten ilman rakoja
• Valaisin roikkuu suorassa ja sovitulla korkeudella
• Kattokupin alta ei pilkistä johtimia eikä eristettä
• Katkaisija sytyttää ja sammuttaa valon oikein, ja erikseen sytytettävät osat toimivat kukin omasta k