Ulkoisen pienjänniteliittymän asennus asuntoon

Liittymä päättyy sähkömittarille. Kaikki mittarin jälkeen, eli ryhmäkeskus, pistorasiat ja valaisimet, kuuluu jo kiinteistön sisäiseen sähköasennukseen. Nämä ovat kaksi erillistä kokonaisuutta, ja kummallekin tehdään omat dokumentit ja tarkastukset.

Työ päättyy mittauskeskukseen, johon verkkoyhtiö asentaa mittarin ja sinetöi sen. Kun vertailet tarjouksia, tarkista, laskeeko urakoitsija mukaan koko reitin kaappiin asti vai vain osan siitä. Kysy myös, kuka tekee kaivuun ja kuka vastaa pihan kunnostuksesta.

Käytännössä työ vaihtelee sen mukaan, mihin liittymä tulee:

• omakotitalo tai mökki: kaapeli kulkee verkkoyhtiön liittymiskaapista tai pylväältä kiinteistön mittauskeskukseen, joka on joko talon seinällä tai erillisessä kaapissa,
• asunto kerrostalossa: mittarit ovat yleensä yhteisessä mittauskeskuksessa porraskäytävässä tai kellarissa, ja työ tehdään taloyhtiön yhteisissä tiloissa. Siksi asiasta sovitaan isännöitsijän kanssa ja taloyhtiölle tehdään muutostyöilmoitus,
• liiketila: työ etenee samalla tavalla, mutta tehontarve on yleensä suurempi.

Kaivaminen ja kaapelin asentaminen ovat vain osa kokonaisuutta. Suuri osa ajasta kuluu paperitöihin ja verkkoyhtiön aikatauluun sovittamiseen.

1. Liittymän tilaus oman alueesi verkkoyhtiöltä. Tilaukseen liitetään yleensä asemapiirros, liittymän toivottu sijainti ja haluttu pääsulakkeen koko.
2. Liittymissopimus: verkkoyhtiö kertoo liittymiskohdan, pääsulakkeen koon ja tekniset vaatimukset.
3. Suunnitelma, jonka laatii sähkösuunnittelija tai urakoitsija SFS-standardien ja verkkoyhtiön ohjeiden mukaan.
4. Kaivu tyypillisesti noin 70 senttimetrin syvyyteen, ajoväylien ja pihateiden alla suunnitelman mukaan syvemmälle. Kaivannon pohja tasoitetaan ja päälle levitetään hiekkaa.
5. Kaapelin asennus suojaputkeen tai hiekkapetiin, sitten täyttö, tiivistys ja varoitusnauha kaapelin yläpuolelle.
6. Mittauskeskuksen asennus: suoraan, tukevasti ja niin, että verkkoyhtiön asentaja pääsee siihen käsiksi.
7. Käyttöönottotarkastus ja siitä tehtävä tarkastuspöytäkirja.
8. Kytkentä: urakoitsija tekee verkkoyhtiölle valmiusilmoituksen, ja verkkoyhtiö kytkee liittymän verkkoon, asentaa mittarin ja sinetöi keskuksen.

Miksi kaivamista ei voi aloittaa heti? Liittymiskohta ja pääsulakkeen koko selviävät vasta verkkoyhtiön tiedoista. Jos urakoitsija kaivaa ennen niitä, työ voi joutua tekemään osittain uudelleen.

Kaapelin tyypin ja poikkipinnan määrää suunnitelma tehontarpeen ja reitin pituuden mukaan. Suomessa liittymiskaapelina käytetään yleisesti alumiinijohtimista maakaapelia. Pitkillä reiteillä ja suurilla tehoilla poikkipinta kasvaa. Pitkä ja liian ohut kaapeli aiheuttaa jännitteenalenemaa, joten poikkipintaa ei valita silmämääräisesti.

Pääsulakkeet mittarin edessä määräävät, kuinka paljon virtaa voit ottaa kerralla:

• kolmivaiheinen liittymä on Suomessa vakiintunut ratkaisu, ja omakotitaloissa tavallinen koko on 3x25 A,
• suurempi sulakekoko voi olla tarpeen, jos talossa on sähkölämmitys, lämpöpumppu ja sähköauton lataus samaan aikaan,
• ylimitoitus ei kannata, koska monella verkkoyhtiöllä sähkönsiirron perusmaksu riippuu pääsulakkeen koosta.

Mittauskeskuksen tai -kotelon on oltava sellainen, jonka verkkoyhtiö ohjeissaan sallii. Vaatimukset löytyvät yleensä yhtiön verkkosivuilta. Kotelon pitää kestää säätä, sen pitää olla lukittava ja siinä pitää olla kohta sinetille.

Työn laajuuteen ja siten lopulliseen hintaan vaikuttavat etenkin nämä asiat:

• reitin pituus liittymiskohdasta mittauskeskukseen,
• maaperä: kivikko, savi, kallio, puiden juuret ja ahdas tila hidastavat kaivua, kun taas pehmeä maa ja vapaa pääsy minikaivinkoneelle nopeuttavat sitä,
• esteet reitillä: kävelytie, pihatie, aita tai muiden putkien ja kaapeleiden ylitykset,
• käsin vai koneella kaivaminen,
• vuodenaika: roudassa kaivaminen on hitaampaa ja työläämpää,
• kaapelin poikkipinta ja sulakekoko,
• kerrostalossa reititys yhteisten tilojen läpi, läpiviennit ja aikataulujen sovittaminen isännöitsijän kanssa.

Tilaa johtoselvitys ennen kaivua, jotta tiedät, missä maassa jo kulkevat vesi-, viemäri-, kaukolämpö-, tele- ja sähkölinjat. Rikkoutunut putki tai kaapeli aiheuttaa helposti enemmän harmia kuin koko liittymä. Jos kaivussa vaurioituu kaasuputki tai haistat kaasua, poistu paikalta heti ja soita 112.

Verkkoyhtiö tarkistaa ennen kytkentää, että tekninen toteutus, pääsulakkeen koko, mittauskeskuksen tyyppi ja sijainti sekä kaapelin asennustapa vastaavat sen ohjeita ja liittymissopimusta. Jos toteutus poikkeaa sovitusta, kytkentä voi viivästyä, kunnes puutteet on korjattu. Kerrostalossa työ koskee taloyhtiön yhteisiä osia, joten muutostyöilmoitus ja isännöitsijän kanssa sovitut käytännöt kuuluvat asiaan.

Sähköliittymän asennustyöt saa tehdä vain rekisteröity sähköurakoitsija. Itse voit korkeintaan kaivaa kaapelioja urakoitsijan ohjeiden mukaan. Kaapelin asennus, kytkennät ja mittaukset kuuluvat ammattilaiselle.

• Kaivu ennen kuin liittymiskohta on selvillä. Verkkoyhtiö osoittaa toisen paikan, ja osa työstä tehdään uudelleen.
• Väärä mittauskeskus tai kotelo paikassa, johon verkkoyhtiön asentaja ei pääse.
• Liian matala kaivanto, hiekkapedin puuttuminen tai unohtunut varoitusnauha.
• Väärin valitut pääsulakkeet: liian pienet palavat tavallisessa käytössä, liian suuret nostavat siirtomaksuja turhaan.
• Liittymä ilman varaa tulevalle, vaikka lämpöpumppu tai auton lataus on jo suunnitteilla. Maakaapelin vaihtaminen jälkikäteen on turhaa lisätyötä.
• Puuttuva tarkastuspöytäkirja, jota ilman verkkoyhtiö ei kytke liittymää.

Ennen kuin allekirjoitat vastaanoton, käy läpi seuraavat kohdat:

• reitti ja asennussyvyys vastaavat suunnitelmaa,
• kaapeli on hiekassa tai suojaputkessa ja sen päällä on varoitusnauha,
• kaivanto on täytetty, tiivistetty ja pinta kunnostettu,
• mittauskeskus on verkkoyhtiön ohjeiden mukainen, suorassa, tukeva ja helposti saavutettavissa,
• pääsulakkeet ovat liittymissopimuksen mukaiset,
• sinulla on suunnitelma, tarkastuspöytäkirja ja tiedot käytetyistä materiaaleista,
• kerrostalossa valmis työ on käyty läpi isännöitsijän kanssa.