Johdonsuojakatkaisijan ja vikavirtasuojan kytkentä

Hinnastossa kyse on sähköasentajan työstä, kun yksi laite asennetaan ja kytketään olemassa olevaan tai uuteen ryhmäkeskukseen. Sekä johdonsuojakatkaisijan että vikavirtasuojan kohdalla työhön kuuluvat yleensä:

• virran katkaisu, jälleenkytkennän estäminen ja jännitteettömyyden toteaminen,
• laitteen asennus keskuksen DIN-kiskoon,
• syöttävien ja lähtevien johtimien kytkentä sekä tarvittaessa yhdistäminen muihin laitteisiin kiskolla,
• liittimien kiristys valmistajan ilmoittamaan momenttiin,
• ryhmän merkintä keskukseen,
• virran kytkentä ja toimintakoe, vikavirtasuojalla myös testipainikkeella.

Työhön ei sisälly itse laite, uusi keskus, uudet johdot huoneisiin eikä laajempi tarkastus. Jos koko keskus uusitaan tai rakennetaan uusi, se on oma työnsä: asunnon ryhmäkeskuksen asennus ja kytkentä. Erillinen tarkastus ja pöytäkirja hinnoitellaan omana työnään.

Johdonsuojakatkaisija

Johdonsuojakatkaisija seuraa, kuinka suuri virta ryhmässä kulkee. Pitkään jatkuvassa ylikuormituksessa se laukeaa viiveellä, esimerkiksi kun samaan pistorasiaryhmään kytketään yhtä aikaa vedenkeitin, uuni ja lämpöpuhallin. Oikosulussa se laukeaa lähes heti. Laitteessa on merkintä, kuten B16 tai C10. Kirjain kertoo laukaisukäyrän ja numero nimellisvirran ampeereina. Asunnoissa käytetään yleensä B-käyrää, moottoreille ja suuren käynnistysvirran laitteille C-käyrää. Vanhoissa keskuksissa ryhmiä suojaavat usein vielä tulppasulakkeet, ja ne vaihdetaan remontissa usein johdonsuojakatkaisijoihin. Johdonsuojakatkaisijan koko valitaan aina johdon poikkipinnan ja asennustavan mukaan. Katkaisija ei saa olla suurempi kuin johto kestää.

Vikavirtasuoja

Vikavirtasuoja vertaa ryhmään menevää virtaa takaisin palaavaan virtaan. Jos ero on suurempi kuin suojan herkkyys, se laukeaa. Kodeissa käytetään 30 mA:n herkkyyttä. Uusissa ja muutetuissa asennuksissa enintään 30 mA:n A-tyypin vikavirtasuoja vaaditaan tavallisille enintään 32 A:n pistorasioille, ulkopistorasioille, märkätiloihin ja lämmityskaapeleille. Nykyisin vaatimus koskee myös asuntojen ja niiden piha-alueiden valaistusryhmiä. Vikavirtasuoja ei yksinään suojaa ylikuormitukselta eikä oikosululta, joten ryhmässä tarvitaan aina myös johdonsuojakatkaisija tai sulake.

Yhdistelmäsuoja

Markkinoilla on myös yhdistelmäsuoja, joka yhdistää johdonsuojakatkaisijan ja vikavirtasuojan samaan laitteeseen. Sen etu on, että yhden ryhmän vika katkaisee virran vain siitä ryhmästä eikä puolesta asunnosta. Laite vie vähän tilaa keskuksessa, mutta se on kalliimpi.

• Vanhempi asunto ilman vikavirtasuojaa. Kattava vaatimus pistorasioiden vikavirtasuojauksesta tuli vasta vuoden 2007 standardipainoksessa, joten monesta vanhemmasta kerrostalo- ja omakotiasunnosta suoja puuttuu. Lisääminen on yksi järkevimmistä turvallisuusinvestoinneista.
• Uusi ryhmä. Induktiotasolle, uunille, ilmalämpöpumpulle, lämminvesivaraajalle, lattialämmitykselle tai sähkökiukaalle lisätään oma johdonsuojakatkaisija ja usein myös vikavirtasuoja.
• Kuluneen laitteen vaihto. Johdonsuojakatkaisija laukeaa ilman syytä, vikavirtasuoja ei reagoi testiin tai laite on palanut tai mekaanisesti rikki.
• Sähkösaneeraus. Uudessa asennuksessa ryhmät jaetaan uudelleen ja vikavirtasuojat lisätään suunnitelman mukaan.
• Uusi elektroniikkaa sisältävä laite. Lämpöpumppu, sähköauton latauslaite tai aurinkosähköjärjestelmä voi vaatia toisentyyppisen vikavirtasuojan valmistajan ohjeen mukaan.

Pääsulakkeet ovat eri asia. Ne kuuluvat sähköliittymään, eivätkä ne saa olla suuremmat kuin liittymän liittymisoikeus. Pääsulakekoon muutos sovitaan siksi verkkoyhtiön kanssa, ja sähköurakoitsija vaihtaa sulakkeet. Aiheeseen liittyy myös ulkoisen pienjänniteliittymän asennus asuntoon.

Pieni ryhmäkeskustyö hoituu nopeasti, kun sähköasentaja saa kaikki tiedot etukäteen. Nämä asiat kannattaa valmistella:

• Valokuva avatusta keskuksesta. Riittää, että kuvaat luukun takana näkyvät laitteet, suojakantta ei irroteta. Kuvasta asentaja näkee, onko keskuksessa tilaa uudelle laitteelle ja missä kunnossa keskus on.
• Luettelo laitteista. Kirjoita ylös, mitä uuteen ryhmään on tarkoitus kytkeä, esimerkiksi induktiotaso, uuni, ilmalämpöpumppu tai lämminvesivaraaja, ja laitteiden teho.
• Kuvaus ongelmasta. Jos jokin laukeaa, kirjaa ylös milloin, minkä laitteen kanssa ja laukeaako johdonsuojakatkaisija vai vikavirtasuoja.
• Vanha käyttöönottotarkastuspöytäkirja. Jos sinulla on sellainen, asentaja näkee siitä, miten asennus on toteutettu ja mitä arvoja on mitattu.
• Pääsy keskukselle. Raivaa tilaa keskuksen eteen ja varaudu siihen, että osa asunnosta tai koko asunto on työn ajan ilman sähköä. Pidä jääkaapin ja pakastimen ovet kiinni.

Kerrostalossa huoneiston pääsulakkeet ovat usein taloyhtiön mittauskeskuksessa kellarissa tai porraskäytävässä. Jos koko asunnon virta täytyy katkaista, asentaja tarvitsee sinne pääsyn, joten selvitä etukäteen huoltoyhtiöltä, kenellä on avain. Tarkista samalla taloyhtiöltä, tarvitaanko sähkötöistä muutostyöilmoitus.

Keskuksen tarkastus

Ensin asentaja selvittää, millainen johdinjärjestelmä asunnossa on, mitkä ovat johtojen poikkipinnat, onko keskuksessa tilaa uudelle laitteelle ja sallivatko vanhojen laitteiden ja liittimien kunto lisäyksen. Vanhoissa taloissa on usein nelijohdinjärjestelmä, jossa nolla- ja suojajohdin ovat samassa johtimessa. Vikavirtasuoja ei toimi tällaisessa ryhmässä, joten ryhmä täytyy ensin muuttaa viisijohdinjärjestelmäksi. Vanhoissa keskuksissa käy usein ilmi, että yhden vikavirtasuojan lisääminen vaatii muutoksia muihinkin ryhmiin tai koko kotelon vaihtamisen.

Virran katkaisu ja jännitteettömyyden toteaminen

Ennen mitään työtä asentaja katkaisee virran ryhmän johdonsuojakatkaisijasta tai pääkytkimestä, estää jälleenkytkennän ja toteaa hyväksytyllä jännitteenkoettimella, ettei johtimissa ole jännitettä. Käytännössä keskukseen voi tulla syöttö myös muualta, jolloin osa johtimista on jännitteisiä vielä yhden katkaisijan katkaisun jälkeenkin. Siksi jännite mitataan aina.

Asennus ja kytkentä

Laite napsautetaan DIN-kiskoon. Vikavirtasuojan kautta kytketään kaikkien sen suojaamien ryhmien vaihejohdin ja nollajohdin. Suojatun ryhmän nollajohdinta ei saa yhdistää suojaamattoman ryhmän nollajohtimeen. Muuten vikavirtasuoja laukeaa ilman näkyvää syytä tai ei päinvastoin toimi lainkaan. Suojajohdin ei kulje vikavirtasuojan kautta. Johtimet kuoritaan oikealta pituudelta ja kiristetään ilmoitettuun momenttiin. Löysä liitin kuumenee ajan myötä, ja se on yksi yleisimmistä ryhmäkeskuspalojen syistä.

Testaus ja merkinnät

Kun virta on kytketty, asentaja painaa vikavirtasuojan testipainiketta ja varmistaa, että suoja laukeaa. Lisäksi hän mittaa mittalaitteella eristysresistanssin ja vikavirtasuojan toiminnan, eli laukaisuvirran ja -ajan, sekä tarvittaessa oikosulkuvirran. Testipainike ei kerro, millä virralla ja kuinka nopeasti suoja laukeaa. Lopuksi ryhmät merkitään keskukseen, jotta näkyy selvästi, minkä ryhmän kukin laite katkaisee.

• AC-tyypin vikavirtasuoja. Reagoi vain vaihtovirtaiseen vikavirtaan. Elektroniikkaa täynnä oleviin nykykoteihin sitä ei enää suositella, eikä se täytä A-tyypin vaatimusta.
• A-tyypin vikavirtasuoja. Reagoi myös sykkivään tasavirtaan, jota syntyy esimerkiksi pesukoneista, induktiotasoista ja virtalähteistä. Tämä on nykyään asuntojen vakiotyyppi.
• F- tai B-tyypin vikavirtasuoja. Käytetään taajuusmuuttajalla varustetuissa laitteissa, osassa lämpöpumpuista ja sähköauton latauslaitteissa. Kiinteästi asennettu latauslaite suojataan joko B-tyypin suojalla tai A-tyypin suojalla ja tasavikavirran tunnistavalla laitteella. Tyyppi määräytyy laitteen valmistajan ohjeen mukaan.
• 2- ja 4-napainen vikavirtasuoja. 2-napaista käytetään yksivaiheisissa ryhmissä ja 4-napaista kolmivaiheisessa jakelussa.
• Yksivaiheinen johdonsuojakatkaisija. Yleisin valaistus- ja pistorasiaryhmissä. Valaistuksessa käytetään tyypillisesti 10 A:n ja pistorasioissa 10 tai 16 A:n katkaisijaa, mutta koko valitaan aina johdon mukaan.
• Kolmivaiheinen johdonsuojakatkaisija. Liedelle, sähkökiukaalle, lämminvesivaraajalle tai lämpöpumpulle.

Yksinkertainen 2-napainen A-tyypin vikavirtasuojakytkin maksaa rautakaupoissa noin 30 euroa. Tunnettujen merkkien laitteet, kuten ABB, Schneider Electric, Hager ja Eaton, maksavat tyypillisesti noin 40-90 euroa. Jos ryhmiä on useita, koko asuntoa ei kannata laittaa yhden vikavirtasuojan taakse. Jos suoja laukeaa, valot ja jääkaappi sammuvat samalla. Parempi ratkaisu on jakaa ryhmät kahden vikavirtasuojan alle tai käyttää yhdistelmäsuojia.

• Suurempi katkaisija, jottei se laukea. Käytännössä joku saattaa vaihtaa 10 A:n katkaisijan 16 tai 20 A:n katkaisijaan, jotta virta ei enää katkea. Johto on kuitenkin edelleen sama, ja ylikuormituksessa se kuumenee. Tämä aiheuttaa vakavan palovaaran.
• Yhdistetyt nollajohtimet. Suojatun ryhmän nolla on yhdistetty toisen ryhmän nollaan, ja vikavirtasuoja laukeaa satunnaisesti.
• AC-tyypin vikavirtasuoja elektroniikkaa sisältäville laitteille. Suoja ei välttämättä reagoi kaikkiin vikoihin.
• Koko asunto yhden vikavirtasuojan takana. Monen laitteen normaalit vuotovirrat summautuvat, ja suoja laukeaa ilman vikaakin.
• Löysät liittimet. Liitin kuumenee, laite tummuu ja voi syttyä palamaan.
• Omatoiminen vaihto. Omistaja vaihtaa laitteen itse videon perusteella ilman mittauksia ja käyttöönottotarkastusta. Vahingon tai tapaturman sattuessa ei ole näyttöä siitä, että asennus on kunnossa, ja vakuutusyhtiön kanssa voi tulla ongelmia.
• Merkitsemätön keskus. Vian sattuessa kukaan ei tiedä, mikä katkaisija katkaisee minkäkin ryhmän.

Kiinteitä sähköasennuksia saa tehdä vain Tukesin rekisteriin merkitty sähköurakoitsija, jolla on työhön oikeutettu sähkötöiden johtaja. Tämä koskee myös yksittäisen johdonsuojakatkaisijan vaihtoa ja vikavirtasuojan lisäämistä. Sähkötöiden tekijän on tehtävä asennustyölleen käyttöönottotarkastus mittauksineen. Laajemmista töistä laaditaan käyttöönottotarkastuspöytäkirja, joka luovutetaan asennuksen haltijalle. Pienistä töistä pöytäkirjaa ei aina vaadita, mutta mittaustulokset on kysyttäessä annettava tilaajalle. Lue lisää sivulta sähköasennusten tarkastus ja tarkastuspöytäkirja asunnossa. Pääsulakekoon muutos tehdään aina verkkoyhtiön kanssa.

Säilytä pöytäkirja huolellisesti, mieluiten vähintään kymmenen vuotta. Sitä voidaan kysyä vahinkotilanteessa vakuutusyhtiölle, asuntoa myytäessä ostajalle ja uusia laitteita kytkettäessä.

Kytkentätyöt kuuluvat sähköasentajalle, mutta muutaman asian voit omistajana tarkistaa turvallisesti avaamatta keskuksen suojakantta. Saat myös vaihtaa palaneen tulppasulakkeen samankokoiseen ja palauttaa lauenneen automaattisulakkeen tai vikavirtasuojan päälle.

1. Katso keskukseen ja selvitä, onko siellä vikavirtasuojaa lainkaan. Sen tunnistaa T-kirjaimella merkitystä testipainikkeesta ja herkkyysmerkinnästä, esimerkiksi 30 mA.
2. Paina testipainiketta. Suojan on lauettava heti. Käännä vipu sen jälkeen takaisin päälle. Testiä suositellaan muutaman kerran vuodessa, tarkka väli löytyy laitteen ohjeesta.
3. Jos suoja ei laukea testipainikkeesta, älä testaa sitä enempää, älä käytä ryhmää mihinkään herkkään ja soita sähköasentajalle.
4. Jos vikavirtasuoja laukeaa itsestään, irrota kaikkien sen suojaamien pistorasioiden pistotulpat, kytke suoja päälle ja kytke laitteet takaisin yksi kerrallaan. Jos suoja laukeaa tietyn laitteen kohdalla, vika on todennäköisesti siinä.
5. Jos johdonsuojakatkaisija laukeaa, tarkista, onko samassa ryhmässä yhtä aikaa käytössä useita tehokkaita laitteita. Jos se laukeaa ilman kuormaakin, kyse on viasta, joka kuuluu sähköasentajalle.
6. Jos keskuksesta puuttuvat merkinnät, kirjaa ylös, minkä huoneen mikäkin katkaisija katkaisee. Katkaise ryhmiä yksi kerrallaan ja seuraa valoja ja pistorasioita.
7. Älä koskaan irrota keskuksen suojakantta, vaihda laitteita tai kytke johtimia itse.

Jos keskus tuntuu lämpimältä, haisee palaneelta tai sen laitteet tummuvat, katkaise virta pääkytkimestä ja kutsu sähköasentaja.

• laitteet ovat tukevasti kiskossa ja keskuksen kansi sulkeutuu painamatta johtimia,
• ryhmät on merkitty ja merkinnät vastaavat todellisuutta,
• vikavirtasuoja laukeaa heti testipainikkeesta,
• johdonsuojakatkaisijoiden koot vastaavat johtoja, ja asentaja osaa perustella, miksi kussakin ryhmässä on juuri se katkaisija,
• saat käyttöönottotarkastuksen mittaustulokset tai pöytäkirjan, jossa on tarkastajan allekirjoitus,
• tavallisten laitteiden käyttö ei laukaise mitään.

NUMIQ-hinnastossa vikavirtasuojan kytkennän työhinta on noin 20 € kappaleelta. Yksivaiheisen johdonsuojakatkaisijan kytkentä maksaa noin 58 € kappaleelta. Hinnat sisältävät sähköasentajan työn ja pienet tarvikkeet, mutta eivät itse laitetta, keskusta eivätkä johtoja. Hinnat vaihtelevat alueen ja paikkakunnan mukaan. Työn osuudesta voi saada kotitalousvähennystä, joten tarkista ajankohtaiset ehdot Verohallinnon virallisilta sivuilta.

Lopulliseen hintaan vaikuttavat:

• laitteiden määrä ja jaettavien tai yhdistettävien ryhmien määrä,
• vanhan keskuksen kunto ja koko, eli onko siinä tilaa vai tarvitaanko suurempi kotelo,
• täytyykö vanhasta asennuksesta etsiä ja erottaa yhdistettyjä nollajohtimia tai muuttaa nelijohdinjärjestelmän ryhmiä,
• vikavirtasuojan ja johdonsuojakatkaisijan tyyppi, esimerkiksi 4-napainen laite tai yhdistelmäsuoja,
• tarkastus työn jälkeen ja havaittujen puutteiden korjaus,
• matka-aika, jos kyse on yksittäisestä pienestä työstä.

Kaikki aiheeseen liittyvät työt löydät osiosta sähkötyöt ja sähköremontti.