Hinnasto 2026 · Suomi

Ruiskutettava vaahtoeristys, umpisoluinen

Umpisoluinen ruiskutettava vaahtoeristys on kovaa PUR-vaahtoa, jonka urakoitsija ruiskuttaa suoraan kattoon, seinään tai perustuksiin. Hintaohjeen mukainen hinta on 28,40 € neliömetriltä. Hintaan vaikuttavat eniten kerrospaksuus ja pinnan muodot.

Päivitetty 09/2026·8 min read·4 price list items
Vakiotyön hinta
28,40 €/ m²
Suuntaa-antava hintahaarukka
22,72 € - 36,92 €
60 m² huoneisto
4260,00 €
Hinta koskee vain tätä yksittäistä työvaihetta - ilman materiaalia ja valmistelutöitä. Kyse ei ole koko urakan hinnasta.
Hinnoittele remonttini
Päivitetyt hinnat
Sivun sisältö

Rakennustöiden hinnasto: Ruiskutettava vaahtoeristys, umpisoluinen

Syöttäkää määrät, niin hinta päivittyy heti. Hintataso: Suomi. Voitte muokata hintoja omassa hinnastossanne.

Pelti- ja kattotyöt4 nimikettä

Kaikki ilmoitetut hinnat ovat ilman arvonlisäveroa (alv 0 %). Työn hinta sisältää vain työn. Hinta tarvikkeineen sisältää lisäksi apumateriaalit (kiinnityslaasti, pohjuste, kitit, kiinnitystarvikkeet). Seinä- ja lattialaatat, lattiapäällysteet, maalin ja saniteettikalusteet asiakas valitsee ja ostaa itse, eivätkä ne sisälly hintaan.

NimikeYksikköHinta / yksikköMääräYhteensä

Eristykset hinta

Ruiskutettava polyuretaanieriste - umpisolum²28,40 € / m²m²syöttäkää määrä-
Ruiskutettava polyuretaanieriste - avosolu (20-25 cm)m²m²-
Ruiskutettava polyuretaanieriste - avosolu (30-35 cm)m²m²-
Yläpohjan ja onteloseinien puhalluseristys lasivillallam²25,05 € / m²m²syöttäkää määrä-
Työ yhteensä
- syöttäkää määrä
Luo tarjous hinnastosta →

Mitä kova ruiskuvaahto on ja missä sitä käytetään

Kyse on kovasta polyuretaanivaahdosta, jonka eristysurakoitsija ruiskuttaa välipohjaan, kattotuoleihin, seinään tai perustuksiin. Vaahto laajenee paikan päällä ja kovettuu hetkessä. Tuloksena on yhtenäinen, saumaton kerros, joka eristää hyvin ja imee vettä hyvin vähän. Levyihin tai villaan verrattuna siinä ei ole saumoja, joiden kautta lämpö karkaisi, ja se täyttää myös epäsäännölliset muodot ja läpivientien ympärykset.

Kova vaahto sopii kohteisiin, joissa eristeen on kestettävä kosteutta ja oltava mekaanisesti luja:

  • harjakatot ja ullakkotilat, joissa vaahto täyttää kattotuolien välit ja tiivistää myös hankalat kohdat savupiipun ja kattoikkunoiden ympärillä,
  • tasakatot, joissa vaahto ruiskutetaan ulkopuolelta ja suojataan sen jälkeen pinnoitteella tai lisäkerroksella,
  • perustukset, sokkelit ja alapohjarakenteet, jotka ovat maakosketuksessa tai roiskeveden vaikutuksessa,
  • hallit, varastot, maatalousrakennukset ja kylmätilat, joissa suuria pelti- tai betonipintoja on eristettävä nopeasti,
  • monimuotoiset rakenteet, joihin levyjä on hankala leikata ja saumoja syntyisi paljon.

Jos tavoitteena on lähinnä ääneneristys kuivassa sisätilassa, esimerkiksi väliseinässä tai kerrosten välisessä välipohjassa, kova vaahto ei ole paras valinta. Silloin paremmin toimii avosoluinen vaahto tai mineraalivilla, esimerkiksi puhallusvillaeristys yläpohjaan ja onteloseiniin.

Avosoluinen ja umpisoluinen vaahto: vertailu ja haitat

Ruiskutettava PUR-vaahto syntyy, kun kaksi nestemäistä komponenttia, polyoli ja isosyanaatti, sekoitetaan. Ne sekoittuvat vasta ruiskupistoolissa, massa vaahtoutuu heti ja jähmettyy sekunneissa. Reseptistä ja tiheydestä riippuu, millaisia soluja vaahtoon muodostuu.

  • Umpisoluinen rakenne (kova vaahto): solut ovat suljettuja ja kaasun täyttämiä. Vaahto on lujaa, pitää muotonsa eikä juuri ime vettä. Tavallisten järjestelmien tiheys alkaa suuntaa antavasti noin 30 kg/m³:stä, ja umpisolujen osuus on yleensä noin 90 % tai enemmän.
  • Avosoluinen rakenne (pehmeä vaahto): solut ovat yhteydessä toisiinsa. Vaahto on kevyttä, joustavaa, läpäisee vesihöyryä ja vaimentaa ääntä paremmin, mutta kosteus ei sovi sille. Sitä käytetään lähinnä kuivissa sisätiloissa, esimerkiksi avosoluisena ruiskutettavana PUR-eristyksenä 20-25 cm:n paksuudella tai avosoluisena ruiskuvaahtoeristyksenä 30-35 cm:n paksuudella.

Kova vaahto valitaan usein tilan säästämiseksi. Sen lämmönjohtavuus λ on valmistajien mukaan noin 0,025 W/(m·K), pehmeän vaahdon noin 0,037 W/(m·K). Sama eristysvaikutus saavutetaan siis ohuemmalla kerroksella. Tästä on hyötyä esimerkiksi ullakolla, jossa kattotuolit ovat matalia eikä huonekorkeutta haluta menettää.

Kova vaahto läpäisee vesihöyryä paljon vähemmän kuin pehmeä, mutta se ei ole täysin höyrytiivis. Sen diffuusiovastuskerroin on yleensä kymmenien luokkaa, joten tavallisilla paksuuksilla se toimii pikemminkin höyryjarruna kuin höyrynsulkuna. Rakenteeseen päässyt kosteus poistuu sen läpi vain hitaasti.

Kovan vaahdon haitat, jotka on hyvä ottaa huomioon:

  • neliöhinta on yleensä korkeampi kuin pehmeän vaahdon tai mineraalivillan,
  • tavallinen vaahto on palavaa, ja asuintiloissa se on peitettävä,
  • ruiskutuksen aikana ja vähän sen jälkeen tilassa ei saa oleskella,
  • se tarttuu alustaan lujasti, joten jälkikäteen sen saa pois vain mekaanisesti leikkaamalla ja kaapimalla, suurella vaivalla,
  • se vaimentaa ääntä huonommin kuin pehmeät materiaalit.

Mitä on päätettävä ennen tilausta

Ruiskutus on nopeaa, mutta muutokset sen jälkeen ovat vaikeita. Siksi seuraavat asiat kannattaa selvittää etukäteen:

  • Rakennekerrokset: harjakatossa ruiskutus on vain yksi kerros koko rakenteesta, ja se liittyy peltisepän töihin ja kattotöihin eli aluskatteeseen tai umpilaudoitukseen, ruoteisiin ja katteeseen. Suunnittelija määrittää, mihin vaahto tarkalleen tulee, tarvitaanko tuuletusrako ja miten kattorakenne suojataan kosteudelta.
  • Höyrynsulku: puisten kattotuolien yhteydessä sitä ei pidä jättää pois vain siksi, että kyse on kovasta vaahdosta. Tarpeen ratkaisevat koko rakenteen kosteustekninen tarkastelu ja valmistajan järjestelmä. Puu ei saa jäädä suljetuksi kosteaan tilaan.
  • Kerrospaksuus: määräytyy tavoitellun lämmönvastuksen mukaan. Paksuus kannattaa pyytää merkitsemään suunnitelmaan ja myöhemmin myös urakoitsijan tarjoukseen.
  • Katon tai seinän kunto: vuodot, vaurioitunut kate, kostea muuraus tai lahonnut puu on korjattava ennen ruiskutusta.
  • Asennukset: eristettävän osan sähköasennukset, viemärit, ilmanvaihto ja lämmitysputket on oltava valmiina ja koestettuina. Sähkötöitä saa tehdä vain sähköalan ammattilainen, jolla on siihen oikeudet. Kun uusia sähköasennuksia tai muutostöitä tehdään, sähköurakoitsijalta kannattaa aina pyytää käyttöönottotarkastuspöytäkirja. Liitoksia ja rasioita, joihin tarvitaan myöhemmin pääsy, ei saa ruiskuttaa umpeen.
  • Peittävä kerros: asuinullakolla yleensä kipsilevy, tasakatolla tai ulkona suojapinnoite tai lisäkerros. Etukäteen sovitaan, kuka sen tekee ja milloin.
  • Asiakirjat: pyydetään tekninen tuoteseloste, suoritustasoilmoitus ja tieto paloluokasta.
  • Taloyhtiö: kerrostalossa tai rivitalossa on aina ensin otettava yhteyttä isännöitsijään tai hallitukseen, koska katto ja ulkoseinät kuuluvat yhtiön vastuulle.

Ruiskutuksen kulku vaihe vaiheelta

Työn tekee aina eristysurakoitsija ruiskutuslaitteistolla. Isosyanaatti ärsyttää ruiskutuksessa hengitysteitä, joten tekijä tarvitsee hengityksensuojaimen tai paineilmalaitteen, ja muiden on oltava työn aikana poissa tilasta. Työ ei sovellu omatoimiseksi.

  1. Katselmus: asentaja tarkastaa rakenteen, varmistaa kerrospaksuuden suunnitelmasta ja tarkistaa, että katto tai seinä on kuiva eikä vuoda.
  2. Suojaus: ikkunat, lattiat, sähköasennukset ja kaikki, mihin vaahtoa ei saa tulla, suojataan muovilla ja teipillä. Kovettunutta vaahtoa on erittäin vaikea poistaa pinnoilta.
  3. Alustan valmistelu: alusta puhdistetaan pölystä, rasvasta ja irtoavasta aineksesta.
  4. Olosuhteiden tarkistus: asentaja mittaa ilman ja alustan lämpötilan ja kosteuden ja vertaa niitä tekniseen selosteeseen. Valmistajat edellyttävät yleensä alustan ja ilman lämpötilaksi vähintään noin +5...+10 °C ja kuivaa pintaa, jonka lämpötila on kastepisteen yläpuolella.
  5. Ruiskutus: vaahto ruiskutetaan useana kerroksena, kunnes vaadittu paksuus saavutetaan. Yksi kerros on yleensä 2-5 cm, tarkan enimmäispaksuuden määrää valmistaja. Seuraava kerros ruiskutetaan vasta edellisen jäähdyttyä.
  6. Leikkaus ja mittaus: yli pursuava vaahto leikataan esimerkiksi kattotuolien tasoon, ja paksuus tarkistetaan useasta kohdasta.
  7. Tuuletus: tila tuuletetaan, ja valmistajan ilmoittama aika ennen tilaan paluuta odotetaan.
  8. Viimeistely: suunnitelman mukaan lisätään höyrynsulku tai höyryjarru ja peittävät kerrokset, esimerkiksi kipsilevy ullakolla tai suojapinnoite tasakatolla.

Mistä hinta muodostuu

Hintaohjeen mukainen työn hinta on 28,40 € neliömetriltä. Lopullinen summa vaihtelee kuitenkin kohteittain. Eniten vaikuttavat seuraavat tekijät:

  • Kerrospaksuus: suurin vaikutus. Vaahdon kulutus kasvaa paksuuden suhteessa, joten kaksinkertaiseen paksuuteen tarvitaan noin kaksinkertainen määrä materiaalia. Työ, kuljetus ja suojaus pysyvät kuitenkin pitkälti samoina, joten neliöhinta nousee hitaammin kuin paksuus.
  • Rakenteen muodot: hallin tai tasakaton suuri tasainen pinta on neliöltä edullisin. Kattorakenne, jossa on paljon kattotuoleja, vinosidoksia, piippuja, putkia ja kattoikkunoita, pidentää työtä selvästi ja lisää vaahdon kulutusta leikkauksen ja tasauksen vuoksi.
  • Pääsy ja korkeus: matala ullakko, jossa työskennellään kumarassa, tai korkeat katot, joihin tarvitaan nostin tai telineet, nostavat hintaa.
  • Alustan kunto: kuiva ja puhdas alusta ei maksa lisää. Pölyinen, rasvainen tai vanhojen eristeiden jäänteiden peittämä pinta on ensin puhdistettava, mikä lisää työtä. Ennen vuotta 1994 rakennetussa talossa on ennen purkutöitä teetettävä asbestikartoitus, ja asbestin saa purkaa vain yritys, jolla on Lupa- ja valvontaviraston myöntämä asbestipurkutyölupa.
  • Urakan laajuus: pienessä kohteessa laitteiston kuljetus ja valmistelu jakautuvat harvoille neliöille, joten neliöhinta on selvästi korkeampi. Urakoitsijoilla on usein vähimmäisveloitus.
  • Suojaus: asuttu tai kalustettu tila, paljon ikkunoita ja asennuksia vievät enemmän suojausaikaa.
  • Peittävät ja suojaavat kerrokset: palosuojaus, UV-suojapinnoite tai tasakaton lisäkerros laskutetaan yleensä erikseen.

Tarjouksia kannattaa verrata vain samalla pinta-alalla ja samalla paksuudella. Edullisempi tarjous voi tarkoittaa ohuempaa kerrosta tai eri tiheyttä.

Mikä helpottaa työtä ja mikä pidentää sitä

Itse ruiskutus kestää tavallisella ullakolla usein vain päivän, mutta paljon aikaa kuluu odotteluun, jos kohde ei ole valmis. Tilaaja voi auttaa huolehtimalla, että:

  • ullakko tai välipohja on tyhjennetty tavaroista, huonekaluista ja vanhoista varastoista,
  • laitteistoauto pääsee mahdollisimman lähelle taloa, koska laitteiston letkujen pituus on rajallinen,
  • etukäteen on sovittu, tarvitseeko urakoitsija sähkö- tai vesiliitännän,
  • asennukset ovat valmiit ja kate korjattu ennen ruiskutuspäivää,
  • talossa ei ole ihmisiä eikä eläimiä ruiskutuksen ja tuuletuksen aikana, tarvittaessa majoitus on järjestetty muualle,
  • naapureille on kerrottu, jos lähellä on avoimia ikkunoita tai yhteisiä tiloja.

Työ pitkittyy, jos ajankohta osuu kylmälle tai hyvin kostealle säälle ja ruiskutus on siirrettävä. Samoin viivästystä aiheuttaa paikan päällä havaittu kostea alusta, jonka on ensin kuivuttava.

Tyypilliset virheet ja miten ne näkyvät myöhemmin

Avosoluinen vaahto kosteaan ympäristöön. Sokkeliin tai tasakatolle valitaan joskus edullisempi avosoluinen vaahto. Se imee kosteutta ja menettää ajan myötä tehoaan. Tämä näkyy suurempina lämmityskuluina ja kosteina kohtina rakenteessa.

Höyrynsulku jätetty pois ilman laskelmaa. Jos puisessa kattorakenteessa luotetaan pelkkään kovaan vaahtoon, sisäilman kosteus voi tiivistyä rakenteen kylmälle puolelle. Puu kostuu, mikä näkyy homeena tai lahona vasta vuosien päästä.

Huolimaton alustan valmistelu. Pöly, rasva tai kosteus heikentävät tartuntaa, ja vaahto voi myöhemmin irrota. Vaahdon ja alustan väliin syntyy onkaloita, joihin tiivistynyt kosteus kertyy.

Ruiskutus sopimattomalla säällä. Kylmällä tai suuressa kosteudessa vaahto vaahtoutuu ja kovettuu epätasaisesti. Tuloksena on hauraita, pehmeitä tai tahmeita kohtia, jotka eristävät huonommin.

Liian paksu kerros kerralla. Paksussa ruiskutuksessa vaahto ylikuumenee, voi haljeta, irrota tai haista epämiellyttävältä.

Sovittua ohuempi kerros. Eristys ei silloin saavuta suunniteltua tehoa. Päältä sitä ei huomaa, vaan se näkyy vasta kylmempänä ullakkona talvella ja kuumenemisena kesällä.

Vaahto jätetty auringolle alttiiksi. UV-säteily hajottaa PUR-vaahtoa vähitellen, joten ulkona se on aina peitettävä. Suojaamaton pinta kellastuu, pölyää ja kuluu vähitellen pois.

Puuttuva palosuojaus. Tavallinen PUR-vaahto kuuluu useimmiten paloluokkaan E. Asuinullakolla se on siksi yleensä peitettävä esimerkiksi kipsilevyllä. Merkintään "palamaton vaahto" kannattaa suhtautua varauksella ja pyytää täsmällinen luokitus.

Ruiskutus vuotavaan kattoon tai kosteaan puuhun. Vaahto peittää ongelman mutta ei ratkaise sitä. Vesi leviää sen alla huomaamatta, ja kun asia havaitaan, korjaus edellyttää vaahdon poistamista.

Ruiskutus suoraan kattotiilten alapintaan. Kun vaurioitunut tiili tai koko kate vaihdetaan, vaahto on poistettava työläästi ja katon korjaus kallistuu huomattavasti.

Umpeen ruiskutetut rasiat ja liitokset. Jos sähköasennuksia tai putkia on myöhemmin korjattava, vaahto on leikattava pois ja kohta tiivistettävä uudelleen.

Valmiin eristyksen tarkastus

Vastaanotossa koko pinta kannattaa käydä läpi ennen kuin se peitetään kipsilevyllä tai muulla kerroksella, sillä sen jälkeen virheitä ei enää näe. Tarkistetaan, että:

  • kerros on yhtenäinen, eikä siinä ole reikiä, halkeamia tai kohtia, joista alusta näkyy,
  • paksuus vastaa sovittua, mikä varmistetaan pistämällä tai mittaamalla useasta kohdasta,
  • vaahto on tarttunut alustaan lujasti eikä irtoa painettaessa,
  • pinta on tasainen, ilman suuria kuplia tai pehmeitä, tahmeita kohtia,
  • savupiipun, ikkunoiden ja läpivientien ympärykset on tiivistetty huolellisesti,
  • vaahto ei peitä sähkörasioita, liitoksia eikä tarkastuskohtia, joihin tarvitaan pääsy,
  • ikkunoissa, lattioissa ja asennuksissa ei ole vaahtoroiskeita,
  • ulkona vaahto on peitetty tai suojakerroksen ajankohta on sovittu,
  • tilaan ei jää tuuletuksen jälkeen voimakasta hajua,
  • käytettävissä on tekninen tuoteseloste, tieto paloluokasta ja takuuehdot.

Usein kysytyt kysymykset

Hintaohjeen mukainen hinta on 28,40 € neliömetriltä. Lopullinen hinta riippuu lähinnä kerrospaksuudesta, rakenteen muodoista, pääsystä, urakan laajuudesta ja siitä, tarvitaanko myös peittäviä tai suojaavia kerroksia.

Liittyvät työt

Blog

Hinnoittele koko projekti, ei vain yhtä työtä

Valitsette työt kaikilta ammattialoilta, ja NUMIQ kokoaa niistä hinta-arvion omaan projektiinne tai tarjouksen asiakkaallenne.