Konerappaus (kalkkisementtilaasti)

Kone annostelee veden koko ajan samalla tavalla, joten massa on yhtä notkeaa koko pinnalla. Isoilla pinnoilla työ etenee siksi nopeammin, ja pinnasta tulee tasaisempi kuin ämpärissä sekoitetulla laastilla. Työ etenee yleensä näin:

1. Alustan tarkastus ja esikäsittely. Rappaaja tarkastaa muurauksen, poistaa pölyn ja laastinroiskeet, täyttää isommat saumat ja levittää alustan mukaan pohjusteen tai tartuntalaastin.
2. Listojen asennus. Seiniin kiinnitetään rappauslistat, jotka määräävät pinnan tason. Ulkonurkkiin ja ikkunapieliin tulevat kulmalistat, jotka suojaavat reunoja.
3. Koneen säätö. Vedensyöttö säädetään niin, ettei massa ole liian löysää eikä liian jäykkää.
4. Ruiskutus. Laasti ruiskutetaan kaistoina, tavallisesti alhaalta ylöspäin, yhtenäiseksi kerrokseksi. Kerrospaksuus on yleensä noin 10 ja 20 millimetrin välillä, seinän suoruuden ja valmistajan ohjeen mukaan.
5. Oikaisu oikolaudalla. Pitkällä alumiinisella oikolaudalla laasti vedetään listoja pitkin suoraksi. Ylimääräinen massa otetaan pois, ja kuopat täytetään, kun laasti on vielä tuoretta.
6. Pinnan viimeistely. Kun laasti on hieman jähmettynyt, pinta tasataan ja hierretään sieni- tai huopahiertimellä. Tuloksena on tasainen pinta, jonka voi maalata tai jonka päälle voi vetää ohuen tasoitteen.
7. Kuivuminen. Rappaus saa kuivua rauhassa, maltillisesti tuulettaen ja ilman kovaa lämmitystä.

Suurin osa rappausongelmista syntyy jo ennen kuin kone käynnistetään. Alustan pitää olla luja, puhdas ja vapaa suoloista ja härmeistä. Vanhat irtoilevat kerrokset, öljymaalit ja liimajäämät on poistettava, muuten uusi rappaus ei pysy niissä kiinni.

Jokainen materiaali imee vettä eri tavalla:

• poltettu tiili imee kohtalaisesti, yleensä riittää pohjuste, joka tasaa imukykyä,
• kevytbetoni imee voimakkaasti, joten siihen käytetään pohjustetta ja laastia, jota valmistaja suosittelee nimenomaan kevytbetonille. Muuten laasti kuivuu liian aikaisin ja halkeilee,
• sileä betoni (katot, palkit, valetut seinät) ei juuri ime vettä, joten se tarvitsee hiekkaa sisältävän tartuntalaastin, joka tekee pinnasta karhean.

Suomessa betoniseinät usein tasoitetaan rappauksen sijaan. Rappaus on tavallisempaa tiili-, harkko- ja kevytbetoniseinissä sekä kellareissa ja märkätiloissa.

Kaikkien seinien sisällä kulkevien asennusten pitää olla valmiina ennen rappausta. Kaapelit ja rasiat asentaa ja tarkastaa rekisteröity sähköurakoitsija, ja rasioiden on oltava tulevan rappauspinnan tasossa. Vesi- ja lämmitysputket kannattaa koeponnistaa jo ennen rappausta, koska vuodon korjaaminen valmiin rappauksen alta on paljon työläämpää. Asennuksista jääneet urat täytetään etukäteen, ja leveät urat peitetään verkolla.

Kerrostalossa kerro remontista etukäteen isännöitsijälle. Taloyhtiöt edellyttävät yleensä muutostyöilmoitusta, ja meluisille töille on usein sovitut ajat.

Kalkkisementtilaastissa yhdistyvät sementin lujuus ja kalkin hengittävyys. Se on kovaa, kestää iskuja ja hankausta ja sietää kosteutta paremmin kuin kipsi. Siksi sitä valitaan kylpyhuoneisiin, saunan pesuhuoneisiin, keittiöihin, eteisiin, kellareihin, autotalleihin, lämmönjakohuoneisiin ja laatoituksen alle.

Kipsirappaus on hienojakoisempaa, ja hierrettynä se on niin sileää, että sen voi usein maalata suoraan. Se sopii kuiviin asuinhuoneisiin. Kylpyhuoneeseen valmistajat sallivat sen vain ehdoin, esimerkiksi hyvän ilmanvaihdon kanssa ja vedeneristettynä laatoituksen alla. Kellariin tai autotalliin se ei sovi.

Kalkkisementtinen konerappaus tehdään sisätiloissa yleensä yksikerrosrappauksena: runko ja pinta syntyvät samalla kertaa ja hierretään huopahiertimellä. Jos haluat seinästä sileämmän, esimerkiksi vaalean maalin alle tilaan, jossa valo tulee seinän suuntaisesti ikkunasta, pintaan voi vetää kuivumisen jälkeen ohuen hienotasoitteen.

Työn vaativuus ja siten myös hinta riippuu ennen kaikkea siitä, millainen seinä on ennen rappausta:

• uudiskohteen suora muuraus rapataan nopeimmin, koska ohuempi kerros riittää,
• vinot seinät vanhoissa taloissa vaativat paksumman kerroksen, joskus kahdessa vaiheessa, ja enemmän laastia,
• vanhan rappauksen piikkaus ja purkujätteen kantaminen pois tuovat lisätyötä,
• monet ikkunat, pielet, nurkat ja syvennykset tarkoittavat paljon listoja ja käsin tehtävää viimeistelyä,
• korkeat huoneet ja porraskäytävät vaativat telineet,
• koneen sijoitus vaikuttaa myös: kone tarvitsee vesiliitännän, sähkön ja tilaa säkeille, ja ylemmän kerroksen asunnossa letkut joudutaan vetämään pitkälle.

Jos mahdollista, rapauta koko talo tai asunto yhdellä kertaa. Silloin kone pystytetään ja pestään vain kerran.

• Rappaus puhdistamattomalle tai heikolle alustalle. Rappaus kopisee onttona koputettaessa ja voi irrota.
• Väärä massan notkeus. Löysä massa menettää lujuuttaan ja tekee laikkuja, jäykkää on vaikea oikaista ja pinta jää karkeaksi.
• Liian myöhäinen oikaisu. Seinään jää aaltoja ja kuoppia.
• Hierto väärään aikaan. Liian aikaisin hierretty pinta repeilee ja tiivistyy, liian myöhään hierretty ei enää tasoitu.
• Liian nopea kuivuminen. Veto, suora aurinko tai täysillä käyvä lämmitys aiheuttavat kutistumishalkeamia. Pakkasella ei rapata, ja useimmat valmistajat ilmoittavat vähimmäislämpötilaksi noin +5 °C.
• Maalaus tai laatoitus märälle rappaukselle. Maali voi värjäytyä tai irtoilla. Suuntaa antavana pidetään usein noin vuorokautta kuivumista jokaista millimetriä kohti, mutta ratkaiseva on valmistajan ohje.

Ota vastaanottoon mukaan pitkä oikolauta tai vesivaaka ja taskulamppu. Kun valaiset seinää sivulta, epätasaisuudet näkyvät paljon paremmin. Sallittu tasaisuuspoikkeama kannattaa sopia urakkasopimuksessa etukäteen, sillä laatoituksen ja varsinkin suurikokoisten laattojen alle tarvitaan tarkempi pinta. Tarkasta:

• seinien tasaisuus oikolaudalla pysty- ja vaakasuunnassa koko pinnalta,
• nurkkien ja pielien pystysuoruus sekä suorat ja ehjät kulmalistalliset reunat,
• yhtenäinen pinta ilman laikkuja, halkeamia, valumia ja työkalujen jälkiä,
• koputus, ettei mistään kuulu onttoa ääntä,
• rasiat ja läpiviennit, että ne ovat vapaina, puhtaina ja rappauksen tasossa,
• ikkunat, karmit, lattiat ja putket, ettei niihin ole jäänyt laastia,
• ohjeet kuivumiseen ja tuuletukseen sekä ajankohta, josta alkaen saa maalata tai laatoittaa.